Erinomaista markkinointia: SOS-lapsikylä julkaisi Kuntalehden erillisliitteenä Uudistuva lastensuojelu-lehden 1/2015

Olipa ilahduttavaa avata Kuntalehden numero  3/2015 (5.3.2015).

Siinä oli erinomainen artikkeli Oulun sijaisperhe-työstä sekä erillisliitteenä kokonainen uusi lehti suoraan kuntapäättäjille ja johtajille kotiin kannettuna - aivan loistava markkinnointiväylä (toimin itsekin kotikuntani kuntavaltuutettuna).

SOS-lapsikylän Uudistuva lastensuojelu lehti on myös erinomaisesti toimitettu, jonka artikkelit kohdentuvat erityisesti kunta-alan johtajille ja päättäjille. Artikkeleissa puhutaan vaikuttavuudesta, kustannuksista, palvelujärjestelemästä ja tietenkin tuodaan hyvin esille korkealaatuinen SOS-lapsikylien osaaminen, laatu ja uudet toiminnot, kuten palvelut perheiden kotiin. SOS-lapsikylät ovat käynnistäneet erilaisia perheiden tukipalveluja.

Ylisosiaalineuvos Aulikki Kananoja kirjoittaa lastensuojelun uudistumisesta ja SOS-lapsikyläsäätiön uusi hallituksen puheenjohtaja, entinen ministeri ja kansanedustaja Tuija Brax kertoo ajatuksistaan. Lopuksi kuvataan SOS-lapsikyläsäätiön toiminta-ajatus ja missio perheiden hyvinvoinnin rakentajana.

SOS-lapsikylä on yksi niistä monista yleishyödyllisitä palveluntuottajista, jotka kamppailee palvelumarkkinoilla mm. suurten pörssiyhtiöiden kanssa.

Osa heistä on järjestäytynyt myös Reilupalvelu.fi yhteisöksi muistuttamaaan yleishyödyllisten yhteisöjen toimintaetiikasta ja -tavoista. Tässä linkki noille sivuille.

Lue HS 15.3.2015 laaja artikkeli: Kun hoivasta tuli bisnes. Linkki tässä 
Tuomas Mänttäri Sosiaalialan työnantajat ry:stä täydensi HS:n artikkelia muistuttaen, että yksityisten yritysten tilastossa olevasta 30 prosentin kokonaisuudesta, tulee noin 40 % näistä järjestö-, säätiö- ja mv. yleishyödyllisisten yhteisöjen omistamista yrityksistä. Lue Tuomaksen artikkeli tästä linkistä. 

Olen itse kyllästymiseen ja turhautumiseen asti keskustellut, kouluttanut, kirjoittanut oppaita ja artikkeleita palvelumarkkinoista ja siitä mitä pitäisi tehdä. Parhaillaan kehitystyötä tehdään hankintalakia uudistavassa työryhmässä. Monissa maissa, myös EU:n maissa, järjestöjä ja muita yleishyödyllisiä toimijoita ei ole edes pantu kilpailemaan avoimilla markkinoilla. Miksi meillä alunperin näin lähdettiin toimimaan (v.1994 ensimmäinen hankintalaki)? EU ei sitä edellytä.
Olisiko mahdollisuus tässä tehdä kunnollinen korjausliike?

-------------------------
Voit tilata SOS-lapsikylän Uudistuva lastensuojelu-lehden maksutta: lue tästä linkistä lehdestä ja sen artikkeleista.

Tästä pääset Kuntalehden sivuille, erityisesti sote-uutisiin ja artikkeleihin. Löydät sieltä mm. artikkelit Imatran lastensuojelusta. Tässä linkki 

Uusin Kuntalehti ei ole vielä netissä luettavissa. Oulun sijaishuoltoa kuvaavan artikkelin mukaan huostaanotetuista lapsista on sijoitettu perhehoitoon 80 %. Oulu on onnistunut palvelujärjestelmän määrätietoisessa uudistamisessa. Oulu on kehittänyt myös erilaista perhehoitoa, lyhytaikaista, kriisiperhe, sukulaisperhe, eri-ikäisten lasten perhehoito jne.