ENSIN UUTINEN – LASTENSUOJELUN LAATUSUOSITUS ON VIITTÄ VAILLE VALMIS!
Kirjoitin alla olevan tekstini jo alkuviikosta (10.1.12) vastauksena Aulikki Kananojan artikkeliin, mutta julkaisen sen vasta nyt sillä SAIN ILAHDUTTAVAN sähköpostin STM:ltä, jolla pyydettiin viimeisiä kommentteja julkaisua vailla olevaan lastensuojelun kansalliseen laatusuositukseen. Ja ilahduttavaa oli myös se, että suositusteksti on kehittynyt jo vuosi sitten saatujen lausuntojen ja kommenttien perusteella. Hyvä suositus on siis tulossa.
Kiitos tekstin hiomisesta erityisesti STM:n Lotta Hämeen-Anttila ja THL:n Mikko Oranen!
--------------------------------------------------------------------------------------
Tässä alla kommentti-artikkelini Aulikki Kananojalle 10.1.2012.
Yksilöllinen lastensuojelu on laadun ydintä
Lastensuojelun asiakkaana olevat lapset, nuoret ja perheet tarvitsevat kansallisen laatusuosituksen. Suositus ei tuo kaavamaisuutta lastensuojeluun, kuten Aulikki Kananoja epäilee Helsingin Sanomien kirjoituksessaan (HS 9.1.2012). Laatusuosituksen avulla edistetään lasten ja perheiden oikeutta saada yksilöllistä, heidän tarpeidensa mukaista tukea ja apua.
Laatuvaatimuksia voidaan jäsentää rakenteen, prosessin ja tuloksen näkökulmasta. Lastensuojeluun vuonna 2009 kehitetyissä LapsiARVI-kriteereissä rakenteen laatutekijät luovat edellytykset laadulle, esimerkiksi taloudelliset resurssit, henkilöstön riittävyys ja osaaminen, toiminnan johtaminen ja kehittäminen sekä palvelujen saatavuus. Lastensuojelun tuki ja palvelujen toimivuus syntyy prosessissa, jonka keskeiset laatutekijät ovat asiakkaan ja hänen läheistensä osallisuus, palvelujen tosiasiallinen saatavuus yksilöllisten tarpeiden mukaan, yhteistyön ja vuorovaikutuksen toimivuus, tuen ja palvelujen suunnitelmallisuus sekä jatkuvuus. Tuloksiin liittyvissä laatutekijöissä on kyse siitä, mitä lastensuojelutyössä tulisi saada aikaan. Tällöin keskiössä ovat lapsen, nuoren ja perheen kokeman tuen ja avun hyödyllisyys, yhdessä asetettujen tavoitteiden saavuttaminen sekä lapsen tai nuoren kehityksen ja terveyden edistyminen ja elämäntilanteen paraneminen. Lastensuojelun tuloksellisuutta ja sen arviointia tarkastelin vuonna 2007 ilmestyneessä väitöskirjassani.
Tämänkaltaisten laatutekijöiden varmistaminen on jo vuosien ajan valmistelussa olleen kansallisen lastensuojelun laatusuosituksen tavoitteena. Lastensuojelutyön laatua koko maassa ohjaavaa laatusuositusta tarvitaan, kuten lehti pääkirjoituksessaan patistaa (HS 4.1.2012).
Oikeusturvan toteutuminen edellyttää, että lastensuojelu esimerkiksi tehdessään päätöksiä, toimii yhtenäisten kaavanmukaisten toimintamallien mukaan. Kaavamaisuus tässä merkityksessä varmistaa, että kaikki toimivat hyvien käytäntöjen mukaisesti ja ihmiset voivat luottaa siihen, että lastensuojelutyö ei ole mielivaltaista. Kaavamaisuuden sijaan lastensuojelussa tarvitaan tasalaatuisuutta, siis korkeaa laatua koko maassa.
linkki maksuttomaan julkaisuun LapsiARVI –kriteerit. Perusvaatimukset lastensuojelupalvelujen laadulle. Opas laadun arviointiin ja kehittämiseen.
---------------------------------------------------------------------------------------------
Toimin projektipäällikkönä ja kehittäjänä Kuntaliiton LapsiARVI-hankkeessa. Olen ollut jäsenenä lastensuojelun laatusuosituksia jo vuosia valmistelleessa STM:n epävirallisessa asiantuntijatyöryhmässä. Tätä ennen olin mukana työryhmässä, joka valmisteli kansallisessa lastensuojelun kehittämisohjelmassa (2004-2006) lastensuojelua koskevia periaatteita – tuon paperin sisältö toimi pohjapaperina nyt viimeistelyssä olevalle laatusuositukselle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti