Lasten, nuorten ja äitien mallimaa Suomi

Kolumni on julkaistu Metalliliiton Ahjo-lehdessä 6.6.2013.

”Ihan kuin olisi ollut jossain satuhetkessä”

Suomea hehkutettiin jälleen mallimaaksi kun Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Herman Van Rompuy vieraili Suomessa. Hän aikoo ehdottaa EU:n työllisyyspakettia esikuvanaan meidän nuorisotakuumme. Pelastakaa Lapset järjestön vertailuraportin mukaan Suomi on esikuva ja maailman paras maa myös äideille. Äiti-indeksin mittareina olivat tytön tai naisen riski kuolla raskauteen tai synnytykseen, alle 5-vuotiaiden lasten kuolleisuus, lasten koulutustaso, maan tulotaso ja naisten poliittinen asema. Suomessa tilanne on erinomainen kaikilla kriteereillä mitattuna. Lapsuuteen, nuoruuteen ja naisiin kohdistuvat kansantalouden investoinnit näyttävät olevan kannattavia.

Näin arvioivat myös professorit Jorma Sipilä ja Eva Österbacka valtionvarainministerille tehdyssä selvityksessä. Varhaiskasvatus ja lasten kouluvalmiuksien tukeminen ovat parhaimpia keinoja edistää lapsen ja nuoren hyvinvointia ja ehkäistä ongelmien syntymistä ja niistä aiheutuvia  kustannuksia.

Varhaiskasvatus on erityisesti huono-osaisten perheiden osalta hyvin kustannustehokasta perhepolitiikkaa. Investointi varhaiskasvatukseen ei ainoastaan tasoita lasten välisiä eroja mahdollisuuksissa, vaan myös varhaiskasvatuksen tuotto arvioidaan korkeaksi. Kuitenkin parhaillaan Suomessa keskustellaan päivähoito-oikeuden rajaamista lapsilta, joiden vanhempi on syystä tai toisesta kotona.

Myös kotihoidossa oleville lapsille kannattaa antaa mahdollisuus varhaiskasvatukseen ja vertaisryhmän toimintaan. Tutkijat muistuttavat, että lapsen kotihoito voi olla sekä hyvää että huonoa. Kun lapsen kotiolot ovat huonot, on erityisen tärkeää lapsen päästä päivähoitoon, ja myös kokopäiväisesti vaikka vanhempi olisi kotona. Lisäksi näiden lasten perheet tarvitsevat myös muuta tukea vanhemmuuteen.

Koulu on lasten kasvun ja kehittymisen kannalta myös erityisen merkityksellinen. Tutkimuksissa on osoitettu, millaisiin elämänkulkuihin - ja kustannuksiin - päädytään, mikäli lapsi on jäänyt ilman riittävää tukea koulunkäyntiinsä. Heikoista kasvuoloista koulua käyvien lasten tuki on erityisen tärkeää.

Lapsia, nuoria ja perheitä tukevia palvelut ovat tutkijoiden mukaan sosiaalisia investointeja, joilla ehkäistään lasten, nuorten ja perheiden ongelmia. Näin vältetään korjaavista toimenpiteistä syntyviä suuria kustannuksia lastensuojelusta, lasten ja nuorten mielenterveyshoidosta ja erityisopetuksesta. Perheet tarvitsevat tukea arkeen. On hienoa, että entistä useampi työnantaja ilmoittaa olevansa perheystävällinen työpaikka. Laskelmien mukaan on kannattavampaa maksaa esimerkiksi lastenhoitaja työntekijän kotiin, kuin palkata sijainen sairaan lapsen vanhemmalle. Tällaiset työsuhde-edut ovat Väestöliiton mukaan yleistymässä.

Satsaukset varhaislapsuuteen, koulunkäyntiin ja nuorten työllistymiseen ovatkin talouden kestävyyden kannalta kannattavia. Suomi kelpaa esikuvaksi muille maille. ”Ihan kuin olisi ollut jossain satuhetkessä”, totesi Rompuyn tilaisuuden osanottaja. Pidetään esikuvista huolta.

 Sirkka Rousu, kirjoittaja on hyvinvointipolitiikan yliopettaja Metropolia ammattikorkeakoulussa.