Vetoomus sosiaalialan johtajille ja kunta-alan työnantajajärjestöille: sosiaalialan kelpoisuudet vastaamaan tosiasiallista osaamista ja koulutusta

Hyvät sote-johtajat sekä Kunnallinen työmarkkinalaitos ja Sosiaalialan työnantajat

Toivottavasti ehtisitte olla vaikuttavamassa tähän sosiaalihuollon ammattihenkilölain sisältöön. Erityisesti kuntatyönantajat ovat melkoisen haasteen edessä suuren sosiaalityön työvoimapulan vuoksi. Asiantilasta kärsivät myös asiakkaat (mm. jatkuvasti vaihtuvat työntekijät) ja työn vaikuttavuus.

Nyt olisi tärkeää koota sosiaalialan johtajien ja työnantajien yhteistä ääntä asiantilan muuttamiseksi.

Kirjoitin asiasta myös ministerien erityisasiantuntijoille:  ministeri Vehviläisen (Sami Miettinen) ja Rehulan (Eeva Salmenpohja). 

Tuon viestin jälkeen on ilmennyt lisätietoa mm. STM:n virkamiehen nykynäkemyksestä:

  

·         - jos on suorittanut sosiaalityöhön suuntautuvan ylempi AMK-tutkinnon (300 op), voisi saada pätevyyden vasta sen jälkeen kun on suorittanut vielä lisäksi 60 op laajuiset sosiaalityön yliopisto-opinnot: näin AMK:n maisteritason sosiaalityöntekijältä vaadittaisiin 360 op:n laajuiset opinnot, kun yliopiston sosiaalityön maisteritutkinnon laajuus on 300 op.

·         Kannattaa huomata myös kuinka laaja käytännön sosiaalityön asiakastyökokemus tosiasiallisesti on ylempi AMK-tutkinnon suorittaneella verrattuna yliopistosta valmistuneeseen (kuvaan aiemmassa blogitekstissäni, että tuoreen kyselyn mukaan sitä on keskimäärin yli 7 vuotta jo siinä vaiheessa kun he aloittavat ylemmän korkeakoulututkinnon opinnot - ovat siis asiakastyön konkareita jo). Raportoin kyselyä aiemmassa blogitekstissäni. 

Tässä ei ole mitään järkeä osaamisen eikä koulutusjärjestelmän näkökulmasta. 

Koulutusta jo 2005 lähtien

Ammattikorkeakoulut ovat jo 11 vuotta (v.2005 lähtien) kouluttaneet maisteritason sosiaalityön osaajia, joille ei kuitenkaan anneta pätevyyttä toimia laillistettuna sosiaalityöntekijänä. 

Tämä ei perustu tietoon siitä, millaista osaamista faktisesti koulutuksessa tuotetaan, vaan vanhaan 2005 kelpo-lakiin, joka on laadittu ennen ylempi AMK-tutkinnon koulutuksen käynnistymistä. Kelpoisuudet eivät ole siten ajantasalla eivätkä vastaa työelämän tarvetta.

Sosiaalialan ammattihenkilölain esitys-luonnos on ollut lausunnolla 15.1.2016 asti. HE olisi valtioneuvoston alkuperäisen kevään aikataulutuksen mukaan pitänyt antaa 5.viikolla, mutta valmistelun eteneminen lienee nyt pysähdyksissä. Nyt olisi hyvä mahdollisuus muuttaa lakia myös sosiaalityöntekijän tehtävän osalta vastaamaan tosiasiallista tutkintokoulutusta ja työelämän tarpeita.

Kyse ei tässä tapauksessa ole kelpoisuuksien ”madaltaminen” (jota yliopistot ja Talentia väittävät sen olevan), sillä kyseessä on samantasoiset (7.tason, eli ylempi korkeakoulututkinto) maisteritason sosiaalityön tutkinnot, toinen AMK-koulutusputkesta ja toinen YO-koulutusputkesta.  Ammattikorkeakoulut ovat esittäneet jo lain valmistelun yhteydessä vuosi sitten, että nimenomaan sosiaalityöhön suuntautuneet sosionomi (ylempi AMK) -tutkinnon suorittaneet rinnastettaisiin sosiaalityön maisteritutkinnon suorittaneisiin, tämä ei siis koske muita suuntautumisia.  

Vastaava tilannehan on nyt esimerkiksi lastentarhanopettajien LTO-pätevyydessä: sekä yliopiston LTO-kanditason (6.taso, alempi korkeakoulututkinto) suorittaneet että AMK:n sosionomi (AMK) LTO-suuntautumisen suorittaneet ovat kelpoisia.    

Sirkka Rousu, yliopettaja, sosiaalialan ylempi AMK-tutkinnon tutkintovastaava Metropolia Ammattikorkeakoulusta (yli viiden vuoden kokemus siitä, millaista osaamista valmistuvilla on).

Tässä linkki blogiin Metropolian Uudistuva sosiaalialan osaaminen -blogissa.   

Vetoomus kansanedustajille: sosiaalialan ammattihenkilölakiin järkeä

Sosiaalialan ammattihenkilölaki tulee voimaan 1.3.2016, mutta jo nyt hallitus on valmistelemassa lakiin muutoksia.

Miksi näin? Osa kansanedustajista lienee saanut - mm. kansanedustaja Outi Mäkelä teki asiassa kirjallisen kyselyn, johon ministeri Rehula vastasi (linkki artikkelin lopussa), kunnista viestiä miten suuria vaikeuksia on saada sosiaalityöntekijän vakansseihin sijaiseksi yliopistojen sosiaalityön maisteriopiskelijoita (joiden pitäisi tietenkin opiskella). Niinpä Rehula on esittämässä nyt ammattihenkilölakiin muutosta, jolla sosiaalityöntekijän sijaisuutta (12§) voisi tilapäisesti korkeintaan vuoden kerrallaan, opiskelijan lisäksi, hoitaa ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut sosionomi (ylempi AMK).

Tässä siis rinnastetaan sosiaalityön opiskelijan osaaminen samaan kategoriaan sosiaalityön maisteritason tutkinnon jo ammattikorkeakoulussa suorittanut alan asiantuntijakonkari.

Muistutuksena teille, että sosionomi ylempi AMK -tutkinnon suorittaneella on jo sosiaalialan ammattikorkeakoulututkinto, vähintään kolme vuotta alan työkokemusta sekä lisäksi ylemmän korkeakoulututkinnon opinnot (sama maisteritason 300 op kuin yliopistosta valmistuvilla) - minimissään sosiaalialan ydinosaamista siis 8 vuotta. Useammalla on minimiä pidempi ja monipuolisempi työura. Tämä käy ilmi Sirppa Kinoksen kyselystä.      

Kinoksen kyselyn (12.12.2015 muistio) mukaan sosionomi ylempi AMK-tutkintoa parhaillaan opiskelevien työura jo ennen ylempi AMK-tutkinnon opiskelua on ollut hyvin monipuolinen erilaisissa sosiaalialan asiakastyön tehtävissä, useimmiten lasten, nuorten ja perheiden palveluissa. Noin 40 % oli työskennellyt vastuuasemassa ja esimiestehtävissä (siis AMK-tutkinnon suorittaneina). Sosiaalialan työkokemuksen määrä oli keskimäärin yli 7 vuotta jo ennen ylempi AMK-tutkinnon aloittamista. Ylempi AMK-opintonsa aloittaneet olivat hyvin vahvasti kiinnittyneet sosiaalialan työtehtävissä jatkamiseen - sosiaalityöntekijöiden pysyvyyshän on huono erityisesti kuntatyössä ja vaihtuvuus heikentää asiakastyön laatua ja vaikuttavuutta.  

Sirppa Kinoksen kysely vahvistaa tietoa, jonka mukaan sosiaalityöhön ja sosiaalialan eri asiakastyön tehtäviin suuntaavan ylempi AMK-tutkinnon suorittaneilla on vahva sosiaalialan sisältöosaaminen ja pitkä käytännön työkokemus. On perusteetonta vähätellä heidän osaamistaan myös sosiaalityöntekijän tehtäviin. He ovat motivoituneita toimimaan sosiaalialan erilaisissa asiakastyön ja sen johtamisen tehtävissä. Siten heille tulee antaa oikeus hakea laillistamista myös sosiaalityöntekijän tehtäviin.

Erikoista hallituksen esityksessä (linkki lopussa) on se, että sosiaalityöntekijän sijaisuuden lisäksi sosionomi ylempi AMK-tutkinto antaisi kuitenkin kelpoisuuden alan erityistehtäviin kuten lastenvalvoja ja sosiaaliasiamies, mutta ei siis perus-sosiaalityöntekijän tehtävään. Vastaavan koulukuraattorin tehtävään sen sijaan ylempi AMK-tutkinto ei antaisi edelleenkään pätevyyttä. Eihän tällaisissa osaamisen vaatimuksissa ole nykytyöelämän näkökulmasta mitään järkeä!  

Hallituksen esitys ei perustu edelleenkään minkäänlaiseen puolueettomaan tosiasiatietoon siitä, millaista osaamista ammattikorkeakoulun sosionomi ylempi AMK-tutkinnon suorittaneilla on toimia sosiaalityön tehtävässä.  Varsinaisessa ammattihenkilölain (2015) esityksestä osaamisen kuvaustieto (ja mahdollinen vertailu) puuttui kokonaan, eikä sitä ole tässä muutosesityksessäkään.

Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto ARENE esitti lausunnossaan samaa mitä esitettiin jo täsmälleen vuosi sitten kun ammattihenkilölakia valmisteltiin kiireellä ja ei-avoimesti. Samaa salamyhkäisyyttä on myös nyt valmistelussa, sillä muutokset viedään sosiaalialan vanhan kelpoisuuslain kumoamisesityksen yhteydessä -sivulauseen omaisesti (ks.lakiesitys, ja sen sivu 4, jonka mukaan kyse teknisistä… ”tai sisällöllisiä muutoksia, joilla väljennettäisiin tehtävissä edellytettyjä kelpoisuusvaatimuksia. Jäljempi, kuten myös edellä mainittujen kelpoisuutta koskevien säännösten kumoaminen, mahdollistaisi tarkoituksenmukaisten tehtävärakenteiden ja työnjaon kehittämisen”.

Ammattihenkilölain 7 § tulee muuttaa muotoon: Sosiaalityöntekijän laillistamista voi hakea sosiaalityöhön suuntaavan ylemmän korkeakoulututkinnon yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa suorittanut.

Kummastakin opintopolusta valmistuville maistereille löytyy osaamisprofiiliin sopivia sosiaalityön työtehtäviä.  

Tästä päättämisen ei pitäisi olla vaikeaa eduskunnalle, kun joka tapauksessa ammattihenkilölakiin tehdään nyt useita muutoksia. Päätösten tulisi perustua tosiasioihin osaamisesta ja asiakkaiden ja työelämän tarpeista.

---------------------------     

Tässä linkki: lausunnolla olleeseen luonnokseen hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun lain kumoamiseksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. 

Tässä linkki: Outi Mäkelän kirjalliseen kysymykseen ja Rehulan vastaukseen. 

Tässä Linkki: Sosiaalialan valtakunnallinen AMK-verkoston Innokylässä oleviin sivuihin, josta löytyy mm. Sirppa Kinoksen kyselysta laadittu muistio. 

Tässä linkki: lähes samaan aikaan 2015 helmikuulla kansanedustajille kirjoittamani avoin kirje samasta asiasta blogissani.

Hyvä kansanedustaja: sosiaalihuollon ammattihenkilölaki kannattaisi myös siirtää seuraavalle eduskunnalle uuteen valmisteluun

Surullinen ja turhauttava uutispäivä!  -onneksi töissä oli kivaa.

Sote-lakiesitys jää kalkkiviivoille, mutta heikosti valmisteltu sosiaalihuollon ammattihenkilölaki-esitys etenee eduskunnan tämänpäiväisen 5.3.2015 valiokuntamietinnön perusteella hyväksyttäväksi. (linkki mietintöön tekstin lopussa)

Ammattihenkilölakiesityksen valmistelussa on katsottu vain peräpeiliin ja laki rakentuu yli 10 vuotta vanhan sosiaalihuollon kelpoisuuslain pohjalle täydellisesti unohtaen, että tässä välissä on ammattikorkeakouluissa vuodesta 2005 lähtien koulutettu satoja sosiaalityöhön suuntautuneita ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita, jotka varmasti ovat osaavia ja päteviä toimiakseen myös sosiaalityöntekijän tehtävissä -toki he sijoittuvat hyvin myös muihinkin töihin.

Lakiesitys edennee ensi viikolla 9.3.2015- täysistuntoon hyväksyttäväksi.
Jos kukaan kansanedustajista ei esitä ja äänestytä lain 7 § muutosta, niin tältä osin eduskunta hyväksyy lain hallituksen esittämässä muodossa. Lakiesityksen muutama muukin kohta vaatisi perusteellisempaa arviota, esim. sijaistamispykälä ei varmasti helpota työvoimapulaa ja hankaloittaa asiakastyötä.

Itse toivoisin, että lakiesityksen annettaisiin raueta ja ammattihenkilölaki valmisteltaisiin kunnolla uudelleen, nythän valmistelun tulos on yksittäisen virkamiehen luomus.

Tässä valmistelussa pitäisi tehdä kunnollinen arvio mm. sosiaalityön tehtävissä (sosiaalihuoltolain 15 §) vaadittavasta osaamisesta ja siitä millaisella ylemmän korkeakoulututkinnon koulutuksella Suomessa nykyisin tuotetaan tämä osaaminen. Nythän lain valmistelussa ei ole ollut minkäänlaista selvitystä siitä, millaista osaamista yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa sosiaalityön ylemmmän korkeakoulututkinnossa tuotetaan.

Ja valmistelutyö pitää tehdä OKMn ja STMn sekä korkeakoulujen ja työelämän yhteistyönä. 

Sote-valiokunnan mietinnössä ei edes vaivauduta kommentoimaan valiokunnassa kuultujen asiantuntijoiden esittämiä näkemyksiä. Kiire on ollut valiokunnan sihteereillä. Lue mietintö tästä.

---------

Sote-lakia on väännetty vuositolkulla ja lisää vuosia valmisteluun vielä tulossa. Monia sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnallisia uudistuksia on jäänyt odottamaan rakenteellisia ratkaisuja. Uudistukset ovat aivan välttämättömiä.

Sote-uudistuksen ja rakenteiden tulisi kuitenkin lähteä väestöryhmien tarpeiden pohjalta. Jos näin tehtäisiin, niin sellaiset palvelut kannattaisi saattaa yhteisen johtamisen piiriin, jotka toimivat saman väestöryhmän palveluissa. Nyt "täydelliseen palvelujen integraatioon" ajetaan sosiaali- ja terveydenhuoltoa, kun esim. lasten, nuorten ja perheiden osalta inegrointi pitäisi tapahtua erityisesti koulun ja päivähoidon toiminnan kanssa, toki neuvola ja kouluterveydenhuolto ymv. on tärkeä olla mukana samassa lapsiperhepalvelujen toiminnossa. Samoin aikuisten palvelujen osalta, suurempi integroinnin tarve on työvoimahallintoon ja koulutukseen, kuin yksin terveydenhuoltoon.

Puhun siis ns. elämänkaari-ajattelusta, jota olen ollut jo Kuntaliiton töissäni edistämässä -taisi olla PARAS-hankkeen aikana kun ensimmäisen artikkelin tästä kirjoitin v.2006.

Ja sosiaalihuollon toiminnassa järjestöt ja paikallisyhteisöt -yhteistyön pitäisi olla keskiössä. Toki sosiaalihuollossakin on keskitettäviä erityispalveluja, mutta suurin osa ihmisen sosiaalisesta ja arkisesta hyvinvoinnista on paikallisyhteisöissä.

Saa nähdä mihin suuntaan edetään.

Vapaus valita toisin -ajankohtaisseminaarissa tehdään ensimmäisiä  uusia sote-tiekarttoja?

Sote – himmelien himmeli vai tiekartta hyvinvointiin

Maanantaina 9.3.2015 klo 16 – 18.00

Paasitornin Karl LIndahl-salissa, Paasivuorenkatu 5

Ennen kuin nykyinen eduskunta jää maaliskuussa vaalitauolle, tiedetään eduskunnan kanta sote-lakiesitykseen.

Ohjelma:

·         Tervetuloa: Kaarin Taipale, kaupunkitutkija ja VVT:n puheenjohtaja

·         Valmisteilla olevan sote-uudistuksen keskeiset piirteet, Markku Pekurinen, tutkimusprofessori

·         Sote-uudistus ja sosiaaliset oikeudet, professori Juhani Lehto

·         Julkinen vai yksityinen sosiaali- ja terveyspalvelujen tuotannossa, erikoistutkija Heikki Taimio

Keskustelua ja seminaaria luotsaa Jouko Kajanoja, yhteiskuntapolitiikan dosentti

Tilaisuus on maksuton ja kaikille avoin.

Toimin Vapaus valita toisin -yhdistyksen hallituksessa. Lue lisää tästä

Hyvä kansanedustaja, koulutamme sosiaalityön osaajia myös lastensuojelutyöhön

Eerikan tapauksesta syytettynä olevien ammattilaisten oikeuskäsittelyn yhteydessä on oltu huolissaan myös lastensuojelutyöntekijöiden virassa toimivien pätevyydestä sekä suuresta vaihtuvuudesta ja sosiaalityön työvoimapulasta. Monia parannustoimia tarvitaan kunnissa, mutta yksi liittyy lainsäädäntöön.    

Meillä on edelleen siis suuri sosiaalityön työvoimapula mutta silti sosiaalityöhön ammattikorkeakoulussa koulutetut maisteritason osaajat eivät saisi vieläkään pätevyyttä Suomessa - jos hallituksen ammattihenkilölaki-esitykseen ei tehdä nyt muutosta.  

Käytännön sosiaalityössä voidaan hyödyntää molemmista koulutusputkista valmistuneiden ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden osaamista. Tavallaan verrannollinen tilanne on päivähoidossa: Lastentarhanopettajan tehtävissä toimii sekä kasvatustieteen kandeja että LTO-opinnot tutkinnossaan suorittaneita sosionomeja -monipuolisesta tutkinto-osaamisesta hyötyvät lapset ja perheet, ja työvoimapula olisi melkoinen ilman sosionomi-taustaisia lastentarhanopettajia.  

Sosiaalialan AMK-verkosto oli perjantaina 13.2.2015 kuultavana eduskunnassa (linkki lausuntoon on blogin lopussa).

Sosiaalityöhön suuntaavan sosionomi (ylempi AMK) tutkinnon tuottaman osaamisen ja työmarkkina-aseman kuvaamiseksi laadimme myös esitteen, joka löytyy myös Valtakunnallisen sosiaalialan AMK-verkoston nettisivuilta (ks. linkki lopussa).

——————————————————————-

Hyvä kansanedustaja

Käsittelyssänne on sosiaalihuollon ammattihenkilölaki (HE 354/2014 vp), johon tulisi tehdä muutos koskien oikeutta toimia laillistettuna sosiaalityöntekijänä.  

Jo vuosien ajan käydyssä keskustelussa virheellisesti väitetään, että hyväksymällä sosiaalityöhön suuntautuvalle sosionomi ylempi AMK-tutkinnolle kelpoisuus sosiaalityöntekijän tehtäviin, madallettaisiin koulutusvaatimuksia - tästähän ei ole lainkaan siis kyse. Yliopiston sosiaalityön maisteritutkinto ja sosionomi ylempi AMK-tutkinto ovat molemmat ylempiä korkeakoulututkintoja sosiaalityön alalla ja tuottavat osaamisen sosiaalityön tehtäviin. Tämän perustelen alla olevasti.   

Virkamiestyönä valmisteltu lakiesitys sivuuttaa nyt täysin sosiaalityöhön suuntaavan ammattikorkeakoulussa ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden osaamisen hyödyntämisen työmarkkinoilla. On erikoista, että tässä taloudellisessa tilanteessa on varaa edelleen jättää huomioimatta useiden satojen jo sosiaalityöhön koulutettujen osaaminen, varsinkin kun sosiaalityön työvoimapula on suuri.

Sen sijaan 7 §:n yksityiskohtaisissa perusteluissa (s. 30) kuvataan sosiaalityön yliopistokoulutuksen kehittämistä, joka perustuu vuosittaisiin eduskunnan myöntämiin ylimääräisiin joululahjamäärärahoihin, joilla koulutetaan muiden yhteiskuntatieteiden aineiden opiskelijoita sosiaalityöhön.

Kuten tiedätte, ylempi AMK -tutkinto on kaksiportaisessa korkeakoulujärjestelmässämme samantasoinen (EQF 7) ylempi korkeakoulututkinto kuin yliopistojen maisterin tutkinnot. Lakiesitys ei kuitenkaan ota lainkaan huomioon, että jo vuodesta 2005 lähtien on myös ammattikorkea-kouluissa voinut suorittaa sosiaalityöhön suuntaavan ylemmän korkeakoulututkinnon. Täydellisestä sivuuttamisesta kertoo sekin, että hallituksen esityksessä ei edes kuvata sosiaalialan ylempi AMK -tutkinnon laajuutta ja sen tuottamaa osaamista. Lakiesitys siirtää uuteen lakiin sosiaalihuollon henkilöstön vanhan kelpoisuuslain sisällön, joka ei vastaa tämän ajan eikä tulevaisuuden tarpeisiin. 

Muutos tulisi tehdä lakiesityksen 7 §:n säännökseen sosiaalityöntekijän tehtävään laillistamisesta:

….harjoittaa sosiaalityöntekijän ammattia laillistettuna ammattihenkilönä henkilölle, joka on suorittanut Suomessa sosiaalityöhön suuntaavan ylemmän korkeakoulututkinnon yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa.  

Sosiaalityön tehtävissä tarvittava osaaminen 

Sosiaalityöhön suuntaava ylempi AMK -tutkinto tuottaa uudessa sosiaalihuoltolaissa (1301/2014 tarkoitetun sosiaalityön (15 §) osaamisen sekä osaamisen ammatillisiin ja hallinnollisiin johtotehtäviin (HE sosiaalihuollon ammattihenkilöistä 9 §).

                                

Sosiaalityön osaaminen kertyy kahdeksan vuoden ajanjaksolla:

-       sosiaalityöhön suuntaavat opinnot AMK-tutkinnossa (3,5 vuoden opinnot ja niihin kuuluvat työelämäharjoittelut, 210 op),

-       tutkinnon suorittamisen jälkeen karttunut vähintään kolmen vuoden sosiaalialan työkokemus sekä

-       sosiaalityöhön suuntaavat opinnot ylempi AMK-tutkinnossa (1,5 - 2 vuotta, 90 op).

Ylemmän korkeakoulututkinnon opintojen laajuus on siten ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa sama eli 300 op. Sosionomi ylempi AMK -tutkinto tuottaa osaamista niin asiakastyöhön ja sen koordinointiin ja organisointiin, hallintoon ja johtamiseen kuin myös suurten sosiaalityön rakenteiden ja ilmiöiden kokonaisuuksien hallintaan ja tutkimukselliseen kehittämiseen. Tämän esitämme sosiaalialan valtakunnallisessa AMK-verkostossa valmisteilla olevassa tutkinnon osaamisen ja työmarkkinoille sijoittumisen kuvauksessa (valmistuu vielä helmikuussa -15).

Sisäinen ristiriita lakiesityksessä: sijaiseksi kelpaa lähes millä osaamisella tahansa

Esityksessä sijaisuussäännös (12 §) ja säännös oikeudesta harjoittaa sosiaalityöntekijän ammattia (7 §) ovat keskenään ristiriitaisia. 

Lakiesitys avaa mahdollisuuden toimia tilapäisesti sosiaalityöntekijänä muille soveltuvan (ei siis edes sosiaalialalle suuntaavan) korkeakoulututkinnon suorittaneille (12§), mutta ei mahdollista laillistamisen hakemista sosiaalityön osaamisen tosiasiassa hallitseville sosiaalityöhön suuntaavan ylempi AMK – tutkinnon suorittaneille sosionomeille (7 §).

Tällaista ristiriitaa on vaikea hyväksyä tilanteessa, jossa sosiaalityöntekijöinä työskentelee runsaasti epäpäteviä henkilöitä muulla kuin sosiaalialan koulutuksella. 

Muussa maassa suoritetulla tutkinnolla kuitenkin mahdollisuus hakea laillistamista  - suomalaisella tutkinnolla ei!

Kuten lakiesityksen taustoituksesta ilmenee monissa Euroopan maissa sosiaalityöntekijän tutkinto sijoittuu EQF 6 -tasolle ja on bachelor -tutkinto kuten sosionomien (AMK) tutkinnot Suomessa. Näin suomalaisen sosionomi (AMK) tai sosionomi (ylempi AMK) -tutkintonimikkeen haltija voi hakeutua johonkin muuhun EU- tai ETA -valtioon sosiaalityöntekijäksi. Samoin vastaavalla ulkomailla suoritetulla tutkinnolla kuin mitä ovat suomalaisten sosionomien (AMK) suorittamat tutkinnot, voi hakea Suomesta laillistamista sosiaalityöntekijän ammattiin.

Miksi Suomessa suoritetulla sosiaalityöhön suuntautuneella ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneella ei ole mahdollisuutta toimia sosiaalityötekijänä? 

Ylempi AMK-tutkinnon suorittaneilla on hyvä osaaminen ammatillisiin ja hallinnollisiin johtotehtäviin (sosiaalityöntekijän erityiset velvollisuudet, HE 8 §)

Minimissään kahdeksan vuoden sosiaalityöhön suuntaava AMK-opintopolku sisältää johtamisopintoja sekä hallinnollisiin ja esimiestehtäviin liittyvää käytännön harjoittelua. Sosiaalityöhön suuntaavassa sosionomi ylempi AMK-tutkinnossa johtamisopintojen määrä vaihtelee eri ammattikorkeakouluissa. Tavallisimmin niitä karttuu 15 - 30 op, jonka lisäksi opiskelijan master-opinnäytetyö (30 op) voi kohdentua johtamiseen.

Tämän lisäksi heillä on jo AMK-tutkinnossa suoritettuja johtamisopintoja. Useilla on myös jo työelämän esimiestyökokemus. Toisin kuin yliopistojen sosiaalityön maisterin opinnoissa, on sosionomi ylempi AMK-tutkinnon suorittaneella hyvä osaamispohja johtamis- ja hallintotehtäviin.

Työelämä ja asiakkaat hyötyvät

Muutosesitys tukee hallituksen rakennepoliittisen ohjelman tavoitteiden toteutumista ja mahdollistaa työmarkkinoille korkeakoulutuksen duaalimallin tuottaman osaamisen täysimääräisen hyödyntämisen. Yliopistojen tieteellisen ja ammattikorkeakoulujen soveltavan tutkimuksen ja työelämälähtöisen kehittämistoiminnan orientaatioiden yhdistäminen sosiaalityössä toisi työnantajien ja asiakkaiden tarpeisiin toisiaan täydentävää osaamista. Laillistamisasiakirjojen liitteistä käy ilmi tutkinnon tarkempi sisältö. 

Ehdotettu ratkaisu lisäisi mahdollisuuksia ratkaista sosiaalityön työtehtävän kannalta joustavasti mikä on tarkoituksenmukainen koulutustausta kulloinkin kyseessä olevaan sosiaalityöntekijän tehtävään kyseisessä työyhteisössä tai organisaatiossa. Tosiasiassa moniin eri organisaatioihin sosiaalityöntekijän tehtäviin rekrytoidaan jo nyt sosiaalityöntekijöiksi sosionomeja (ylempi AMK), joilla on sosiaalityöhön suuntautuneet opinnot.

Sosiaalityöhön suuntaava sosionomi ylempi AMK- tutkinto tuottaa sosiaalityön osaamisen

Lakiesitys on valmisteltu ministeriössä virkamiehen toimesta ilman riittävää avointa keskustelua lainsisällöstä ja kiireellä, mm. lausunnon antamiseen annettiin viikko aikaa (24.11.-2.12.). Vasta tuolloin 24.11.2014 oli ensimmäistä kertaa edes saatavilla lain valmisteluaineisto. Kuulemistilaisuutta (ma 10.11.) varten oli käytettävissä muutamaa päivää aiemmin toimitettu puutteellinen raakaversio lakiesityksestä, mm. tuolloin vielä kokonaan ilman vaikutusarviointeja. 

Tätä kuvaan Uudistuva sosiaalialan osaaminen -blogissa http://blogit.metropolia.fi/uudistuva-sosiaalialan-osaaminen/2014/12/14/sosiaalityohon-vahvaa-osaamista-sosionomi-ylempi-amk-tutkinnolla-ratkaisuja-myos-sosiaalityontekijapulaan/ 

Ammattihenkilölakiesitys ei siis vielä kymmenen vuoden jälkeenkään (tutkinto on ollut virallinen osa koulutusjärjestelmää v.2005 lähtien) tunnusta sosionomi ylempi AMK-tutkinnon tuottamaa osaamista eikä käytännössä tutkinnon olemassa oloakaan. 

Tämä ei voi olla järkevää koulutuspolitiikkaa ja yhteiskunnan resurssien käyttöä. 

Toivon, että lakiesitystä muutetaan 7 §:n osalta.

Annan mielelläni asiassa lisätietoja, helmikuussa 2015

Sirkka Rousu

yliopettaja, Metropolia ammattikorkeakoulu

sirkka.rousu@metropolia.fi, p. 040 714 5157 

Katso: Valtakunnallisen sosiaalialan AMK-verkoston lausunto 13.2.2015 asiaan.

Katso: Esite "Sosionomi (ylempi AMK) -maisteritason tutkinto. Käytännöllistä viisautta ja ammatillista sosiaalityön asiantuntijuutta". Esite tästä.