Vaikuttavaa lastensuojelua etsimässä

Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivillä oli teemana Vaikuttavaa lastensuojelua. Päiville osallistui noin 450 alan työntekijää ja opiskelijoita. Itse en valitettavasti voinut osallistua muiden työesteiden vuoksi.

Mistä lastensuojelun vaikuttavuus syntyy? – monista asioista, joista osa on perusedellytyksiä, jotta ylipäätään voitaisiin tehdä vaikuttavaa työtä lasten ja heidän perheidensä kanssa (linkki väitöskirjaani löytyy blogisivuiltani). Vaikuttavaa lastensuojelua ei tietenkään synny ilman kohtaamista, kuten päivien tiedotteessa kuvataan. Vaikuttavan lastensuojelun edellytysten parantamiseen liittyy myös päivillä julkaistu hieno vetoomus - klikkaa tekstin lopussa olevaa linkkiä.

Helsingin Sanomissa pääkirjoitustoimittaja Marjut Lindberg kummeksui sitä, miten päivillä esiteltyä toimintamallia pidettiin rohkeana ja oivaltavana, kun entisiä lastensuojeluasiakkaita oli kutsuttu kertomaan mitä lastensuojelussa olisi pitänyt tehdä toisin. Näistä kokemusasiakkaiden arvioinneista oltiin hakemassa oppia näin jälkikäteen. Lindberg peräänkuulutti toimintatapaa, jolla NYT lastensuojelussa asiakkaana olevien kokemusääni kantautuu lastensuojelussa.

Itse ymmärrän hyvin tätä kummeksuntaa ja peräänkuulutusta, sillä onhan aika erikoista ettei asiakkaiden kokemustietoa kerätä vieläkään (eikä ole kerätty) systemaattisesti lastensuojelun kehittämiseksi. Tällaiseen kehottaa myös lastensuojelulaki (8§). Systemaattinen työote tulee olla koko organisaatiossa, ja asiakastietojärjestelmästä pitää saada ulos myös asiakkaan asiantuntijatietoa mm. asiakassuunnitelmien arviointikeskustelujen kirjauksista. Ei pitäisi olla ongelma tietoyhteiskunnassa?

Lastensuojelupäivien tiedotteen uutinen ”Vaikuttavaa lastensuojelua ei ole ilman kohtaamista” on ehkäpä hiukan naiivi, sillä tietenkään vaikuttavuutta ei synny ilman lapsen/nuoren ja hänen perheensä ja lastensuojelutyöntekijöiden aitoa asiakassuhdetta - kohtaamista.

Itse olisin kirjoittanut uutisen keskiöön jotakin tällaista: Vaikuttavaa lastensuojelua syntyy kun lastensuojeluntyöntekijöillä on AIKAA juuri tämän lapsen ja hänen perheensä elämän asioiden tukemiseen. Lisäksi tarvitaan OSAAMISTA rakentaa asiakkaan kanssa kohtaaminen, asiakassuhde.
Molemmistahan on lastensuojelussa puute. Kuinka puutteita voitaisiin korjata?

Keskustelun kärki onneksi suunnattiinkin vetoomuksessa kuntien johdolle ja päättäjille.

Kyse on mm. kuntien resursseista; kuinka monen asiakkaan kanssa yksi lastensuojelun sosiaalityöntekijä ehtii rakentaa kohtaamista? – en usko, että kovin monen kanssa samaan aikaan. Työpöydälläni vielä olevan tutkimusraportin mukaan lastensuojelun asiakkaan asiakassuhteesta vastuussa olevalla yhdellä työntekijällä voi olla vastuullaan hurja määrä lapsen asiakassuhteita. Näin ei voi syntyä vaikuttavaa lastensuojelua. Resurssien lisäksi kunnissa on kehitettävä toimintatapoja niin, että NYT asiakkaana olevien oma asiantuntijuustieto on keskeinen perusta toiminnan jatkuvassa parantamisessa. Ja jotta osaavat työntekijät eivät koko ajan vaihtaisi työpaikkaa, niin myös työolosuhteiden tulee parantua.

Keskustelua pitäisi suunnata myös koulutusjärjestelmälle.

Lastensuojelutyö on monella tavalla vaativaa ja edellyttää erityisosaamista. Suomessa ei vaadita, että lastensuojelun sosiaalityöntekijöillä olisi peruskoulutuksen lisäksi erityisosaamista juuri lastensuojeluun. Valtakunnallista koulutusjärjestelmää ei myöskään ole, kuten esimerkiksi on ollut vuosikymmenten ajan perheneuvoloissa työskenteleville. Uutisoin aiemmin jo blogissani, että nyt vasta on käynnistymässä oppisopimustyyppinen lastensuojelun erityisosaamisen koulutus. Sekin on käynnistetty vuosittaisella ministeriön rahoituspäätöksellä. Tämän koulutuskokemuksen pohjalta pitäisi käynnistää pysyvä erityispätevyys-koulutus lastensuojeluun ja edellyttää sitä myös kelpoisuusvaatimuksena.

Itse vierastan käyttöön otettuja termejä kun asiakkaasta on tehty kokemusasiantuntijoita ja kokemustutkijoita. Eikö asiakas sana riittäisi myös silloin kun työssä ymmärretään, että asiakas on elämänsä ja asiakkuutensa asiantuntija?

Tämän blogin teemaan liittyvät linkit alla

Lue PKS-lastensuojelupäivien vetoomus päättäjille: se sisältää monta hyvää ehdotusta lastensuojelun vaikuttavuuden parantamiseksi

Tästä linkistä pääset PKS-seudun lastensuojelupäivien tiedotteeseen.

Lue tästä Marjut Lindbergin Hesarin 21.10.2011 Merkintöjä –artikkeli.

Tutustu päivien loistaviin materiaaleihin tästä linkistä.

Nyt myös suomeksi luettavissa YK:n lapsen oikeuksien komitean Suomen tilannetta koskeva arvio ja suositukset, linkki tässä lapsiasiavaltuutetun etusivulla olevaan uutiseen (rullaa sivulla alaspäin)

Tutustu myös huostaan otettujen nuorten tekemään oppaaseen tästä linkistä

Vaikuttavaa lastensuojelua -teemalla järjestettiin myös 2010 Lastensuojelun laatupäivien maakunnalliset seminaarit, joiden linkki löytyy blogin etusivun linkkilistalta.