Olen työtehtävissäni nyt kouluttanut urakalla kuntien sote-alan henkilöstöä uuteen sosiaalihuolto- ja lastensuojelulainsäädäntöön. Myös uusi perhehoitolaki tuli voimaan 1.4.2015, ja monta muuta lakimuutosta. Yksi suuri muutos liittyy alla olevaan määrittelyyn.
Myös kansalaiset ja asiakkaat tarvitsisivat koulutusta uudesta lainsäädännöstä!
Sosiaalipalvelujen näkökulmasta meillä on tavallaan kolmen kategorian lapsia: 1) "tavallisia" lapsiperheen lapsia, joissa perhe tarvitsee esimerkiksi kotipalvelua, perhetyötä tai muita lapsiperheelle tarkoitettuja ns. yleisiä sosiaalipalveluja.
Sitten meillä on SH-lain tarkoittamia 2) erityisen tuen lapsia, joiden kasvuolot ovat vaarantuneet tai vaarantumassa taikka lapsi/nuori itse vaarantaa terveytensa ja kehityksensä - nämä lapset olivat aiemmin lastensuojelulain tarkoittamien avohuollon tukitoimien piirissä olevia asiakkaita. Nyt erityisen tuen tarpeessa olevaksi asiakkaaksi määritellyn lapsen palvelutarvetta selvitetään SH-lain mukaisesti sosiaalityöntekijän toimesta ja mikäli lapsen ja hänen perheensä tuen tarpeisiin riittää SH-lain tarkoittamat palvelut, toteutuu asiakkuus sosiaalihuoltolain mukaisena.
Erityisen tuen tarpeessa olevalle lapselle tehdään palvelutarpeen arvioinnin pohjalta asiakassuunnitelma, lapselle nimetään omatyöntekijä ja lapsella on vahvat oikeudet saada tarpeellisia tukitoimia (erityisen tuen päätöksillä 1.1.2016 alkaen). Omatyöntekijä voi olla muukin sosiaalihuollon ammatillisen koulutuksen saanut, mutta tällöin hänen kanssaan pitää työskennellä asiakastyötä tekevä sosiaalityöntekijä, joka myös tekee lasta koskevat palvelupäätökset.
Ja sitten meillä on vielä 3) lapsi-asiakkuus: ne lapset, jotka tarvitsevat nimenomaan lastensuojelun asiakkuutta ja niitä tukitoimia, jotka ovat saatavilla erityisesti lastensuojelun asiakkuudessa oleville, kuten tehostettua perhetyötä, avohuollon erilaisia tukitoimia, myös kiireellisenä, perhekuntoutusta, kiireellisen sijoituksen, huostaanoton. sijaishuollon ja jälkihuollon.
Laki ei ole tyhjentävä. Lainsäädännön luettelemien sosiaalipalvelujen tai lastensuojelun palvelujen lisäksi kunta voi ja pitääkin räätälöidä jokaiselle lapselle ja perheelle sellaista tukea, jota he tarvitsevat. Jos sitä ei ole kunnan "palveluhyllyllä" saatavana, niin sellaista pitää sitten kehittää ja järjestää. SH-laki korostaa voimakkaasti, kuten luonnollisesti myös lastensuojelulaki, että asiakkaan ja lapsen edun tulee toteutua palvelun saatavuudessa.
Samanaikaisesti tuli voimaan myös terveydenhuollon lakimuutoksia, jotka takaavat lapselle ja hänen vanhemmilleen välttämättömät terveydenhuollon palvelut viipymättä, kun tuen tarve johtuu riittämättömistä terveydenhuollon palveluista - palvelut tulisi siten järjestää riippumatta hoitotakuusäännösten aikarajoista lapsen tarpeiden mukaisesi.
Vaikka esim. perhekuntoutus mainitaan palveluna, johon lastensuojelun asiakkaana olevalla perheellä on oikeus, voidaan perhekuntoutusta järjestää myös SH-lain mukaisen erityisen tuen tarpeessa olevan lapsen perheelle esimerkiksi kotiin tapahtuvana perhekuntoutuksena tai polikliinisesti toteutuvana perhekuntoutuksena, jossa perhe menee kuntoutuspäivän jälkeen illaksi, yöksi ja vk.lopuksi kotiinsa. Sen sijaan perhekuntoutus, jossa perhe on sijoitettuna ympärivuorokautiseen perhekuntoutuslaitokseen, on lähinnä tarkoitettu lastensuojelulain tarkoittamille asiakkaille.
Lisää "laki-uutisia" myöhemmin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti