STM käynnisti sosiaalihuollon kelpoisuuslain tarkastelun

Hallituksen rakennepoliittiseen ohjelmaan sisältyy toimenpide, joka edellyttää ministeröiden arvioivan nykyisten kelpoisuussäännösten ajantasaisuutta työelämässä. Ministeri Huovinen on käynnistänyt myös sosiaalihuollon kelpoisuuslain tarkastelun. Tarkastelun fokuksessa on hallituksen rakenneohjelman tavoite saada aikaan kustannussäästöjä.

Olen ollut yhteydessä STM:n osastopäällikkö Kirsi Varhilaan ja toimittanut hänelle aineistoa koskien sosionomi ylempi AMK-tutkinnon suoittaneiden kelpoisuuden määrittämistä niin, että he olisivat päteviä myös sosiaalityöntekijän tehtävään. 

Sosiaalityön työvoimapula ja osaamisvajeet näkyvät asiakastyön kokonaiskustannuksissa sekä työn vaikuttavuudessa. Sosiaalityön prosessissa avaintoimijan työn laatu heijastuu myös asiakkaan asiakasprosessissa muiden mahdollisuuksiin onnistua työssään. Sosiaalityön osaaminen on siten ns. kriittinen menestystekijä koko asiakasprosessin onnistumiselle. Osaavan ja työssäpysyvän henkilöstön toimin voidaan tehdä kustannusvaikuttavaa työtä. 

Työntekijöiden jatkuva vaihtuminen näkyy minulle myös hallinto-oikeuden lastensuojelun asiantuntijajäsenen työssäni. 

-------------------------------------------------------------------------------------- 

Tekstiä sosionomi ylempi AMK-tutkinnon tuottamasta osaamisesta (julkaistu aiemmin). 

Tämän artikkelin keskeinen sisältö on julkaistu mm. 25.4.2013 Kuntalehdessä lyhennettynä ja Kuntalehden nettisivuilla kokonaisuutena. Lisäksi Talentia-lehdessä on julkaistu vastaavansisältöinen teksti kommenttina lehdessä olleeseen samankaltaiseen keskusteluun.

Kuntien sosiaalityön työvoimapulaan on myös ratkaisuja

Kuntalehden 4/2013 numerossa sosiaalipalvelujohtaja Päivi Nykänen kuvasi, miten käytännön asiakastyö kärsii henkilöstön suuresta vaihtuvuudesta. Sosiaalityön vakansseihin ei saada kelpoisuuslain edellyttämiä yliopistomaistereita. Asiakastyöhön voidaan rekrytoida korkeintaan vuodeksi määräaikainen ei-kelpoinen työntekijä. Nykäsen mukaan heillä on jatkuva pula pätevästä työvoimasta. Suuri vaihtuvuus vaikeuttaa pitkäjänteistä asiakastyötä. Jatkuva henkilöstön perehdytys kuormittaa henkilöstöä ja esimiehiä.  

Osaavia työntekijöitä on koulutettu, mutta heidän osaamistaan ei haluta tunnustaa kunta-alalla

Vuodesta 2002 lähtien on voinut suorittaa virkakelpoisuuden antavan ylemmän korkeakoulututkinnon tiede- tai ammattikorkeakoulussa (L 351/2005, 18§). Laki sosiaalihuollon henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista (2005/272) ei kuitenkaan määrittele ammattikorkeakoulusta valmistuvien sosionomi YLEMPI AMK- tutkinnon suorittaneiden pätevyyttä lainkaan. Toistuvista vetoomuksista huolimatta kelpoisuuslakia ei ole haluttu muuttaa.  

Ministeriö aikoo ratkoa työvoimapulaa niin, että alemman korkeakoulututkinnon suorittaneille sosionomeille (AMK) tarjottaisiin joustavaa lisäkoulutusmahdollisuutta yliopisto-opintoihin. Ministeriö sivuuttaa tosiasian, että sosiaalialan YLEMPI AMK-tutkinnon suorittaneilla on jo maisteritason ylempi korkeakoulututkinto ja usean vuoden sosiaalialan työelämäkokemus sekä asiakastyön osaaminen.

Sosiaalialan ja –työn teoriaa ja työelämälähtöistä oppimista on heillä yhteensä 300 op (taso 7.), mikä kertyy yhteensä noin viiden-kuuden vuoden opiskelusta, kuten yliopistossakin. Lisäksi heillä tulee olla  vähintään kolme vuotta sosiaalialan työkokemusta jo ennen YAMK-tutkintoon hakua.  Useimmilla erilaista asiakastyökokemusta on tätä enemmän. Kuitenkin yliopistot vastustavat ammattikorkeakoulusta valmistuneiden sosiaalialan YAMK-tutkinnon suorittaneiden hyväksymistä kelpoisiksi sosiaalityöhön, heidän sosiaalityön osaamisestaan huolimatta.

Ammattikorkeakouluista valmistuvien osaaminen on sosiaalialan asiakkaiden ja työelämätarpeiden mukaista. Vaikka tutkinnon profiili on erilainen kuin yliopistoissa, tuottaa se varmasti hyvän osaamisen sosiaalityöhön. Vastaavalla tavalla kahden koulutusputken kautta sijoitutaan tällä hetkellä kelpoisiksi lastentarhanopettajiksi: yliopiston kasvatustieteen kandidaatin sekä sosionomi (AMK) tutkinnoilla (molemmissa taso 6.). Tutkintojen takaama erilainen osaaminen on tarpeen päivähoidon asiakastyössä.     

Jos sosiaalialalta valmistunut sosionomi (YLEMPI AMK) tutkinnon suorittanut haluaa toimia sosiaalityöntekijänä, tulee hänen hakea sosiaalityön maisteritutkintoon suorittaakseen sosiaalityön pääaineopinnot. Tämä on sekä opiskelijan että veronmaksajien resurssien haaskaamista eikä vastaa työelämässä oleviin asiakastarpeisiin. Kun eduskunta hyväksyi kymmenen vuotta sitten kelpo-lain, muutettiin STM:n valmistelemaa hallituksen esitystä niin, että sosiaalityön pääaineopinnot tulee olla yliopistollisia opintoja. Tämä merkitsi sitä, että ammattikorkeakoulun opintopolulta kertyvä sosiaalityön polku (300 op) ei lain mukaan tuota sosiaalityön pääaineopintoja, vaikka tosiasiallisesti sosiaalityön osaaminen ainakin sosiaalialan AMK + Ylempi AMK-koulutuspolun valinneilla osaaminen kertyy (ks. ohessa oleva esite Yamk-tutkinnosta ja sen tuottamasta osaamisesta).   

Vuosittain valmistuu noin 150 opiskelijaa sosiaalialan YLEMPI AMK-koulutusohjelmista. Lisäksi heitä valmistuu myös sosiaali- ja terveydenhuollon johtamisen ja esimerkiksi terveyden edistämisen koulutusohjelmasta. Tutkinnon suorittaneet sijoittuvat hyvin alan eri tehtäviin, mutta heikoiten heidän osaamisensa tunnetaan vielä kunnissa, joskin tilanne on parantunut viime vuosina. Kunnissa on kehitetty henkilöstön tehtäväkuvia niin, että erilainen osaaminen (myös Yamk-tutkinnon) hyödynnetään esimerkiksi aikuissosiaalityössä, lapsiperheiden palveluissa, mielenterveys-, päihde- ja vanhustyössä.

Osa sosionomi (YLEMPI AMK) tutkinnon suorittaneista työskentelee myös ns. epäpätevänä sosiaalityöntekijänä, jolloin virkasuhde ja myös asiakkuudet ovat koko ajan katkolla. Osaavan työvoiman saatavuus sosiaalityöhön helpottuisi, kun heidän osaamisensa tunnustettaisiin myös kelpoisuuslaissa. 

Sosiaalityön työvoimatilanne on ollut heikko jo vuosia: alan palkkaus, työn määrä ja kuormittavuus ja liian vähäiset koulutusmäärät. Tarvitaankin monia tekoja työvoimatilanteen muuttamiseksi paremmaksi. Yksi ratkaisu olisi kelpoisuuslain päivittäminen. Kyse ei ole kelpoisuusehtojen madaltamisesta, vaan sosiaalialan samantasoisten master-tason tutkintojen rinnastamisesta tuottamaan samantasoisen pätevyyden. Yliopiston sosiaalityön aloituspaikkoja tarvitaan myös lisää sekä joustavia opiskelujen jatkamisväyliä.

Kunnissa tulisi uudistaa aktiivisesti henkilöstön tehtäväkuvia, sillä ihmisten tarpeet ja palvelujärjestelmä muuttuvat koko ajan.  Sosiaalityössä tarvitaan tiimityötä, jossa erilainen osaaminen yhdistyy asiakkaiden hyväksi.

Sirkka Rousu, sosiaalityöntekijä ja yliopettaja Metropolia ammattikorkeakoulusta