THL julkaisi 2.1.2013 - suora lainaus tiedotteesta.
"Lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisy on aloitettava varhain. Lasten tilanne pitäisi myös ottaa huomioon aina, jos vanhemmilla on ongelmia.
Näin suositellaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Kansallinen syntymäkohortti 1987 –tutkimusraportissa. Tutkimuksessa on seurattu kaikkia kyseisenä vuonna Suomessa syntyneitä 60 069 lasta sikiökaudelta vuoden 2008 loppuun saakka eli tutkittavat ovat tällä hetkellä 25-vuotiaita.
Seurannasta selviää, että hyvinvointi eriytyy. Hyvinvointiongelmat, kuten kouluttamattomuus, mielenterveys- sekä toimeentulo-ongelmat, kasautuvat. Joka viidennellä vuonna 1987 syntyneellä ei ole toisen asteen koulutusta, ja joka viides ikäluokasta on käyttänyt psykiatrian erikoissairaanhoidon palveluita tai psyykenlääkkeitä ennen aikuisikää. Noin joka neljäs vuonna 1987 syntynyt on kärsinyt toimeentulo-ongelmista tai jäänyt kiinni rötöstelystä.
Sosioekonominen ja alueellinen eriarvoisuus on tämän päivän Suomessa huomattavan suurta, esimerkiksi toimeentulotukeen on Lapissa joutunut turvautumaan 36 prosenttia ikäluokasta, kun Pohjanmaalla osuus on 13 prosenttia.
Tulokset kertovat myös ongelmien ylisukupolvisuudesta eli periytymisestä sukupolvelta toiselle. Lasten ja nuorten hyvinvointi eriytyy voimakkaasti heidän vanhempiensa koulutuksen ja sosioekonomisen aseman mukaan. Lisäksi vanhempien terveydelliset ja taloudelliset ongelmat heijastuvat lasten myöhempään hyvinvointiin. Pahoinvointikin periytyy, joskin siihen vaikuttavat lapsuudenkodin lisäksi yhteiskunnan arvot ja asenteet, jotka myös siirtyvät sukupolvelta toiselle.
Syrjäytymisen ehkäisy aloitetaan usein liian myöhään. Hyvinvoinnin tukeminen on aloitettava varhain ja siihen on satsattava aidosti. Lasten tilanne pitäisi ottaa huomioon aina, jos vanhemmilla on ongelmia. Koska hyvinvointi rakentuu arjessa, on oleellista, että eri kehitysympäristöt kuten päivähoito, koulu ja harrastukset tukevat lasten ja nuorten hyvinvointia ja vahvistavat suojaavia tekijöitä.
Kansallinen syntymäkohortti 1987 –tutkimuksessa on yhdistetty aiempaa monipuolisemmin suomalaista rekisteritietoa eri sosiaali- ja terveyspalveluiden käytöstä, koulutuksesta ja rikollisuudesta. Se myös antaa mahdollisuuden selvittää paremmin hyvinvoinnin ja pahoinvoinnin syntytekijöitä ja -mekanismeja. Seurannan tulokset perustuvat viranomaisrekistereihin ja palveluiden käyttöön, joten tutkimus ei kerro suoraan esimerkiksi lasten ja nuorten sairastavuudesta, vaikka antaakin luotettavaa tietoa heidän hyvinvoinnistaan."
Tästä pääset lukemaan tutkimuksen
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti