Helsingin Sanomat julkaisi 12.10.2015 uutisen Kuusikko-kuntien lastensuojeluraportin tiedoista. Raportti on päivätty 12.6.2015.
Lastensuojelilmoitusten määrät ovat vähentyneet aiemmista vuosista kuuden suurimman kaupungin tilastoisssa viime vuonna. Uutisessa haastellut esittivät arvioita siitä, mistä määrän väheneminen voisi johtua - tutkittua tietoa asiasta ei ole: Hanna Heinonen arveli mm. että perheet osaavat itse pyytää apua ja sitä myös saisivat jo ennenkuin ongelmat pahenevat, joilloin perheen tilanteesta yleensä joku muu tekee ilmoituksen. Sisko Lounatvuori arvioi, että lapaisperhepalveluissa oltaisiin menossa nyt oikeaan suuntaan kun perheet saavat apua, ja siksi ilmoitusten määrät vähenevät.
Kuusikko-raportin mukaan myös kiireellisten sijoitusten määrät olisivat vähentyneet, samoin kokonaisasiakasmäärät. Myös sijoitettujen lasten määrät vähenivät.
Vaikka lastensuojeluilmoitusten vähenemiseen vaikuttavat varmasti monet asiat (myös tilastotekniset ja kirjaamiseen liittyvät asiat), ja vaikka tutkittua tietoa ei ole vähenemisen selityksistä, olisi uskottavaa kuitenkin se, että lapsiperhepalvelujen saatavuuden ja osaamisen parantuminen vaikuttaisi lastensuojeluilmoituksia vähentävästi.
Esimerkiksi kun neuvoloissa, kouluissa, päivähoidossa, nuorisotyössä ja muissa lapsen ja nuoren sekä perheen arkeen kuuluvissa toiminnoissa on osaamista ja menetelmiä tukea lasta ja perhettä vaikkapa elämän kuormittavassa tilanteessa, vähentää se tarvetta raskaammille palveluille. Kun Lapsi puheeksi -menetelmään koulutettiin laajasti henkilöstöä, väheni lastensuojeluilmoitusten määrä, näin todettiin Lasten Kaste -hankkeiden verkostotilaisuudessa käyneen Pohjois-Suomessa.
Pidän edellä mainittuja käsityksiä lastensuojeluilmoitusten vähenemiseen vaikuttaneista asioista uskottavina.
Tässä linkki Helsingin Sanomien artikkeliin.
Tässä Linkki Kuusikko-raporttiin lastensuojelusta 2014.
Tässä linkki Lapsi puheeksi -menetelmästä Posken sivuilla.
Tässä linkki Toimiva lapsi ja perhe -menetelmäperheen Lapsi puheeksi -lokikirja Mielenterveysseuran sivuilla.
Lastensuojelu on kaikkien lasten ja nuorten hyvinvointia ja suojelua. Lastensuojelija-blogissa Sirkka Rousu ajattelee ääneen ja kannustaa rakentavaan keskusteluun. Julkaisen harvakseltaan.
maanantai 12. lokakuuta 2015
sunnuntai 11. lokakuuta 2015
Kansalaiskeräys käyntiin lastensuojelutkimukselle? Sipilän kärkihankkeena olevaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmaan mukaan myös lastensuojelututkimus.
Sipilän
hallitus käynnistää useita kärkihankkeita, joista yksi on lapsi- ja
perhepalvelujen muutosohjelma (linkki tekstin lopussa).
Muutosohjelman tarve on tullut esiin
tutkimuksissa ja selvityksissä sekä aloitteissa, kuten esim. Lapsi- ja
perhepalvelujen yhteensottava johtaminen- THL:n tutkimus- ja kehittämishankkeen
julkaisema opas, Maria Kaisa Aulan toimikauden lapsiasianeuvottelukunnan
aloitteet lapsi- ja perhepolitiikan koordinaation parantamiseksi,
lapsivaikutusten arvioinnin kehittämiseksi, kansallisten lapsi-indikaattoreiden
kehittäminen, lapsiperhepalvelujen muutosohjelma-aloite. Olen saanut olla
mukana edellä mainituissa aloitteissa ja hankkeissa.
Kärkihankkeen tarve on nyt vieläkin
suurempi, kun hallitus samaan aikaan vähentää resursseja.
Muutosohjelman konkreettista sisältöä
valmistellaan. Muutosohjelman tavoitteena on STM.n sivuilta löytyvän tekstin
mukaan (linkki lopussa):
Suora lainaus:
1. Muutosohjelmassa mallinnetaan
palvelujen uusi kokonaisuus. Valtakunnallista muutostyötä tuetaan
kuntakokeiluilla ja kohdistetuilla käynnistysavustuksilla.
2. Muodostetaan uudistusta ohjaava ja
toimeenpaneva koordinaatiorakenne. Vahvistetaan johtamista, henkilöstön
osaamista ja monialaista yhteistyötä muutostyön kaikilla tasoilla.
3. Luodaan alueelliset osaamis- ja
tukikeskukset erityisen tuen ja avun tarpeessa oleville, vaikeasti
oireileville lapsille ja nuorille. Keskuksissa yhdistetään lasten ja nuorten
mielenterveys- ja päihdetyö, lastensuojelun erityisosaaminen sekä lasten ja
nuorten oikeuspsykiatrinen asiantuntemus.
4. Mallinnetaan ja otetaan käyttöön
lapsi- ja perhevaikutusten arviointi. Kärkihankkeen muutostyötä tuetaan
kehittämällä väestölähtöistä budjetointia.
5. Luodaan näyttöön perustuvien tuen
ja hoidon menetelmien ”työkalupakit” ammattilaisille. Perustetaan
valtakunnallinen vastuutaho, jonka vastuulla on uusien menetelmien näytön
arviointi ja levittäminen siten, että menetelmät saadaan laajasti kuntien ja
ammattilaisten käyttöön.
6. Luodaan uusia, vanhemmuutta
tukevia matalan kynnyksen palveluja mm. digitaalisia palvelumahdollisuuksia
hyödyntäen. Otetaan valtakunnallisesti käyttöön kaikille lapsiperheille suunnattu
perhekeskusmalli, joka kokoaa julkisten matalan kynnyksen palvelujen yhteyteen
myös järjestöjen, seurakuntien ja vertaistuen palvelut.
Suora lainaus päättyy.
Harmillisesti tekstissä
ei ole suoranaisesti lastensuojelun kehittämiseen liittyvää mainintaa. Eerikan
menehtymisen johdosta tehtiin lukuisia selvityksiä ja aloitteita. Aulikki
Kananojan johtaman ryhmän julkaisema Toimiva lastensuojelu -raportti
käynnistikin mm. THL:ssä kohta päättyvän Lastensuojelun kehittämis- ja
tutkimushankkeen, jonka järjestämänä oli nyt historiassaan toiset monitieteiset
tutkimuspäivät 8-9.10.2015. Siellä julkaistiin ehdotus lastensuojelun
tutkimuksen strategiaksi ja toiminnan organisoinniksi.
Jos mistä, niin lastensuojelusta tarvitaan tutkittua tietoa!
... mutta se ei synny ilman
tutkimusrahoitusta ja jonkinlaista institutionaalista rakennetta sekä
kansallisesti että alueellisesti. Tällainen rakenne voisi olla verkostomainen:
kansallinen THL:n johtama tutkimuksen verkosto esimerkiksi
Nuorisotutkimus-verkoston kaltaisesti. Alueelliset verkostot syntyisivät alueen
yliopistojen, ammattikorkeakoulujen, osaamiskeskusten ja keskeisten kaupunkien
ja yhteistyötahojen kanssa - ehkäpä tuleva sote-itsehallinto-organisaatio olisi
sen kotipesä.
Voisiko lastensuojelututkimuksen kehittäminen ja sen perusrahoituksen järjestäminen olla osa tätä hallituksen kärkihanketta?
Suomen itsenäisyyden juhlavuoden lastenrahastoksi perustettiin aikanaan ITLA, joka on mm. tätä hallituksen kärkihankkeena olevaa muutosohjelmaa ollut toiminnallaan perustelemassa ja edistämässä - hienoa. ITLA:lla ei kuitenkaan ole juurikaan rahaa, tosin kuin SITRAlla, joka perustettiin myös itsenäisyyden juhlavuoden rahastoksi aikanaan.
Kansalaiskeräys lastensuojelututkimukselle -ottaisiko ITLA tämän organisoinnin tehtäväkseen?
Kun Roosa-nauhapäivänä yritykset ja kansalaiset keräsivät rahaa syöpätutkimukselle, niin kävipä ajatuksissani, että voisiko ITLA käynnistää vuosittaisen kansalaiskeräyksen? - tässä olisi minusta ideaa, sillä kansalaiset tietävät nykyisin lastensuojelusta ja tarpeista enemmän kuin aikoihin ja voisivat hyvinkin lahjoittaa säännöllisesti rahaa tutkimukseen.
------------
Tässä linkki Lastensuojelun tutkimuspäiville 8-9.10.2015.
Tässä linkki Sipilän hallituksen kärkihankkeeseen.
Tässä linkki kohta päättyvään Lastensuojelun kehittämis- ja tutkimushankkeeseen.
Tässä linkki ITLAn sivuille.
sunnuntai 4. lokakuuta 2015
Lastensuojelun sijaishuollon laadusta pitää olla tae aina
Sijaishuollon valtakunnallisissa päivillä julkaistiin LSKL:n selvitys Sattumuksia vai suunnitelmallisuutta. Lastensuojelun sijaishuollon palveluthan kilpailutetaan siinä missä muutkin palvelut, mutta tarjousasiakirjojen perusteella ei pitäisi ratkaista onko yksikön laatu sellaista, jota vaaditaan -tämä pitää selvittää käymällä paikan päällä, haastattelemalla henkilöstöä ja asiakkaita "ns. smell of he house" tunnettakin kannattaa tutkailla.
Holman Tupun kanssa Kuntaliiton työssämme olimme mukana kehittämässä hankinnan osaamista yhteistyössä ostajien ja myyjien sekä valvojien kanssa. Sitä ennen ahkeroimme LASSO-hankkeessa lastensuojelupalvelujen laadun kehittämiseksi 2000-2003. Lastensuojelupalvelujen Hyvän hankinnan periaatteet julkaistiin 2005 konsensusprosessin perusteella. Ne lähetettiin kaikkiin kuntiin suosituksena. Hankintamenettelyjä on kehitetty sen jälkeen mm lainsäädännöllä. Lastensuojelun palveluja tulisikin hankkia erityisesti neuvottelumenettelyllä tai asiakaskohtaisten tarpeiden mukaan suorahankintana. Näin ei taida asiat olla: avoin tarjouskilpailu lienee yleisin.
Julkaisimme 2009 LapsiARVI-kriteerit lastensuojelupalvelujen laadun arvioimisen perusteiksi. Niiden pohjalta sijaishuollon kansalliset laatukriteerit voisi rakentua suosituksiksi, joihin sitouduttaisiin -jonkinlainen määräyksentasoinen säännös tästä tarvittaisiin. Sellaista ei ehkä tule, kun politiikassa on nyt muotia purkaa erilaista normitusta.
Sijaishuollon laadussa on kyse keskeisesti ihmisten välisestä vuorovaikutuksesta, dialogista, hyvästä kohtaamisesta, yhteistyöstä, lapsen tarpeiden mukaan rakentuvasta arjesta -tavallisista hyvän elämän aineksista. Tämän aikaansaaminen ei tietenkään ole helppoa ja vaatii paljon aikaa: lapsi on usein traumatisoitunut, yhteistyösuhde vanhempien ja läheisten kanssa vaatii paljon ja tukea ei ole saatavilla riittävästi. Ja kun on onnistunut tässä kaikessa, kunta tyhmyyksissään ryhtyy säästämään jälkihuollossa - mikä ei tietenkään ole lapsen ja nuoren elämän eikä kokonaiskustannusten kannaltakaan järkevää.
Sijaishuollon kokonaisvaltaiseen kehittämiseen pitäisi saada kansallisia kehittämistalkoot (muodissa oleva talkoiden pito tosin vaatii tässä tapauksessa rahoitustakin). Jokaisen sijoitetun lapsen tulee saada juuri hänen tarpeidensa mukaista sijaishuoltoa, ja myös hänen vanhempiensa.
Lue lisää LSKL:n uunituoreesta selvityksestä -maksuton pdf tästä linkistä.
Lue lisää LapsiARVI-kriteereistä - tästä linkistä maksuton pdf.
Kuntaliiton verkkokaupasta löytyy vielä myös LapsiARVI-hankkeen kyselyraporttimme lastensuojelupalvelujen hankkijoille ja tuottajille, tästä linkistä.
Holman Tupun kanssa Kuntaliiton työssämme olimme mukana kehittämässä hankinnan osaamista yhteistyössä ostajien ja myyjien sekä valvojien kanssa. Sitä ennen ahkeroimme LASSO-hankkeessa lastensuojelupalvelujen laadun kehittämiseksi 2000-2003. Lastensuojelupalvelujen Hyvän hankinnan periaatteet julkaistiin 2005 konsensusprosessin perusteella. Ne lähetettiin kaikkiin kuntiin suosituksena. Hankintamenettelyjä on kehitetty sen jälkeen mm lainsäädännöllä. Lastensuojelun palveluja tulisikin hankkia erityisesti neuvottelumenettelyllä tai asiakaskohtaisten tarpeiden mukaan suorahankintana. Näin ei taida asiat olla: avoin tarjouskilpailu lienee yleisin.
Julkaisimme 2009 LapsiARVI-kriteerit lastensuojelupalvelujen laadun arvioimisen perusteiksi. Niiden pohjalta sijaishuollon kansalliset laatukriteerit voisi rakentua suosituksiksi, joihin sitouduttaisiin -jonkinlainen määräyksentasoinen säännös tästä tarvittaisiin. Sellaista ei ehkä tule, kun politiikassa on nyt muotia purkaa erilaista normitusta.
Sijaishuollon laadussa on kyse keskeisesti ihmisten välisestä vuorovaikutuksesta, dialogista, hyvästä kohtaamisesta, yhteistyöstä, lapsen tarpeiden mukaan rakentuvasta arjesta -tavallisista hyvän elämän aineksista. Tämän aikaansaaminen ei tietenkään ole helppoa ja vaatii paljon aikaa: lapsi on usein traumatisoitunut, yhteistyösuhde vanhempien ja läheisten kanssa vaatii paljon ja tukea ei ole saatavilla riittävästi. Ja kun on onnistunut tässä kaikessa, kunta tyhmyyksissään ryhtyy säästämään jälkihuollossa - mikä ei tietenkään ole lapsen ja nuoren elämän eikä kokonaiskustannusten kannaltakaan järkevää.
Sijaishuollon kokonaisvaltaiseen kehittämiseen pitäisi saada kansallisia kehittämistalkoot (muodissa oleva talkoiden pito tosin vaatii tässä tapauksessa rahoitustakin). Jokaisen sijoitetun lapsen tulee saada juuri hänen tarpeidensa mukaista sijaishuoltoa, ja myös hänen vanhempiensa.
Lue lisää LSKL:n uunituoreesta selvityksestä -maksuton pdf tästä linkistä.
Lue lisää LapsiARVI-kriteereistä - tästä linkistä maksuton pdf.
Kuntaliiton verkkokaupasta löytyy vielä myös LapsiARVI-hankkeen kyselyraporttimme lastensuojelupalvelujen hankkijoille ja tuottajille, tästä linkistä.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)