“Lastensuojelussa onnistutaan useammin kuin epäonnistutaan” - Onko asiantila näin - tätä ei Suomessa tiedetä.

Yhteiskunnalla on velvollisuus seurata lasten ja nuorten hyvinvointia sekä sitä, miten oikeus suojeluun, osallisuuteen ja osuuteen yhteisistä voimavaroista toteutuvat heidän elämässään ja arjessaan, totesi lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen avatessaan Onnistumisen tekijät -webinaarin 3.12.2020. Yhtä tärkeää on kerätä tietoa tehokkaista ja toimivista menetelmistä, joilla lapsen ja nuoren hyvinvointia edistetään ja ongelmia ehkäistään. Lastensuojelun kaltaisissa kysymyksissä katse kohdistuu herkästi epäonnistumisiin. Onnistumisten tutkiminen ja analysointi on vaikuttavuustutkimusta, joka parhaimmillaan palvelee suoraan käytännön asiakastyötä. Suomessa lastensuojelun seurannan välineet ovat kautta aikojen olleet heikot ja tutkimuksen resurssit täysin riittämättömät. Tutkimuksen resursseja on peräänkuulutettu monissa lastensuojelun tilannetta ja kehittämistarpeita raportoivissa valtion tilaamissa selvityksissä, mutta tilanne ei ole parantunut - päinvastoin. Näin Pekkarinen summaa nykytilannetta ja onnittelee Onnistumisen tekijät - tutkimushanketta tärkeiden havaintojen raportoimisesta - näitä tarvitaan.  

Onnistumisen tekijät -tutkimushankkeen vetäjä, tutkija ja yliopettaja Metropolia Ammattikorkeakoulusta Sirkka Rousu kuvasikin lastensuojelun ja lapsiperheiden sosiaalipalveluista vastaavien johtajien ja päättäjien haastatteluaineiston pohjalta nykytilannetta: “Organisaatioissa ei pystytä kokoamaan ajantasaista seurantatietoa siitä, millainen heidän vastuullaan olevien sijoitettujen lasten ja nuorten hyvinvointi on, tai miten hyvin tukitoimilla on onnistuttu saamaan tavoiteltuja parannuksia elämässä aikaan”. Asiakastietojärjestelmistä tällaista tietoa ei saada ulos, vaikka yksittäisten työntekijöiden tiedossa asiat olisivat, toteaa Rousu ja jatkaa: Asiakkaiden ja läheisten kokemuksista ei myöskään kerry vielä systemaattisesti koottua tietoa. Hyvin suuri osa avohuollon ja erityisesti sijaishuollon palveluista ostetaan – ostetaanko tällöin hyvinvointia ja vaikuttavuutta? Mitä tiedämme lasten ja nuorten hajanaisten asiakkuuspolkujen toimivuudesta ja eri palvelujen yhteisvaikutuksista?

Tutkimuksessa mukana olleiden kuntaorganisaatioiden asiakastyössä työskennellään tutkimuspohjaisten menetelmien mukaan. Niissä kertyy paljon ymmärrystä lapsen, nuoren ja perheen voimavaroista ja elämäntilanteesta, ja osallisten palaute on ollut erinomaista. Koottu tieto onnistumiseen liittyneistä mekanismeista olisi tarpeen myös toiminnan johtamisessa ja voimavarojen ohjaamisessa.

Suomessa tarvittaisiin kansallinen ratkaisu siitä, mitä tietoa lastensuojelun asiakkaista on organisaatioiden tuotettava kansalliseen seurantaan. Jotta voi toimintaa johtaa tiedolla, tulee käytössä olla tietoa. Nyt onnistumisesta tiedetään faktisesti hyvin vähän. Alan vahvuus on kokemustiedon suullinen jakaminen ja yhteinen pohdinta työyhteisöissä, mutta tiedolla johtamiseen se ei riitä.   

Hyvien ihmissuhteiden merkitys vaikuttavassa työskentelyssä on keskeisintä  

Millaiset tekijät liitetään lastensuojelutyössä ja lapsiperheiden sosiaalityössä onnistumiseen? Onnistumisen tekijät -tutkimuksessa tätä kysyttiin asiakkailta ja heidän läheisiltään, alan työntekijöiltä sekä näistä palveluista vastaavilta johtajilta ja päättäjiltä.  Tutkimus kartoitti ja jäsensi onnistumiseen liitettyjä asioita vastaajien kokemusten ja näkemysten pohjalta. Keskeiset onnistumiseen liittyvät asiat kuvattiin hyvin samanlaisina niin asiakkaiden, työntekijöiden kuin johdon ja päätöksentekijöiden osalta - tästä on yhteinen ymmärrys.

Tiina Harju ja Katri Horuz esittelivät asiakaskyselyn yhteenvetoa: Käytössä olleesta tuesta ja palvelusta riippumatta kokemus onnistumisesta, sen estävistä ja edistävistä tekijöistä koetaan asiakkaiden näkökulmasta samankaltaisina. Tämä tarkoittaa sitä, että työntekijän vuorovaikutustaidot ja ammatilliset taidot yhdessä oikea-aikaisen palvelun ja työn tekemisen resurssien kanssa edistävät asiakkaan elämäntilanteen ja hyvinvoinnin kohenemista, asiakkaan motivaation ja omien elämän muutosta tukevien asioiden ohella. Näiden kokonaisuuksien ollessa tasapainossa keskenään, ne tukevat ja täydentävät toisiaan edistäen onnistunutta lopputulosta.  Ihmissuhteisiin ja suhdeperustaiseen työskentelytapaan viime kädessä ne onnistumiset palautuvat. Yhden ihmisen rinnalla kulkeminen voi olla se juttu. 

Johanna Stauffer ja Katriina Sysmäläinen kokosivat yhteen työntekijöiden vastaukset.  Työntekijöillä tulee olla vahva erityisosaaminen. Asiakastyössä tärkeimpinä onnistumisen tekijöinä pidetään asiakaslähtöistä työskentelyä, jossa asiakkaan osallisuus huomioidaan ja asiakas kohdataan aina arvostavasti sekä tasavertaisesti.  Henkilöstöresurssit sekä työn tekemiseen liittyvät muut resurssit vaikuttavat työntekijän mahdollisuuteen tehdä työtään. Johtamisella sekä riittävällä työhön käytettävällä ajalla on merkitystä myös työhyvinvoinnin kannalta. Työntekijän työhyvinvointi vaikuttaa siihen, miten työntekijä kykenee onnistumaan työssään.

Työntekijällä on oltava valtaa ratkaista yhdessä asiakkaan kanssa, mistä asiakkaan tilanteessa olisi hyötyä - osana asiakassuunnitelmaa. Kun palvelut vastaavat oikea-aikaisesti tarvetta ja asiakkaan tavoitteita, saavutetaan vaikuttavuus.  Kyse on toimivasta kokonaisuudesta, jossa asiakassuhteen ja tukitoimien jatkuvuus on tärkeää. Siksi työskentelyn perusedellytykset on oltava kunnossa: tarvitaan vahvat tukirakenteet, yhteisesti sovitut työkäytännöt ja toimivat palvelut.  Asiakas tarvii sen ihmisen. Tuttu työntekijä, ja hyvä luottamuksellinen suhde. 

Tarvitaan myös päättäjien ymmärrystä siitä, miten eri asiat vaikuttavat ja millaisia seuraamuksia organisaatiossa eri päätösvaihtoehdoilla on. Pysyvämpi henkilöstö, kohtuulliset asiakasmäärät ja työolot on vähentänyt vaihtuvuutta. Hyvä työyhteisö, jossa yhdessä kehitetään, tukee myös jaksamista.

Luottamuksen puute ja työntekijöiden vaihtuvuus estää onnistumista

Asiakkaiden näkökulmasta onnistumista estävinä tekijöinä oli se, ettei heidän mielipiteitään ja näkemyksiään kuunneltu. Luottamusta ei synny, mikäli asiakas ei voi osallistua työskentelyn suunnitteluun yhdessä työntekijän kanssa. Asiakkaissa herää epäluottamus työntekijää kohtaan, jos hänelle ei perustella riittävän hyvin työskentelyn tavoitteita ja tarkoitusta. Työntekijöiden vaihtuvuus ja kiire vaikuttavat suunnitelmalliseen ja asiakkaan asioihin perusteellisesti paneutuvaan työhön. Mikäli palvelun käynnistyminen viivästyy, tilanteet kärjistyvät ja saatetaan tarvita alkutilanteeseen nähden huomattavasti tiiviimpää tai pitkäaikaisempaa tukea.

Työntekijäkyselyn mukaan työntekijät ovat myös joutuneet hallitsemaan tilanteita, joihin heillä ei ollut osaamista eikä koulutusta. Työntekijää ei saisikaan jättää yksin vaikeiden asiakastilanteiden kanssa. Vaikuttava ja tuloksellinen työskentely ei voi perustua vain yksittäisten työntekijöiden vastuuseen vaan rinnalle tarvitaan johdon tuki. Työtä kuormittavat kiireinen työtahti, suuret asiakasmäärät, työyhteisön ongelmat sekä rooliristiriidat työssä. Työntekijöiden vaihtuvuus koettiin asiakastyötä hankaloittavana ja myös työyhteisöjä kuormittavana tekijänä. Työntekijän kokemus työn mielekkyydestä voi heikentyä, jos hänellä on jatkuvasti tunne, ettei hän hallitse työmääräänsä. Työntekijän oma hyvinvointi ja työssä jaksaminen sekä muu itsestä huolehtiminen on tärkeää, jotta työntekijä pystyy tunnistamaan ja huomaamaan työssään kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevat lapset ja perheet. Työhyvinvoinnin heiketessä onnistumisten kokemusten syntyminen voi olla vaikeaa.

Alalla työskentely koetaan merkityksellisenä ja asiakkaiden tukemisessa arvioidaan myös, että useammin onnistutaan kuin epäonnistutaan.  Mikä on merkityksellistä ja vaikuttavaksi koettua, siihen kannattaa lastensuojelussa ja lapsiperheiden sosiaalipalveluissa kohdentaa voimavaroja.

Tehdä sydämellä työtä

Webinaarin paneelissa keskustelleet kokemustaustaiset aikuistuneet nuoret muistuttivat, että sijoitetulle lapselle sijaishuoltopaikka tarkoittaa hänen arjessaan läsnä olevia ihmissuhteita. Siksi on niin tärkeää, millaisia aikuisia lastenkodissa työskentelevät ovat näille lapsille ja nuorille. Samira Nouri Auta lasta ry:stä kuvasi, miten arjen pienet kohtaamiset ja nähdyksi tulemisen kokemukset ovat merkityksellisiä - niissä näkyy aito välittäminen ja tehdäänkö työtä sydämellä. “On kyse ainutkertaisesta lapsuudesta ja nuoruudesta ja lapseen ja nuoreen on tärkeä kunnolla tutustua. Työntekijöiden on ymmärrettävä, mikä vaikutus heillä on lapseen ja nuoreen. Nuori haluaa onnistua elämässään.”

On tärkeää, että yhteiskunnassa myös puhutaan onnistumisesta ja siihen vaikuttavista asioista. Yonatan Gebrenegus Osallisuuden aika ry:stä kuvasi rakenteelliseksi kaltoinkohteluksi tilannetta, jossa lapsi tai nuori ei saa oikeanlaista apua silloin kun sitä tarvitsisi esimerkiksi psyykkisiin vaikeuksiinsa. Tarvittaisiin toimintakulttuurin ja asenteiden muutosta lastensuojelua kohtaan, “kun lapsi tai nuori käy koulua lastenkodissa asuen, ei siihen aina osata suhtautua”. Yhteiskunnassa tarvittaisiin myös yhteinen tavoite siitä, mitä hyvä lastensuojelu olisi.    

Helena Inkinen ja Mira Nurmi ovat Pesäpuu ry:n kokemustaustaisia asiantuntijoita. He kirjoittavat Onnistumisen tekijät -tutkimusraportin artikkelissaan nuorten näkemyksistä lastensuojelun onnistumiseen liittyvistä asioista. He jäsentävät näitä kolmen kehän kautta: Uloimmalla kehällä on rakenteellinen taso, johon kuuluu resurssit, toimintakulttuuri, laki ja asenteet lastensuojelua kohtaan. Keskimmäisellä kehällä on arjen toimivuus ja osallisuus omiin asioihin ja sisimmällä kehällä on nuorten kokemus kohdatuksi tulemisesta.

Nuoret nostavat lastensuojelusta esiin sen, miten lastensuojelu opettaa nuoret vaikuttamaan omaan elämäänsä, sen avulla he saavat kokea olevansa hyväksyttyjä ja saavat tukea hyvinvointiinsa, talouteensa, opiskeluihin, tulevaisuuden suunnitteluun, harrastuksiin ja itsenäistymiseen. Nuoret näkivät, että lastensuojelu auttaa selviytymään hengissä, toimii tarvittaessa nuorten asianajajana. Lastensuojelu on tuonut heidän elämäänsä turvallisia ihmissuhteita ja opettanut turvallisia rutiineja ja tavallista arkea. Lastensuojelusta on puhuttava myös hyvää.

Yksinkertaiset ja pienet asiat tuntuvat olevan järjestelmälle vaikeita?

Webinaarin toisessa paneelikeskustelussa pohdittiin muutoksen paikkoja: miten onnistumisen tekijät voisivat toteutua jokaisen lapsen ja nuoren sekä heidän perheidensä kohdalla niin asiakkuudessa ja kasvuoloissa kuin työntekijöiden työskentelyssäkin.

Keskustelua ohjannut kehitysjohtaja Mikko Oranen Nuorten Ystävät ry:stä pohti, miten vaikeaa järjestelmälle tuntuu olevan tukitoimien ja ratkaisujen tarpeenmukaisuudesta huolehtiminen, kun se kuitenkin olisi vaikuttavinta.  Erityisasiantuntija Alpo Heikkinen Talentia ry:stä kysyikin: “Yhteiskunta käyttää noin 1,5 miljardia euroa vuosittain lastensuojeluun ja perheiden sosiaalityön tukeen. Eikö tässä kokonaisuudessa olisi hyödyllistä resursoida myös lastensuojelun vaikuttavuustutkimusta? “ Mitä tiedetään esimerkiksi siitä, miten vuorovaikutuksen laatu ja kohtaamisosaaminen sekä tuen tarpeenmukaisuus ja riittävyys toteutuvat, jotka ovat Onnistumisen tekijät - aineiston mukaan keskeisimpiä onnistumiseen vaikuttavista tekijöistä. Kyse on myös näiden asioiden mittaamisesta ja asiakkaiden palautetiedon tuottamisesta.

Tutkimusprofessori Tarja Heino THL:stä näkikin, että ihmiset itse ovat määrittämässä tarpeita ja tarvitsemaansa tukea: “Palvelulähtöisestä toiminnasta pitäisi siirtyä ihmislähtöiseen toimintatapaan. Johtaako kiire ja ajanpuute siihen, että ammattilainen tarjoaa kiireessä ratkaisuja ennen kuin tiedetään, mitä pitää ratkaista? ” Tiimivastaava Virpi Malinen, Pelastakaa Lapset ry:stä korostikin, että lapsen, nuoren ja läheisten kanssa on tärkeää käydä jatkuvaa keskustelua ja yhteistä arviointia ratkaisuyrityksistä ja niiden hyödyllisyydestä. Myös sosiaaliohjaaja Sari Luostarinen, Vantaan tehostetusta perhetyöstä korosti sen tärkeyttä, että ihminen voi kokea tulevansa kohdatuksi ja työskentely on kokonaisvaltaista.       

Lastensuojelusta kirjoittaminen on toimittajalle vaikeaa

Yleiseen mielikuvaan lastensuojelusta vaikuttaa vahvasti myös media: Miten lastensuojelusta ja sosiaalityöstä olisi hyvä julkisuudessa puhua? - tätä pohtivat webinaarin kolmannessa keskustelussa Helsingin Sanomien toimittaja Pauliina Grönholm sekä Lastensuojelun keskusliiton viestintäjohtaja Juuli Hurskainen ja erityisasiantuntija Annukka Paasivirta.

Lastensuojelusta kirjoittamiseksi tarvitaan alan asiantuntijoilta tietoa. Usein on vaikea saada haastateltaviksi käytännön asiakastyössä toimivia. Heidän kauttaan saataisiin erilaisia näkökulmia ja näkemyksiä asioihin, totesi Grönholm. Esimerkiksi asioista on voitu ennalta keskustella työyhteisössä, ja näin saadaan monipuolisesti valottuvia näkökulmia, vaikka jutussa olisikin haastateltavana yksi työntekijä.

Hän muistutti myös siitä, että lapsellakin on sananvapaus puhua, eikä sitä voi huoltaja tai sosiaalityöntekijä kieltää. “Meillä on tehty eettinen linjaus, että 15-vuotias voi esiintyä artikkelissa itse.” Ja vaikka negatiiviset uutiset korostuu, tarvitaan myös positiivisia näkökulmia. Ylipäätään tarvitaan monipuolisempaa kuvaa ja puhetta lastensuojelusta, ja myös rakentavan kriittistä epäkohtien esille nostamista. Grönholm kertoo hyödyntävänsä Kunnioittavasti köyhyydestä -verkoston tuottamaa materiaalia, ja vastaavaa voisi olla lastensuojelustakin käytössä.

Kun lastensuojelusta kirjoittaminen ja puhuminen julkisesti on vaativaa myös haastateltaville, tekevät toimittajat myös vaativissa tapauksissa ns.jälkihoitoa olemalla yhteydessä jälkeenpäin haastateltaviin.

Myös ala itse on aktivoitunut kirjoittamaan julkisuudessa

Ihmisille kerrotaan asioiden taustoista ja arjen tarinoista blogeissa, podcasteilla, twitterillä ja videoilla. Lastensuojelun Keskusliitto on kouluttanut sekä lastensuojelun ammattilaisia kohtaamaan mediaa että toimittajia kirjoittamaan lastensuojelusta eettisesti.

Onnistumisista puhuminen, siitä että lapset ja nuoret myös tulevat autetuiksi, on tärkeää myös kansalaisyhteiskunnan luottamuksen kannalta. Ihmisten tulee voida rohjeta hakea apua, kun sitä tarvitsevat. Lastensuojelun asiakkuuden ei pitäisi leimata lapsuutta tai nuoruutta, eikä vanhemmuutta. 

Jatkuva negatiivinen puhe muuttuu itseään toteuttavaksi ennusteeksi, jossa ihmisten luottamus toimintaan katoaa ja alalle ei hakeuduta töihin. Työskentely alalla koetaan kuitenkin merkityksellisenä. Ja asiakas & työntekijä -suhteissa jatkuvuus vahvistaisi tuen vaikuttavuutta. Työstä pitäisi viestiä tosiasiatietoa, myös siitä miten työssä on onnistuttu - tämä on erityisesti näistä palveluista vastuussa olevien organisaatioiden tehtävää. On tarpeen kääntää katsetta myös onnistumisen tekijöihin - millaisia asioita tarvitaan hyvään lastensuojeluun ja lapsiperheiden sosiaalityöhön, sitä kannattaa vahvistaa. 

Lapsi- ja perhemyönteinen yhteiskunta on kaikkien lasten ja nuorten Suomi

Kansallisen Lapsistrategian pääsihteeri Johanna Laisaari kuvasi, miten lapsi- ja perhemyönteinen yhteiskunta rakentuu eri toimijoiden (erityisesti päätöksentekijät, virkamiehet sekä lasten ja perheiden kanssa toimivat ammattilaiset) sitoutumisesta lapsistrategiaan ja sen aktiiviseen toteuttamiseen. Lapsistrategian tavoitteena on tunnistaa lasten moninaiset elämäntilanteet ja tarpeet sekä väkivallan, syrjinnän ja eriarvoisuuden torjunnan ottaminen vakavasti yhteiskuntapolitiikan agendalle. Lapsen oikeuksia kunnioittava Suomi on kaikkien lasten Suomi.

Siinä Suomessa lapsen oikeuksien toteutuminen ei jää kiinni hänen syntyperästään, perhetaustastaan tai muista piirteistään. Lapsen oikeuksia aidosti kunnioittavassa yhteiskunnassa huomioidaan lasten moninaisuus ja lasten erilaiset tilanteet ja tarpeet samalla kuin turvataan kunkin lapsen oikeus tulla kohdelluksi iän ja kehitystason mukaisesti omana itsenään. Tavoitteena on, että lapsen oikeudet toteutuvat paremmin lasten ja perheiden arjessa, kaikissa palveluissa ja heitä koskevissa päätöksissä ja toimissa. Lapsi- ja perhelähtöiset palvelurakenteet ovat lisääntyneet kaikissa palveluissa. Hyvinvointi- ja terveyseroja pystytään kaventamaan vaikuttavammin kun lapsivaikutusten arviointi lisääntyy ja arvioinnit tehdään laaja-alaisemmin ja laadukkaammin. Myös lapsibudjetointi-malli otetaan käyttöön. Lasten ja nuorten osallisuus vahvistuu. Lapsia koskevan tiedon kerääminen, analysointi ja käyttäminen lisääntyvät. Tiedonkeruuta tehdään laaja-alaisemmin, syvällisemmin ja pitkäjänteisemmin ja tiedon analysointia ja käyttöä vahvistetaan.

---

Onnistutaan yhdessä!  - yhteenvedon webinaarista kirjoitti Sirkka Rousu.

Onnistumisen tekijät -hankkeessa on ollut viestinviejinä laaja kumppanuusverkosto: Kasvatus- ja perheneuvonta ry:n Voikukkia-verkosto; Lastensuojelun keskusliitto; Mannerheimin lastensuojeluliitto; Monimuotoiset perheet- verkosto; Nuorten Ystävät; Pelastakaa Lapset; Perhehoitoliitto; Pesäpuu; SOS-Lapsikylä; Talentia ry, sekä lisäksi kuntia ja kuntayhtymiä, ja Metropolian hyvinvointi-osaamisalue.

Webinaarissa julkaistiin Metropolian TAITO -sarjassa Onnistumisen tekijät - hankkeen keskeiset tulokset: millaiset tekijät liittyvät onnistumiseen asiakkaiden ja läheisten kokemusten mukaan, mitä työntekijät tarvitsevat voidakseen tehdä työtään hyvin ja onnistua siinä, sekä millaista tietoa on käytössä ja olisi välttämätöntä näiden palvelujen johtamisessa ja ohjaamisessa. Julkaisu sisältää myös sijaishuollossa kasvaneiden nuorten näkemykset siitä, miten lastensuojelu auttaa lapsia ja nuoria - mikä siinä on tärkeää.

Onnistumisen tekijät lastensuojelussa ja lapsiperheiden sosiaalityössä -tutkimushankkeessa tuotettiin tietoa keväällä 2020 sähköisillä nettikyselyillä, jotka oli suunnattu asiakkaille ja läheisille sekä työntekijöille. Kyselyihin saatiin yhteensä 140 vastausta. Johdon ja päätöksentekijöiden alkusyksystä 2020 tehdyillä haastatteluilla kartoitettiin seitsemän kunta- ja kuntayhtymäorganisaation kanssa tapaustutkimuksena lastensuojelun ja lapsiperheiden sosiaalityön johtamisessa ja ohjaamisessa käytössä olevaa tietopohjaa ja sen kehittämistarpeita. Haastateltavat myös jäsensivät sitä, mikä tuottaa asiakastyössä onnistumista. Haastatteluihin osallistui 26 johdon ja päättäjän edustajaa.

Julkaisu on saatavana ammattikorkeakoulujen Theseus-tietokannasta, josta myös ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyöt löytyvät

·       Rousu Sirkka (toim.) 2020. Yhdessä ymmärtäen. Onnistumiseen liittyvistä tekijöistä lastensuojelussa ja lapsiperheiden sosiaalipalveluissa asiakkaan, työntekijän sekä johdon ja päättäjän näkökulmasta. TAITO-julkaisu.

·       Harju Tiina & Horuz Katri 2020. Onnistumisen tekijät lastensuojelussa ja lapsiperheiden sosiaalityössä - Asiakkaiden kokemuksia edistävistä ja estävistä tekijöistä

·       Stauffer Johanna ja Sysmäläinen Katriina 2020. Onnistumisen tekijät lastensuojelussa ja lapsiperheiden sosiaalityössä: Työntekijöiden näkemyksiä onnistumisesta

Seminaarin ohjelma: https://www.metropolia.fi/fi/metropoliasta/ajankohtaista/tapahtumat/onnistumisen-tekijat-tulosten-julkistamisseminaari

Lisätietoa

Onnistumisen tekijät -tutkimushanke: Sirkka Rousu, sirkka.rousu@metropolia.fi puh. 040 714 5157. Myös puh. 050 301 9132.

Pesäpuun Nuorten osallisuus ja kokemusasiantuntijuus sekä Voima Vaikuttaa! –verkostosta: webinaarissa puhuneet Helena Inkinen, +35840 705 3876, helena.inkinen@pesapuu.fi  ja Mira Nurmi, +35841 730 3703, mira.nurmi@pesapuu.fi.  

Työntekijöiden näkökulmasta: webinaarin paneeliin osallistunut Alpo Heikkinen, puh. 09 3158 6023, alpo.heikkinen@talentia.fi.

Median ja lastensuojelualan yhteistyöstä: webinaariin osallistunut Juuli Hurskainen, juuli.hurskainen@lskl.fi, puh.  050 353 3480.

 

Onnistumisen tekijät lastensuojelun ja lapsiperheiden sosiaalityössä: tutkimuskyselyjen vastaajatietoa

Vaikka lastensuojelu ja lapsiperheiden sosiaalityö näyttäytyvät julkisessa keskustelussa usein negatiivisena ja epäkohdat nousevat herkästi esiin, moni lapsi, nuori ja perhe hyötyy saadusta avusta. Selvitämme Onnistumisen tekijät -tutkimuksessa sitä, millaiset tekijät ovat ihmisten kokemusten mukaan tällöin merkityksellisiä.

Asiakkaiden ja työntekijöiden näkökulmasta tietoa kerättiin anonyymeillä nettikyselyillä. Asiakkaiden kyselyssä selvitettiin asiakkuuden taustaa, saatuja lapsiperheiden ja lastensuojelullisia tukitoimia sekä omassa perhe-elämässä ja tukitoimissa hyvinvointia lisänneitä tekijöitä. Työntekijöiden kyselyssä selvitettiin työntekijöiden ajatuksia siitä, mitkä tekijät ovat vaikuttaneet asiakasprosessin onnistumiseen. Asiaa tarkasteltiin sekä työn tekemisen että asiakasnäkökulmasta.


Kyselyjä levitettiin laajan kumppaniverkoston eri mediakanavilla. Vastausaika alkoi helmikuun loppupuolella, juuri koronapandemian kynnyksellä ja päättyi molemmissa kyselyissä 30.4.2020. Huolimatta vallitsevasta poikkeustilanteesta, vastauksia saatiin molempiin kyselyihin mukavasti, vaikkakin odotettua vähemmän erityisesti työntekijäkyselyyn.


Tässä blogissa tarkastelemme muutamin tiedoin kyselyyn vastanneita ja heidän taustojaan.

Asiakkuuskyselyyn vastasi useimmiten lapsen tai nuoren läheinen


Asiakkaiden ja heidän läheistensä vastauksia tuli 72 kappaletta, joista 3 oli tyhjää, eli kirjoitettujen vastausten määrä oli 69. Vastaajista suurin osa (58 %) oli asiakkuudessa olevan tai olleen lapsen tai nuoren vanhempia. Vastaajista 23 % oli lapsia tai nuoria, joilla on kokemusta lastensuojelusta.

Kuvio 1.Asiakaskyselyn vastaajat (%, N 69)

Vastaajista on erottumassa selkeästi kahdenlainen näkökulma: vastaajat, jotka kertoivat onnistumisen kokemuksista ja vastaajat, jotka kertoivat monenlaisesta epäonnistumisesta. Vastauksia läpikäydessä huomiota kiinnitti se, että vastauksia tuli tasaisesti 11.3.2020 asti. Sen jälkeen poikkeuksellisesti kahden päivän aikana tuli yhteensä 23 vastausta. Nämä vastaukset näyttävät keskittyvän lastensuojelullisten epäkohtien esille tuomiseen.


Kuvio 2. Asiakaskyselyn vastaajat eri asiakkuuden vaiheiden mukaan (%, N 69)

Vastaukset heijastelevat asiakkuuden eri vaiheiden kokemuksia. Vastaajat kohdensivat vastauksia eniten ajanjaksoon, jolloin asiakkuudessa oltiin joko lastensuojelun alkuvaiheessa (23 %) tai ajanjaksoon, jolloin lapsi oli huostaanotettu ja sijoitettu kodin ulkopuolelle (23 %). Vastaajista 9 % kertoi olleensa lapsiperheiden sosiaalipalvelujen asiakkuudessa ja 4 % jättäessä vastaamatta kysymykseen. Koko vastausketjua tarkasteltaessa tulee vaikutelma, etteivät kaikki vastaajat ole tunnistaneet sosiaalihuoltolain tai lastensuojelulain mukaisten palvelujen välistä eroa, mikä on yksi jatkotarkastelua vaativa asia.


Ylisukupolvisuuden tausta puuttui ja asiakkuus oli vielä käynnissä

Vastaukset välittävät ajantasaista kuvaa lastensuojelusta ja lapsiperheiden sosiaalityöstä, sillä vastaajien kuvailemat asiakkuudet ovat sijoittuneet pääasiallisesti nykyhetkeen tai lähimenneisyyteen: 70 %:lla vastaajista asiakkuus oli vielä käynnissä, ja yli 10 vuotta kokemuksesta oli 16 %:lla vastaajista.


Huono-osaisuus, vanhemmuuden haasteet ja lastensuojelun asiakkuus ovat usein ylisukupolvista (mm. Socca n.d.), mutta kyselyn vastaukset poikkeavat tästä. Vastaajista 71 % ilmoitti, ettei asiakaslapsen vanhemmilla ole ollut lapsena asiakkuutta lastensuojelussa. Tämä herättää kysymyksen siitä, miten kyselyn vastaajajoukko on valikoitunut.


Työntekijäkyselyyn vastasivat erityisesti ohjaajat ja sosiaaliohjaajat sekä sosiaalityöntekijät


Työntekijöiden kyselyyn vastasivat yhteensä 81 työntekijää, jotka työskentelevät lapsiperheiden sosiaalityössä ja/tai lastensuojelussa. Osa kyselyn lomakkeista oli harmillisesti tallentunut tyhjänä ja vastauksia jäi tutkimuskäyttöön 70 vastaajalta.

Suurin osa vastaajista oli naisia (90 %). Sosiaaliala on tyypillisesti naisvaltainen ala, joten runsas naisvastaajien määrä ei yllättänyt. Vastauksia saatiin monipuolisesti eri työtehtävissä ja erilaisilla koulutustaustoilla työskenteleviltä työntekijöiltä. Puolet vastaajista kertoi työskentelevänsä joko ohjaajana tai sosiaaliohjaajana ja 17 % työskenteli sosiaalityöntekijänä. Lisäksi vastaajina oli useampia perhetyöntekijöitä, perhehoitajia, ammatillisia tukihenkilöitä ja sairaanhoitajia. Yksittäisinä vastaajina olivat lastenkodin vastuujohtaja, lastensuojelun erityisyksikön tiiminvetäjä, johtava perhetyöntekijä, palveluohjaaja, perheohjaaja, perhetyön sosiaaliohjaaja, sairaanhoitajaohjaaja, tukiperhe, työllistetty työntekijä, vastaava ohjaaja sijaishuoltoyksikössä sekä sosiaalityön maisterivaiheen opiskelija.


Valtaosa vastaajista (64 %) työskentelee julkisen sektorin palveluksessa. Yksityisellä sektorilla työskentelee 23 % vastaajista ja järjestöissä ja yhdistyksissä 10 %. Kaksi vastaajaa kertoi työskentelevänsä muissa tehtävissä.


Kuvio 3. Työntekijäkyselyn vastaajien työpaikka (%, N 70)

Vastaajista puolet eli 50 % oli opiskellut alemman korkeakoulututkinnon ja noin 26 % ylemmän korkeakoulututkinnon. Toisen asteen ammatillinen koulutus oli noin 12 %:lla vastaajista ja opistoasteen koulutus noin 7 %:lla vastaajista. Muilla kyselyyn vastanneilla työntekijöillä oli jokin muu sosiaalialalle soveltuva koulutus ja yhdellä vastaajalla ei ollut alalle soveltuvaa koulutusta ollenkaan.


Työkokemuksen määrässä suurta hajontaa - usealla vuosien työkokemus

Lapsiperheiden sosiaalityö ja lastensuojelutyö on ajoittain haastavaa ja vaatii työntekijältä hyvää ammatillista työotetta, hyviä kohtaamisen taitoja ja kykyä olla läsnä. Koulutus lisää työntekijän valmiuksia ja osaamista. Työkokemuksen kautta työntekijöille kertyy runsaasti sellaista osaamista, mitä opiskelemalla ei voi yksin saavuttaa.


Työkokemuksesta kysyttäessä vastauksissa tuli esille hajontaa. Alle vuoden työkokemuksella työskenteli noin 15 % kaikista vastaajista. Yli yhden, mutta enintään kolmen vuoden työkokemuksestaan kertoi lähes 13 % vastaajista. Noin 31 %:lla vastaajista oli neljän ja kuuden vuoden väliltä työkokemusta. Vähintään seitsemän vuoden ja enintään kymmenen vuoden työkokemuksestaan kertoi noin 16 % vastaajista. Yli kymmenen tai yli 15-vuotta alalla työskennelleitä oli yhteensä noin 25 % kaikista vastaajista.

Kuvio 4. Työntekijäkyselyn vastaajien työkokemus (%, N 70)

Millainen tietopohja ohjaa lastensuojelun ja lapsiperheiden palvelutoimintaa?

”Tieto itsessään ei riitä - ilman tietoon uskomista, on tieto pelkkää tietämistä - mutta ilman sitä, ei voi tehdä hyviä päätöksiä. Me suuntaamme katseen asioihin, jotka haluamme nähdä, ja asioihin, joista välitämme.” (Foer 2020, 79,146).


Lastensuojelun ja lapsiperheiden sosiaalityöstä tehtävien päätösten ja toiminnan kehittämisen kannalta relevantti tietopohja on tiedolla johtamisen keskeinen perusta, mutta myös tietoisuus päättämisen taustalla vaikuttavista asioista on tärkeää.


Päätöksentekoon vaikuttavat monet tekijät - ihminen kykenee olemaan vain rajoitetusti rationaalinen (Simon 1979; kunnallisessa päätöksenteossa vaikuttavista asioista mm. Harisalo & Aarrevaara 2006). Päätöksiin ovat vaikuttamassa monet asiat:

• ihmisen tunteet (sen hetkiset omat tunteet, yleinen tunneilmasto);
• omat tai lähipiirin kokemukset (kokemukset auttavat ymmärtämään, ihminen samaistuu kokemusten ja tarinoiden kautta, elämäntarinoiden voima tiedon ymmärtämisessä);
• ymmärrys omista ”silmälaseista”, joilla asioita ja saatavilla olevaa tietoa ja maailmaa yleensä tulkitsee (itsereflektointi, omat asenteet, oman elämäntilanteen vaikutus tulkintaan);
• erilaisten intressiryhmien vaikutustoimet ja tarjottu tieto/asenne ko. asiaan (vaara tiedon korruptoituneisuudelle).

Päätöksentekijän ja johtajan (ja kenen tahansa) tulisi tiedostaa tällaiset asiat itsessään ja toimintaympäristössään. Päätöksiin vaikuttavien asioiden läpinäkyvyys ja avoimuus ovat myös päätösten uskottavuuden kannalta tärkeää. Kyse on myös lähdekriittisyydestä erilaisten päätöstilanteiden ja vaihtoehtojen arvioimisessa. Asiaan saatu koulutus auttaa tiedostamisessa.

Tarvitaan monipuolista tietopohjaa

Millainen tieto sitten olisi relevattia esimerkiksi lapsiperheiden palveluja koskevien tavoitteiden ja resurssien kohdentamisessa sekä toiminnan kehittämiseen liittyvissä päätöstilanteissa? Tätä kartoitan tutkimuksessa. Tietotarpeet toki aina riippuvat myös ratkaistavasta asiasta.


Tietopohjaa voisi ryhmitellä; 1) tietoon asiakkaista ja heidän tarpeistaan eli asiakasymmärrykseen liittyvä tieto (mm. Virtanen ym. 2011 johtamiskirjallisuudessa asiakasymmärryksestä); 2) tietoon käytössä olevien tukitoimien kyvystä vastata ihmisten tarpeisiin ja hyvinvoinnin tavoitteisiin (palvelujen saatavuutta ja vaikuttavuutta koskevaa tietoa); 3) tietoon tuen ja avun tarvetta aiheuttavista juurisyistä; sekä 4) tietoon ihmisten elämän nykyisistä ja tulevaisuutta muovaavista ilmiöistä.

Kartoitus nykytilanteesta ja kehittämistarpeista

Johtamisen ja päätöksenteon nykyistä tietopohjaa ja sen kehittämistarpeita lapsiperheiden sosiaalityössä ja lastensuojelussa kartoittavassa Sirkka Rousun osiossa on mukana tällä hetkellä 7 erilaista kuntaorganisaatiota, ja kolmen organisaation tutkimuslupapäätöstä vielä odotellaan. Metodisesti on kyse useamman organisaation tapaustutkimuksesta.

Aineistona on olemassa olevat organisaatioiden dokumentit ja haastattelut. Dokumentit ovat julkisia asiakirjoja, kuten tilinpäätösasiakirjat, toimintakertomukset ja päätöspöytäkirjoista esimerkiksi näitä palveluja koskevissa kehittämisratkaisuissa käytetyt asiakirjat ja niiden perustelut vuosilta 2018-2019. Dokumenttiaineisto analysoidaan kesällä 2020 ja niiden pohjalta suunnitellaan elo-syyskuussa toteutuvat haastattelut. Haastateltavat ovat: ko. palvelualueen johtaja ja ko. palveluista vastaava päätöksentekijä esim. sote-lautakunnan jäsen.

----------

Onnistumisen tekijät - tutkimuksen sisältöä koskevia alustavia tuloksia tarkastellaan syyskuussa julkaistavassa blogissamme. Kaikki tutkimustulokset raportoidaan marraskuussa 2020. Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyönä toteutuvat raportit sekä yhteinen TAITOA-artikkeli julkaistaan ammattikorkeakoulujen yhteisessä www.theseus.fi tietokannassa (Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisut). Artikkeliin kootaan keskeiset tulokset ja pohdinnat eri näkökulmista sekä tulosten pohjalta esitettävät kehittämisehdotukset. Kumppaneiden kanssa tietoa tuloksista levitetään eri mediakanavilla ja tilaisuuksissa.

15.6.2020 kirjoittajat

Tiina Harju ja Katri Horuz, asiakkaiden näkökulma

Johanna Stauffer ja Katriina Sysmäläinen, työntekijöiden näkökulma

Sirkka Rousu, johdon ja päätöksentekijän näkökulma, ja tutkimuksesta vastaava

Lisätietoa

Onnistumisen tekijät - tutkimuksen tiedonkeruu on käynnistynyt: blogi helmikuu 2020. http://lastensuojelija.blogspot.com/2020/02/onnistumisen-tekijat-tutkimuksen.html.

Löydät Lastensuojelija-blogista myös muut Onnistumisen tekijät -tutkimuksessa julkaistut blogit: http://lastensuojelija.blogspot.com/

Tämän blogin lähteet

Foer Jonathan Safran 2020. Me olemme ilmasto. Atena Kustannus Oy.

Harisalo Risto & Aarrevaara Timo 2006. Keskustelu, väittely ja dialogi poliittisessa ja hallinnollisessa päätöksenteossa. Kunnallistieteellinen Aikakauskirja 3/2006. 259-273. Kunnallistieteen yhdistys.

Simon Herbert 1979. Päätöksenteko ja hallinto. Weilin & Göös 3.painos. Espoo.

Socca n.d. Ylisukupolviset vanhemmuuden siirtymät. Saatavilla verkossa http://www.socca.fi/praksis/tutkimustietopankki_ylisukupolvisista_ilmioista/ylisukupolviset_vanhemmuuden_siirtymat . Luettu 13.6.2020.

Virtanen Petri, Suoheimo Maria, Lamminmäki Sara, Ahonen Päivi, Suokas Markku 2011. Matkaopas asiakaslähtöisen sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämiseen. Tekes 281/2011.

 

Onnistumisia tarkasteltava myös yhteiskunnan tasolla

Onnistumisia lapsiperheiden palveluissa ja lastensuojelussa tulee tarkastalle ainakin kolmelta "tasolta" käsin: yhteiskunnan ja lainsäädännön, palvelujärjestelmän sekä ihmisen tasoilta. Näin tulemme tarkastelemaan myös toimimaan Onnistumisen tekijät -tutkimuksessa.




Yhteiskunnan tasolla on kyse mm. turvallisen kasvuympäristön varmistamisesta kaikille lapsille ja nuorille sekä haavoittavien kasvuolojen ehkäiseminen, lapsen oikeuksien toteutuminen ja lapsen aseman edistyminen - puhutaan myös yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta.




Palvelujärjestelmän tasolla on kyse erityisesti siitä, miten hyvin kunkin lapsen ja nuoren ja hänen perheensa tarpeisiin pystytään tukitoimin joustavasti ja oike-aikaisesti vastaamaan. Palvelujärjestelmässä voidaan onnistumista pohtia esimerkiksi kysymyksillä:

• onnistuminen asiakkaiden kanssa sovituissa tavoitteissa (vaikutus/vaikuttavuustietoa) 
• onnistuminen oikea-aikaisten ja asiakkaiden tarpeisiin soveltuvien palvelujen järjestämisessä 
• onnistuminen kohderyhmän palveluissa tarvittavan henkilöstön pysyvyydessä ja osaamisessa 
• onnistuminen lasten ja nuorten hyvinvoinnille tunnistettujen riskien vähentämisessä 
• onnistuminen palvelujärjestelmän kustannus-vaikuttavuudelle asetetuissa tavoitteissa.   

Kyse on palvelujärjestelmän kyvystä vastata ihmisten tarpeisiin.




Tukea ja apua tarvitsevan lapsen, nuoren ja hänen läheistensä (vanhemmat, muut perheen jäsenet) näkökulmasta on kyse heidän kokemuksestaan avun saamisesta juuri niihin asioihin, joiden vuoksi sitä on tarvittu sekä kokemus omasta hyvinvoinnista, ihmisenä toimimisen mahdollisuuksista, ja tietenkin kokemus osallisuudesta ja kuulluksi tulemisesta. -puhutaan asiakasvaikuttavuudesta.






Kannattaa lukea viimeisimmät Lastensuojelun keskusliiton aiheesta 18.4.2020 julkaisema kolumni. Siinä erityisesti yhteiskunnan näkökulma.
Tästä pääset artikkeliin. 


Lisätty: Ja toinen kolumni 23.4.2020 käsittelee onnistumista lapsen ja nuoren sekä työntekijän näkökulmista. Tästä pääset artikkeliin Tarua vai totta: lastensuojelussa onnistutaan joka päivä. 






Onnistumisen tekijät - tutkimuksellamme on hyvin laaja yhteistyökumppaniverkosto, jotka ovat vieneet omilla kanavillaan tietoa tutkimuksesta ja kannustaneet asiakkaita ja heidän läheisiään sekä työntekijöitä vastaamaan kyselyihin.

• Kasvatus- ja perheneuvontaliiton Voikukkia-verkosto; Lastensuojelun keskusliitto; Mannerheimin lastensuojeluliitto; Monimuotoiset perheet- verkosto; Nuorten Ystävät; Pelastakaa Lapset; Perhehoitoliitto; Pesäpuu; SOS-lapsikylä; Talentia ry, sekä lisäksi kuntia ja kuntayhtymiä, kuten Tampere, Vantaa, Keski-Uudenmaan sote.

Tässä tietoa tutkimuksestamme - löydät blogista linkit myös kyselyihin.  Vastauaikaa on 30.4. asti. 

Ihmisten hyvät kokemukset kuuluviin: kysely asiakkaille ja heidän läheisilleen

Kyselyn tarkoituksena on selvittää lastensuojelun ja lapsiperheiden sosiaalityön asiakkaan ja hänen läheisensä kokemuksia asiakkuudesta. Sinun kokemuksesi siitä, mitkä seikat ovat auttaneet sinun tai läheisesi elämäntilanteen paremmaksi tulemista, ovat tärkeitä. Kysely tehdään nimettömänä.

Tiina Harju ja Katri Horuz vastaavat asiakkuuden näkökulmasta. Asiakaskyselyyn pääset vastaamaan tästä: https://elomake.metropolia.fi/lomakkeet/26933/lomake.html   

Työskentely ei ole pelkkää selviytymistä - pystyn auttamaan ihmisiä: kysely työntekijöille

Työntekijät näkevät työssään lasten, nuorten ja perheiden onnistumisia sekä elämäniloa. Työssä kohdataan perheitä, jotka kokevat työskentelystä olleen heille hyötyä. Näitä asioita on hyvä tuoda rohkeasti esille.  

Työntekijöille suunnatussa kyselyssä selvitetään työntekijöiden näkemyksiä ja kokemuksia omassa työssä onnistumisesta sekä näkemyksiä asiakkaan onnistumisesta. Mitkä asiat auttavat työntekijän näkökulmasta asiakasta onnistumaan omassa elämässään?  Parempi tietoisuus työn onnistumistekijöistä ja asiakastyön tuloksista vahvistaa luottamusta alan ammattitaitoon. Samalla onnistumisten näkyväksi tekeminen lisää työhyvinvointia sekä alan kiinnostavuutta. Kysely tehdään nimettömänä.

Johanna Stauffer ja Katriina Sysmäläinen vastaavat työntekijän näkökulmasta. Työntekijäkyselyyn pääset vastaamaan tästä: 

https://elomake.metropolia.fi/lomakkeet/26942/lomake.html 

Kuva: Sirkka Rousu.

Sirkka Rousu, tutkimuksesta vastaava.
Tutkimusesitteet löydät kotisivuiltani www.sirkkarousu.fi