Lastensuojelun menneisyys-tutkimus: osa 2. Paljon myönteistä kehitystä (Sirkka Rousu)

Julkaisen pitkän tekstin useassa blogi-postauksessa (kolme osaa), olin Lastensuojelun menneisyys-tutkimuksen paneelissa 7.4.2016.

Lastensuojelun menneisyys-tutkimus

Nyt 6.4.2016 julkaistu tutkimus vuosien 1937-1983 ajanjakson sijaishuollosta on raskasta luettavaa.

Siksi haluan ensin tuoda esille sen, kuinka noista ajoista kuitenkin on lastensuojelua kehitetty. 

Me tosin tuotamme edelleen erityisen vähän tietoa siitä, miten monen lapsen ja nuoren elämä on lastensuojelutyön johdosta muuttunut paremmaksi -säännöllisesti tuotettua vaikuttavuustietoa kuinka hyvin onnistumme työssämme ei edelleenkään tuoteta kuten pitäisi. Tiedän mm. tämän hallinto-oikeuden työn kautta, että lastensuojelu myös onnistuu suojelutehtävässään. Kaikki ei silti ole Suomen lastensuojelussa vielä kunnossa. Tästä olemme saaneet lukea kun viimeksi 11.4.2016 uutisoitiin Vantaan lastensuojelun työntekijöiden yhdessä esille nostamista epäkohdista.  

Yhteiskunnan, valtion ja kuntien tulisi pyytää kaltoin kohdelluilta anteeksi. Samalla tulee tarjota kaikille mahdollisuutta käsitellä kokemuksiaan asiantuntijan kanssa. Kaltoin kohdelluille tulee voida luvata, että lastensuojelua kehitetään niin, että tällaisia kokemuksia on mahdollisimman vähän tai ei ollenkaan.  

---------------------------------------------------------------------------------------------------------- 

Myönteistä kehitystä on tapahtunut vuosien kuluessa, esim. sijoitetun lapsen asemassa, kohtaamisessa ja kokemusten ja näkemysten esille tuomisessa mm. Pesäpuu ry:n toiminnassa, jonka perustamisessa olin mukana, ja toimin edelleen hallituksessa. Monet järjestöt ja muut toimijat ovat olleet aktiivisesti kehittämässä lastensuojelua ja lapsen asemaa.

Lastensuojelun työtä tehdään uudenlaisilla tavoilla myös kuntapäättäjille tutuksi, mm. SOS-lapsikylä on lähettänyt kaikille kuntapäättäjille tilatun Kuntalehden välissä oman lehtensä ”Uudistuva lastensuojelu”. Tiedon jakelukanavana tämä on uusi, ja samalla on muodostamassa lastensuojelutyön modernia imagoa faktojen tukemana ja hyvien käytännön esimerkkien kautta.

Menneisyys-selvityksen uutissivun yhteydessä on julkaistu STM:n listaus kehittämistoimenpiteitä, joita viime vuosien kuluessa on lastensuojelussa toteutettu - listalta puuttui mm. Kansallinen lastensuojelun kehittämisohjelma: Alla oleva lista on pitkä, ja olen ollut onnellisessa asemassa saadessani olla mukana niissä, ja osasta olen ollut vastaamassa.

·         Osana STM:n Sosiaalialan kehittämishanketta toimi Kansallinen lastensuojelun kehittämisohjelma (2004-2007), jossa lastensuojelua ja ehkäisevää lastensuojelua ja lapsipolitiikkaa kehitettiin koko maassa. Itse tein STM.n toimeksiantona seudullista ja alueellista lastensuojelupalvelujen kehittämistyötä. Työn alla oli lastensuojelutarpeen arviointi ns. alkuarviointimalli, Lastensuojelun käsikirja, lastensuojelun kansalliset toimintaperiaatteet (pohjana myöhemmin syntyneille laatusuosituksille), myös sijaishuolto oli osa hanketta. Sosiaalialan kehittämishankkeen ulkoisessa arvioinnissa, Kansallisen lastensuojelun kehittämisohjelman vetäjänään Kristiina Laiho, arvioitiin päässeen hyvin tavoitteisiinsa. Myös PERHE-hanke arvioitiin onnistuneeksi. 

·         PERHE-hankkeessa (2005-2007)kehitettiin erityisesti perhekeskuksia, perheiden tukea ja monialaista yhteistyötä perheiden kanssa. Hankkeen kuluessa käynnistyi kymmeniä erilaisia perhekeskuksia. Toiminnalla voitiin myös ehkäistä tarvetta lastensuojeluun.

·         

Tämän jälkeen lapsi- ja perhepalvelujen sekä lastensuojelun kehitystyö jatkui vahvana sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisohjelmissa KASTE 1. sekä KASTE 2. Kehitystyön painopiste oli ehkäisevässä lapsi- ja perhepalveluissa.  Näiden pohjalta jatketaan kehitystyötä Sipilän hallituksen kärki- hankkeessa. Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelma on käynnistynyt v.2016 kansallisena reformina. Osana tätä hanketta kehitetään myös lastensuojelua. Pääpaino siinä kuitenkaan ei ole esim. sijaishuollon kehittäminen. 

·        

Lapsiasiavaltuutetun Lapsi-indikaattorit -hankkeessa tuotettiin valtakunnallinen näkemys tietopohjasta ja sen kehittämisen tarpeesta, jotta lapsi- ja lastensuojelupolitiikkaa voidaan kehittää tietoon perustuen. 

·         Lapsiasiavaltuutetun neuvottelukunnan pysyvänä asiantuntijana (2005-2015 ajanjakson), neuvottelukunnassa toimi jaostoja ja työryhmiä, joista itse vedin Lastensuojelu-jaostoa (2005-2009) ja olin mukana Lapsen oikeuksien viestinnän ja kansainvälisten lapsioikeudellisten asioiden työryhmässä (2010-2015).

·         

'Sisäisen turvallisuuden II ohjelman valmistelussa kirjoitettiin Arjen turvallisuus-teeman osana kehittämistoimet lapsiin kohdistuvan väkivallan vähentämiseksi (toimin työryhmän vetäjänä). Myös Oikeusministeriön Rikoksentorjuntaneuvoston väkivaltajaosto edisti lapsiin kohdistuvan väkivallan vähentämistä. 

·         STM:n Varhaisen puuttumisen valtakunnallinen verkosto edisti osaltaan lasten mahdollisuutta saada tukea mahdollisimman varhain.

·         Toimiva lastensuojelu -selvityshankkeeseen (2013) liittyi toimenpide-suunnitelma, jonka toteutusta tehtiin mm. eduskunnan ”joululahjarahoilla” eli valtion budjettiin sisältyneillä kansanedustajien kohdentamilla pienillä määrärahoilla. THL:n vetämänä on toteutettu Lastut -lastensuojelun tutkimustietoon liittyvää selvitys- ja verkostotyötä ja LasKeTut - lastensuojelun kehittämiseen ja tutkimustietoon liittynyt mm. oppimisverkostotyö. Lastensuojelun laatusuositukset saatiin vihdoin julkaistua 2014.

·         Näiden lisäksi olen ollut toteuttamassa Kuntaliiton LASSO-lastensuojelun laadun ja palvelujen ja palveluprosessien kehittämistä joka julkaisi mm. neljä opasta asiasta sekä Vanhemmuuden roolikartan ym.työvälineitä lastensuojelun asiakasprosessien kehittämisestä, laadun jäsentämiseksi, arvioinnin ja valvonnan kehittämiseksi, dokumentaation parantamiseksi, palvelujen hankinnan ja tuottamisen osaamiseksi.

·

         Samoin Harava-hanke, joka oli valtakunnallinen järjestöjen ja julkisten toimijoiden hyvin laaja psykososiaalisten lapsi- ja perhepalvelujen kehittämishanke (2000-2004, sekä postHarava 2005-2006 vaikutusten jälkiseurannassa). Hanke tuotti 36 erilaisessa kehitysprosessissa hyviä tuloksia, myös lastensuojelupalvelujen osto- ja myyntikoulut, hyvän lastensuojelun palveluhankinnan kriteerit konsensusprosessissa.

·         Kuntaliitossa kehitystehtäviini sisältyivät myös Lapsipolitiikka-hanke (1998 alk.), joka ohjasi, opasti ja koulutti kuntia sekä julkaisi oman Lapsipoliittisen ohjelman. 

LapsiARVI-hanke koostui kahdesta toimintokokonaisuudesta: lastensuojelun laadun kehittäminen sekä lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmat ja tietopohjan (indikaattorit). Vuonna 2009 julkaistiin LapsiARVI -lastensuojelun laadun perusvaatimukset -opas, joka sisälsi ehdotuksen myös riippumattoman laadun arvioinnin järjestämisestä, esim. ”katsastuskonttori-ajatuksella”. Lapsipolitiikka-osiossa tuotettiin kaksi opasta kuntien lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmien laatimiseksi ja toiminnan toteutumisen arvioimiseksi, ml jäsennys siitä, mistä ehkäisevässä lastensuojelussa on kunnan toiminnassa kyse.

·         Perhehoidon kehittämiseksi STM:n johdolla laadittiin sekä Perhehoito-lakiesitys että Perhehoidon kansalliseksi toiminta-ohjelmaksi ajateltu laaja asiakirja-luonnos, joka tosin jäi viemättä toimeen.         

Paljossa olen siis saanut olla itse mukana, mutta yllä oleva on vain pieni osa siitä, mitä viimeisten noin 15 vuoden aikana on lastensuojelussa kaikkiaan kehitetty. 

Muutokset toiminnassa ja myös työkulttuurissa ja asenteissa vaativat aina paljon aikaa - tulokset vakiintuvat hitaasti.

Yksi ongelma on myös se, että kansallinen ohjaus ja johtaminen on ollut ohutta eikä asioita ole viety valmistelusta toimenpiteiden kautta ratkaisuihin, joita sovellettaisiin kaikessa lastensuojelussa koko Suomessa. Lastensuojelun käsikirja toki ohjaa hyviin toimintakäytäntöihin, mutta käsikirjan sisältö on suppea esim. verrattuna Duodecim-järjestelmään, joka tuottaa perusteellisen valmistelun kautta erilaisiin tarpeisiin käypä hoito-toimintamalleja. 

Yksityiskohtana voisin mainita lastensuojelun laatusuositusten valmistelutyön: olin työstämässä Kansallisessa lastensuojelun kehittämisohjelmassa v.2006 lastensuojelun kansallisia linjauksia - asiakirjaa, joka ei kuitenkaan lupauksista huolimatta edennyt ministeriössä valtakunnallisiin toimenpiteisiin. Paperin pohjalta käynnistyi laatusuosituksen valmistelutyö työryhmässä, jossa olin mukana, ja jonka laatima luonnos oli laajalla lausuntokierroksella ja Ota Kantaa kommenteilla v.2010. Niiden pohjalta laatusuositus-luonnos päivitettiin tavoitteena julkaista se Kuntaliiton ja STM:n yhteisenä: jostain syystä valmis asiakirja jäi jälleen ministeriön pöydälle. Viimein paperi saatiin uuden valmisteluryhmän toimesta julkaistuksi 2014.   

Ongelmana on myös eräänlainen historiattomuus - aiempien saavutusten jälkeen tunnutaan aloitettavan liian usein kehittämään samaa uudestaan, kehitystyön tulokset kumuloituvat laajemmiksi koko lastensuojelun toimintakäytäntöjen muutoksiksi hitaasti eikä kehitystyön aikaansaannosten vakiintumista toimintaan tueta esimerkiksi laajalla koulutuksella. 

Näistä seuraavassa osassa 3.

Lue lisää osa 1.oma työhistoriani osana lastensuojelun menneisyyttä

Lue lisää osa 3. mitä pitäisi edelleen tehdä

Lue Menneisyys-tutkimuksesta: 

Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelman kick off tilaisuus 11.1.2016

Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelma on pitkän aikavälin ohjelma, oikeammin laaja reformi, mutta kick off -tilaisuudessa 11.1.2016 puhunut ministeri Rehula ei kuitenkaan halunnut toteuttaa ohjelmaa parlamentaarisena yhteistyönä, jossa mukana olisivat myös ne eduskuntapuolueet, jotka parlamentissamme nyt istuvat mutta ovat parhaillaan oppositiossa, Rehulan mukaan "jonkun pitää tehdä päätöksiäkin".

Rehula toivoi "tekemisen meininkiä, ei paikata hankkeen rahoituksella muualla nyt tehtyjä lapsiperhepalvelujen kustannussäästöjä, vaan luodaan uusi toimintatapoja".

Nähtäväksi jää, onko tämä vain yksi hanke monen jo päättyneen aihealueen hankkeen joukossa, vai syntyykö tavoiteltuja reformeja ja toimintakulttuurin muutosta. Muutosohjelman ohjausryhmän vetäjänä toimii ex-lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula. Hän tuntee aihepiirin perusteellisesti ja on oiva henkilö edistämään reformia (puhumassa).

Ohjelma on tietenkin perusteltu ja tavoitteet kannatettavia.

Kehitystyötä on jo vuosien ajan tehty monilla väestöalueilla, nyt tilaisuudessa oli esillä Pohjois-Karjalan Siun Sote:n ja Pohjois-Suomen alueen Kaste-ohjelmassa tehty kehitystyö. Ja monia edelläkävijäkuntia mainittiin, Imatra, Raisio, Eksote (Lappeenrannan seutu), Tampere, Hämeenlinna, Kainuun sote, Oulu... Kehitystyö on tuottanut tulosta, mm. tilastojen valossa lastensuojelun asiakasmäärät ovat vähentyneet, ja hyvinvoinnin arvioidaan myös lisääntyneen kun perheet ja lapset sekä nuoret saaavat tukea silloin ja siten kuin tarvitsevat. Myös osaaminen ja toimintamallit ja -kultturit ovat uudistuneet entistä asiakas- ja asukaslähtöisemmiksi (viranomais-, asiantuntija- ja organisaatiolähtöisyyden sijaan).

Hyviä esimerkkejä mainittiin, kuten avoimet perheryhmät, perheverkot, yhteiset palvelutarjottimet ja yhteiset toimintakalenterit (järjestöjen, kunnan, yritysten palvelut löytyy samasta paikasta), hyvinvointi-koulun malli, hyvinvointineuvola, varhaiskasvatuksen toiminnalliset perheryhmät, avoimet kerhot, sähköisiä tukipalveluja, omahoito-mallit jne.

Suomen nuorisovaltuustojen liiton puheenjohtaja Kimi Uosukainen piti loistavan puheenvuoron nuorten elämän näkökulmasta. Lasten ja nuorten mukana oleminen toiminnassa pitäisi olla arkipäivää.

Tarvitaan muutosjohtamista ja aktiivista vuorovaikutusta ja viestintää.

On ymmärretty, että yksittäisten palvelujen tai palveluyksikköjen sijasta pitää johtaa sitä, miten asiakkaat ohjautuvat palveluihin, mistä ja miten ihmiset osaavat hakeutua ajoissa palveluiden piiriin. On johdettava asiakkaan kokonaisvaltaista palveluprosessia. Tilaisuudessa puhuttiinkin paljon muutosjohtamisen merkityksestä sekä viestinnän toimivuudesta. Myös tietoa siitä, mikä toimii eli toimivista käytännöistä pitää saada tietoa leviämään - tarvitaan koulutusta ja vuoropuhelua.

Muutoksen ja sen johtaminen perustuu yhteiseen ymmärrykseen tavoitteista ja tahtotilasta - tarvitaan yhteensovittavaa johtamista.

Palvelut ja tuki pitää integroida ihmiselle ja ihminen tulee kohdata kokonaisena kokonaisvaltaisena toimijana.

Jotain meiltä vielä puuttuu tai on hyvin hajallaan: sähköiset palvelut ja tietoa ihmisille, jotta he voivat tiedon avulla myös omatoimisesti ratkaista elämäänsä koskevia asioita. Tarvittaisiin kansallinen sähköinen PERHEKESKUS.fi -portaali. Siinä voisi hyödyntää jo olemassaolevan kansallisesti toimivan Mielenterveystalo.fi -konseptia, mikä on loistava!

Kun kyse on nyt STMn vetoisesta muutosohjelmasta, tilaisuudessa kannettiin kovasti huolta että opetus- ja kulttuuriministeriön toiminta-ala on täysipainoisesti mukana niin valtakunnallisella, alueellisella kuin kunnallisella tasolla: päivähoito, koulut, nuorisotyö, liikunta, kulttuuri ovat kuitenkin lasten ja nuorten sekä perheiden hyvinvoinnin kannalta merkittäviä toimijoita.

Varsinkin nyt suurin osa lapsiin, nuoriin ja perheisiin liittyvistä toiminnoista tullee jäämään kuntien tehtäviksi, ja sote-palvelut siirtyvät itsehallintoalueille, on suuri tarve  huolehtia yhteistyömalleista.

Lasten, nuorten ja perheiden peruspalvelut lähipalveluina kuntien tehtävinä jatkossakin?

Tilaisuudessa kysyttiin mm.Rehulalta, voisiko Suomessa olla erilaisia tapoja järjestää palvelut: esimerkiksi oppilashuolto, kouluterveydenhuolto, neuvolat, kotipalvelu, perhetyö ja monet muut lasten, nuorten ja perheiden palvelut ovat lähipalvelua ja keskeisiä hyvinvoinnin ja terveyden elementtejä.

Voisiko tällaiset palvelut olla jatkossakin kuntien hyvinvoinnin ja terveyden tehtäviä eikä siirretä vastuuta niistä sote:n itsehallinto-alueille?

Miksi kaikilla alueilla Suomessa pitäisi toimia samalla tavalla? -mikä sopisi esimerkiksi Uudellemaalle, jossa 1,6 miljoonaa asukasta, ei välttämättä sovi muualle. Ja päinvastoin.

Ohjelmasta tullaan jakamaan myös kehittämisavustuksia, mutta siitä ei vielä ollut tarkempaa tietoa (hankkeelle varattu noin 40 Me). Hankkeen ohjausryhmän vetäjänä on Maria Kaisa Aula.

Lue lisää STM:n sivuilta Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelman hankesuunnitelman luonnoksesta. 

Ohjelmaluonnokseen voi jättää kommentteja ja ehdotuksia Ota Kantaa -sivustolla (linkki löytyy em.sivuilta). Itse ajattelin laittaa tuon hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kuntatehtävä -ajatuksen. Kommentointiaikaa on 5.2.2016 asti.

Tiedote kick off-tilaisuudesta 11.1.2016 

Ristiriitaista yhteiskuntapolitiikka: toisaalta halutaan vähentää lastensuojelun tarvetta, mutta samalla murennetaan lapsiperheiden tukea ja taloutta

Olen ollut järkyttynyt, turhautunut, suuttunut nykyisen hallituksen päätöksistä murentaa lapsiperheiden ja lasten kehitykselle tärkeiden palvelujen voimavaroja. 

Hallitusohjelma on täynnä ristiriitaisuuksia: ohjelman tavoitteena on esim. lapsivaikutusten arvioinnin kehittäminen, mutta samainen hallitus ei tee omista päätöksistään minkäälaisia vaikutusten ennakkoarviointia. Hallitus käynnistää lapsiperhepalvelujen muutosohjelman ja satsaa siihen noin 40 miljoona euroa neljän vuoden ajalla, kun sama hallitus vähentää monien lapsiperheille tärkeiden peruspalvelujen resursseja sadoilla miljoonilla euroilla. 

Asiakasmaksuja korotetaan vaivihkaa valtioneuvoston asetuksella, ei suinkaan kustannusten nousua vastaavasti, vaan peräti 30 %. Ns.pakkolakien vaikutukset kohdistuvat julkisen sektorin palveluammatteihin, naisiin, perheisiin... lastensuojelun TARVETTA halutaan vähentää tehostamalla varhaista tukea perheille. 

Hallituksen päätökset lisäävät myös eriarvoisuutta, vaikka juuri sitä halutaan vähentää: jokainen kunta päättää esim. asiakasmaksujen korotuksista, päivähoidon lapsiryhmien koosta - joissakin toimitaan fiksusti eikä tehdä lyhytnäköisiä "säästöpäätöksiä", luulenpa että suurin osa kunnista leikkaa minkä laki vain sallii välittämättä vaikutuksista. 

Nämä supistukset eivät voi olla vaikuttamatta lastensuojelun tarpeeseen: tarve tulee kasvamaan, ei vähenemään.  

•  suurentuvat päivähoitoryhmät
• lapsen oikeus päivähoitoon supistuu
• suurentuvat luokkakoot kouluissa
• koulun kerhojen väheneminen
• kouluavustajien väheneminen
• aamu- ja iltapv.toiminnan niukkeneminen ja maksujen korottaminen 
• perheissä tehtävä tukityö, ja kotipalvelu eivät ole riittävää perheiden tarpeisiin
• tukihenkilötoiminnan niukkuus
• perheiden taloudellisen aseman heikentyminen, työttömyys, maksujen korotukset.

Kestämätöntä ja moraalitonta yhteiskuntapolitiikkaa.

Lapsen oikeuksien viikko. Katsaus lapsiperhepalvelujen kehittämisestä. Mun perhe- Tv-dokumentit uusitaan 20.11.2015.

Tällä viikolla on Lapsen oikeuksien viikko, mikä huipentuu 20.11.2015. Erityisenä teemana tällä viikolla nostetaan esille lapsiperheköyhyyttä. 

Mun perhe -dokumenteista Maikkarin kanavilla nähdään uusintoina Sinttu-tytön perheen tarina taloudellisesti ahtaalla olevassa perheessä sekä hyvin Suomeen kotoutuneen Marie-tytön perheen tarina.   

Olin valtakunnallisessa Lasten Kaste -seminaarissa 3-4.11.2015 Tampereella. Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisohjelma Kaste on rahoittanut viimeisen 8 vuoden ajan erilaista lapsi- ja perhepalvelujen kehittämistä, ja organisoinut Lasten Kaste- oppimisverkostoja. 

Keskiössä on ollut perhekeskus-toiminta, opiskelija- ja oppilashuolto sekä lastensuojelu. Paljon hyviä toimintamalleja on saatu aikaan jo ensimmäisen Kaste-kaudenkin aikana, joiden vakiinnuttamista on jatkettu ja myös uusia teemoja on ollut kehittämisen kohteena.

Yksi hanke on ollut LasSe, jossa on kehitetty lastensuojelutarpeen arviointia -sitä miten lapsen ja perheen kanssa työskennellään tilanteessa kun avun tarve on ilmennyt. Siitäkin puhuttiin seminaarissa. 

Kuten myös lastensuojelun murroksista ja muutoksista, sekä siitä, mitä pitäisi nyt muuttaa ja parantaa.
Itse toin esille mm. yhteistyön joukkoistamisen: kansalaiset, asiakkaat, yhdistykset, kunnat, yritykset, oppilaitokset, osaamiskeskukset jne tarvitaan muutoksen tekemiseen. Lopettaisin myös lastensuojelupalvelujen kilpailuttamisen. Osallisuus-tematiikassa pitäisi ottaa reipas askel toimijuuteen -toimijoina ihmiset ovat osa yhteisöjä. 

Monissa kunnissa on otettu käyttöön myös kunnan nettisivuilta löytyvä Pyydä apua -perhepalvelu,  johon jätettyihin viesteihin vastataan seuraavina arkipäivinä. Perhekeskuksen toimintaa ollaan edelleen kehittämässä kunnissa.    

Kaste-seminaarissa oli monia asiantuntijapuheenvuoroja, kuten Eksoten lapsiperhepalvelut sekä perheiden muutoksesta puhunut professori Kimmo Jokisen esitys. Kannattaa vilkaista seminaarin diaesityksiä.

Sukupolvien yli ulottuvista ongelmista puhuttiin THL:n ja Soccan 6.11.2015 seminaarissa.  Erityisesti nyt puhuttiin päihdeongelmista ja väkivallasta. Asioihin voidaan ja pitää vaikuttaa yhteiskunnallisilla päätöksillä, parantamalla työntekijöiden osaamista ja yhteistyötä sekä tietenkin palveluja ja tukea, jota lapsi ja perheet tarvitsevat.  

Sipilän hallitus on käynnistämässä lapsiperheiden palvelujen kehittämisen muutoshanketta, johon tullaan satsaamaan noin 40 miljoonaa euroa. STM on juuri äsken käynnistänyt hankkeen. Kunnilla ja kuntayhtymillä on mahdollisuus hakea kehittämisavustusta syksyllä 2016.

Tässä vielä uutinen Kuntaliiton Lähipalvelu-kilpailusta, jossa molemmat voittaneet tuotteet liittyivät lapsiperheiden palveluihin. Kilpailussa etsittiin uusia keinoja lapsiperheiden arjen sujuvoittamiseen: Tuote-sarjan voitti Hyvinvoinnin palvelutarjotin, joka on kehitetty Kainuun sote-kuntayhtymän Aktiiviasiakas-hankkeessa.  

Idea-sarjan voitti Perhepaalu-malli, jossa oppilaitokset ja kolmas sektori tukevat kunnan perhetyötä ja kotipalvelua.

Paljon siis tapahtuu myönteistäkin, vaikka samaan aikaan hallitus aikoo leikata lasten ja perheiden palveluista. 

                

                 *****

Lue lisää Lapsen oikeudet-viikosta.

Lue lisää Mun perhe-dokumenteista.

Lue lisää LasSen kehittämistyöstä.

Lue lisää Lasten Kaste-hankkeen 3-4.11.2015 päätösseminaarin aineistoista.

Lue lisää mitä saatiin aikaiseksi jo aiemmassa (2008-2011) Lasten Kaste-hankkeessa.

Lue lisää Puheista tekoihin! Ylisukuplvisten ongelmien kohtaaminen ja ehkäiseminen lastensuojelussa ja sosiaalipalveluissa 6.11.2015 seminaarista.

Lue lisää Lähipalvelukilpailun uutinen lokakuussa 2015 voittaneista toimintamalleista. 

Ja tästä linkit lähipalvelumalleihin. 

Lue lisää Sipilän hallituksen lapsiperhepalveluiden muutosohjelmasta.