torstai 10. joulukuuta 2020

“Lastensuojelussa onnistutaan useammin kuin epäonnistutaan” - Onko asiantila näin - tätä ei Suomessa tiedetä.

Yhteiskunnalla on velvollisuus seurata lasten ja nuorten hyvinvointia sekä sitä, miten oikeus suojeluun, osallisuuteen ja osuuteen yhteisistä voimavaroista toteutuvat heidän elämässään ja arjessaan, totesi lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen avatessaan Onnistumisen tekijät -webinaarin 3.12.2020. Yhtä tärkeää on kerätä tietoa tehokkaista ja toimivista menetelmistä, joilla lapsen ja nuoren hyvinvointia edistetään ja ongelmia ehkäistään. Lastensuojelun kaltaisissa kysymyksissä katse kohdistuu herkästi epäonnistumisiin. Onnistumisten tutkiminen ja analysointi on vaikuttavuustutkimusta, joka parhaimmillaan palvelee suoraan käytännön asiakastyötä. Suomessa lastensuojelun seurannan välineet ovat kautta aikojen olleet heikot ja tutkimuksen resurssit täysin riittämättömät. Tutkimuksen resursseja on peräänkuulutettu monissa lastensuojelun tilannetta ja kehittämistarpeita raportoivissa valtion tilaamissa selvityksissä, mutta tilanne ei ole parantunut - päinvastoin. Näin Pekkarinen summaa nykytilannetta ja onnittelee Onnistumisen tekijät - tutkimushanketta tärkeiden havaintojen raportoimisesta - näitä tarvitaan.  

Onnistumisen tekijät -tutkimushankkeen vetäjä, tutkija ja yliopettaja Metropolia Ammattikorkeakoulusta Sirkka Rousu kuvasikin lastensuojelun ja lapsiperheiden sosiaalipalveluista vastaavien johtajien ja päättäjien haastatteluaineiston pohjalta nykytilannetta: “Organisaatioissa ei pystytä kokoamaan ajantasaista seurantatietoa siitä, millainen heidän vastuullaan olevien sijoitettujen lasten ja nuorten hyvinvointi on, tai miten hyvin tukitoimilla on onnistuttu saamaan tavoiteltuja parannuksia elämässä aikaan”. Asiakastietojärjestelmistä tällaista tietoa ei saada ulos, vaikka yksittäisten työntekijöiden tiedossa asiat olisivat, toteaa Rousu ja jatkaa: Asiakkaiden ja läheisten kokemuksista ei myöskään kerry vielä systemaattisesti koottua tietoa. Hyvin suuri osa avohuollon ja erityisesti sijaishuollon palveluista ostetaan – ostetaanko tällöin hyvinvointia ja vaikuttavuutta? Mitä tiedämme lasten ja nuorten hajanaisten asiakkuuspolkujen toimivuudesta ja eri palvelujen yhteisvaikutuksista?

Tutkimuksessa mukana olleiden kuntaorganisaatioiden asiakastyössä työskennellään tutkimuspohjaisten menetelmien mukaan. Niissä kertyy paljon ymmärrystä lapsen, nuoren ja perheen voimavaroista ja elämäntilanteesta, ja osallisten palaute on ollut erinomaista. Koottu tieto onnistumiseen liittyneistä mekanismeista olisi tarpeen myös toiminnan johtamisessa ja voimavarojen ohjaamisessa.

Suomessa tarvittaisiin kansallinen ratkaisu siitä, mitä tietoa lastensuojelun asiakkaista on organisaatioiden tuotettava kansalliseen seurantaan. Jotta voi toimintaa johtaa tiedolla, tulee käytössä olla tietoa. Nyt onnistumisesta tiedetään faktisesti hyvin vähän. Alan vahvuus on kokemustiedon suullinen jakaminen ja yhteinen pohdinta työyhteisöissä, mutta tiedolla johtamiseen se ei riitä.   

Hyvien ihmissuhteiden merkitys vaikuttavassa työskentelyssä on keskeisintä  

Millaiset tekijät liitetään lastensuojelutyössä ja lapsiperheiden sosiaalityössä onnistumiseen? Onnistumisen tekijät -tutkimuksessa tätä kysyttiin asiakkailta ja heidän läheisiltään, alan työntekijöiltä sekä näistä palveluista vastaavilta johtajilta ja päättäjiltä.  Tutkimus kartoitti ja jäsensi onnistumiseen liitettyjä asioita vastaajien kokemusten ja näkemysten pohjalta. Keskeiset onnistumiseen liittyvät asiat kuvattiin hyvin samanlaisina niin asiakkaiden, työntekijöiden kuin johdon ja päätöksentekijöiden osalta - tästä on yhteinen ymmärrys.

Tiina Harju ja Katri Horuz esittelivät asiakaskyselyn yhteenvetoa: Käytössä olleesta tuesta ja palvelusta riippumatta kokemus onnistumisesta, sen estävistä ja edistävistä tekijöistä koetaan asiakkaiden näkökulmasta samankaltaisina. Tämä tarkoittaa sitä, että työntekijän vuorovaikutustaidot ja ammatilliset taidot yhdessä oikea-aikaisen palvelun ja työn tekemisen resurssien kanssa edistävät asiakkaan elämäntilanteen ja hyvinvoinnin kohenemista, asiakkaan motivaation ja omien elämän muutosta tukevien asioiden ohella. Näiden kokonaisuuksien ollessa tasapainossa keskenään, ne tukevat ja täydentävät toisiaan edistäen onnistunutta lopputulosta.  Ihmissuhteisiin ja suhdeperustaiseen työskentelytapaan viime kädessä ne onnistumiset palautuvat. Yhden ihmisen rinnalla kulkeminen voi olla se juttu. 

Johanna Stauffer ja Katriina Sysmäläinen kokosivat yhteen työntekijöiden vastaukset.  Työntekijöillä tulee olla vahva erityisosaaminen. Asiakastyössä tärkeimpinä onnistumisen tekijöinä pidetään asiakaslähtöistä työskentelyä, jossa asiakkaan osallisuus huomioidaan ja asiakas kohdataan aina arvostavasti sekä tasavertaisesti.  Henkilöstöresurssit sekä työn tekemiseen liittyvät muut resurssit vaikuttavat työntekijän mahdollisuuteen tehdä työtään. Johtamisella sekä riittävällä työhön käytettävällä ajalla on merkitystä myös työhyvinvoinnin kannalta. Työntekijän työhyvinvointi vaikuttaa siihen, miten työntekijä kykenee onnistumaan työssään.

Työntekijällä on oltava valtaa ratkaista yhdessä asiakkaan kanssa, mistä asiakkaan tilanteessa olisi hyötyä - osana asiakassuunnitelmaa. Kun palvelut vastaavat oikea-aikaisesti tarvetta ja asiakkaan tavoitteita, saavutetaan vaikuttavuus.  Kyse on toimivasta kokonaisuudesta, jossa asiakassuhteen ja tukitoimien jatkuvuus on tärkeää. Siksi työskentelyn perusedellytykset on oltava kunnossa: tarvitaan vahvat tukirakenteet, yhteisesti sovitut työkäytännöt ja toimivat palvelut.  Asiakas tarvii sen ihmisen. Tuttu työntekijä, ja hyvä luottamuksellinen suhde. 

Tarvitaan myös päättäjien ymmärrystä siitä, miten eri asiat vaikuttavat ja millaisia seuraamuksia organisaatiossa eri päätösvaihtoehdoilla on. Pysyvämpi henkilöstö, kohtuulliset asiakasmäärät ja työolot on vähentänyt vaihtuvuutta. Hyvä työyhteisö, jossa yhdessä kehitetään, tukee myös jaksamista.

Luottamuksen puute ja työntekijöiden vaihtuvuus estää onnistumista

Asiakkaiden näkökulmasta onnistumista estävinä tekijöinä oli se, ettei heidän mielipiteitään ja näkemyksiään kuunneltu. Luottamusta ei synny, mikäli asiakas ei voi osallistua työskentelyn suunnitteluun yhdessä työntekijän kanssa. Asiakkaissa herää epäluottamus työntekijää kohtaan, jos hänelle ei perustella riittävän hyvin työskentelyn tavoitteita ja tarkoitusta. Työntekijöiden vaihtuvuus ja kiire vaikuttavat suunnitelmalliseen ja asiakkaan asioihin perusteellisesti paneutuvaan työhön. Mikäli palvelun käynnistyminen viivästyy, tilanteet kärjistyvät ja saatetaan tarvita alkutilanteeseen nähden huomattavasti tiiviimpää tai pitkäaikaisempaa tukea.

Työntekijäkyselyn mukaan työntekijät ovat myös joutuneet hallitsemaan tilanteita, joihin heillä ei ollut osaamista eikä koulutusta. Työntekijää ei saisikaan jättää yksin vaikeiden asiakastilanteiden kanssa. Vaikuttava ja tuloksellinen työskentely ei voi perustua vain yksittäisten työntekijöiden vastuuseen vaan rinnalle tarvitaan johdon tuki. Työtä kuormittavat kiireinen työtahti, suuret asiakasmäärät, työyhteisön ongelmat sekä rooliristiriidat työssä. Työntekijöiden vaihtuvuus koettiin asiakastyötä hankaloittavana ja myös työyhteisöjä kuormittavana tekijänä. Työntekijän kokemus työn mielekkyydestä voi heikentyä, jos hänellä on jatkuvasti tunne, ettei hän hallitse työmääräänsä. Työntekijän oma hyvinvointi ja työssä jaksaminen sekä muu itsestä huolehtiminen on tärkeää, jotta työntekijä pystyy tunnistamaan ja huomaamaan työssään kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevat lapset ja perheet. Työhyvinvoinnin heiketessä onnistumisten kokemusten syntyminen voi olla vaikeaa.

Alalla työskentely koetaan merkityksellisenä ja asiakkaiden tukemisessa arvioidaan myös, että useammin onnistutaan kuin epäonnistutaan.  Mikä on merkityksellistä ja vaikuttavaksi koettua, siihen kannattaa lastensuojelussa ja lapsiperheiden sosiaalipalveluissa kohdentaa voimavaroja.

Tehdä sydämellä työtä

Webinaarin paneelissa keskustelleet kokemustaustaiset aikuistuneet nuoret muistuttivat, että sijoitetulle lapselle sijaishuoltopaikka tarkoittaa hänen arjessaan läsnä olevia ihmissuhteita. Siksi on niin tärkeää, millaisia aikuisia lastenkodissa työskentelevät ovat näille lapsille ja nuorille. Samira Nouri Auta lasta ry:stä kuvasi, miten arjen pienet kohtaamiset ja nähdyksi tulemisen kokemukset ovat merkityksellisiä - niissä näkyy aito välittäminen ja tehdäänkö työtä sydämellä. “On kyse ainutkertaisesta lapsuudesta ja nuoruudesta ja lapseen ja nuoreen on tärkeä kunnolla tutustua. Työntekijöiden on ymmärrettävä, mikä vaikutus heillä on lapseen ja nuoreen. Nuori haluaa onnistua elämässään.”

On tärkeää, että yhteiskunnassa myös puhutaan onnistumisesta ja siihen vaikuttavista asioista. Yonatan Gebrenegus Osallisuuden aika ry:stä kuvasi rakenteelliseksi kaltoinkohteluksi tilannetta, jossa lapsi tai nuori ei saa oikeanlaista apua silloin kun sitä tarvitsisi esimerkiksi psyykkisiin vaikeuksiinsa. Tarvittaisiin toimintakulttuurin ja asenteiden muutosta lastensuojelua kohtaan, “kun lapsi tai nuori käy koulua lastenkodissa asuen, ei siihen aina osata suhtautua”. Yhteiskunnassa tarvittaisiin myös yhteinen tavoite siitä, mitä hyvä lastensuojelu olisi.    

Helena Inkinen ja Mira Nurmi ovat Pesäpuu ry:n kokemustaustaisia asiantuntijoita. He kirjoittavat Onnistumisen tekijät -tutkimusraportin artikkelissaan nuorten näkemyksistä lastensuojelun onnistumiseen liittyvistä asioista. He jäsentävät näitä kolmen kehän kautta: Uloimmalla kehällä on rakenteellinen taso, johon kuuluu resurssit, toimintakulttuuri, laki ja asenteet lastensuojelua kohtaan. Keskimmäisellä kehällä on arjen toimivuus ja osallisuus omiin asioihin ja sisimmällä kehällä on nuorten kokemus kohdatuksi tulemisesta.

Nuoret nostavat lastensuojelusta esiin sen, miten lastensuojelu opettaa nuoret vaikuttamaan omaan elämäänsä, sen avulla he saavat kokea olevansa hyväksyttyjä ja saavat tukea hyvinvointiinsa, talouteensa, opiskeluihin, tulevaisuuden suunnitteluun, harrastuksiin ja itsenäistymiseen. Nuoret näkivät, että lastensuojelu auttaa selviytymään hengissä, toimii tarvittaessa nuorten asianajajana. Lastensuojelu on tuonut heidän elämäänsä turvallisia ihmissuhteita ja opettanut turvallisia rutiineja ja tavallista arkea. Lastensuojelusta on puhuttava myös hyvää.

Yksinkertaiset ja pienet asiat tuntuvat olevan järjestelmälle vaikeita?

Webinaarin toisessa paneelikeskustelussa pohdittiin muutoksen paikkoja: miten onnistumisen tekijät voisivat toteutua jokaisen lapsen ja nuoren sekä heidän perheidensä kohdalla niin asiakkuudessa ja kasvuoloissa kuin työntekijöiden työskentelyssäkin.

Keskustelua ohjannut kehitysjohtaja Mikko Oranen Nuorten Ystävät ry:stä pohti, miten vaikeaa järjestelmälle tuntuu olevan tukitoimien ja ratkaisujen tarpeenmukaisuudesta huolehtiminen, kun se kuitenkin olisi vaikuttavinta.  Erityisasiantuntija Alpo Heikkinen Talentia ry:stä kysyikin: “Yhteiskunta käyttää noin 1,5 miljardia euroa vuosittain lastensuojeluun ja perheiden sosiaalityön tukeen. Eikö tässä kokonaisuudessa olisi hyödyllistä resursoida myös lastensuojelun vaikuttavuustutkimusta? “ Mitä tiedetään esimerkiksi siitä, miten vuorovaikutuksen laatu ja kohtaamisosaaminen sekä tuen tarpeenmukaisuus ja riittävyys toteutuvat, jotka ovat Onnistumisen tekijät - aineiston mukaan keskeisimpiä onnistumiseen vaikuttavista tekijöistä. Kyse on myös näiden asioiden mittaamisesta ja asiakkaiden palautetiedon tuottamisesta.

Tutkimusprofessori Tarja Heino THL:stä näkikin, että ihmiset itse ovat määrittämässä tarpeita ja tarvitsemaansa tukea: “Palvelulähtöisestä toiminnasta pitäisi siirtyä ihmislähtöiseen toimintatapaan. Johtaako kiire ja ajanpuute siihen, että ammattilainen tarjoaa kiireessä ratkaisuja ennen kuin tiedetään, mitä pitää ratkaista? ” Tiimivastaava Virpi Malinen, Pelastakaa Lapset ry:stä korostikin, että lapsen, nuoren ja läheisten kanssa on tärkeää käydä jatkuvaa keskustelua ja yhteistä arviointia ratkaisuyrityksistä ja niiden hyödyllisyydestä. Myös sosiaaliohjaaja Sari Luostarinen, Vantaan tehostetusta perhetyöstä korosti sen tärkeyttä, että ihminen voi kokea tulevansa kohdatuksi ja työskentely on kokonaisvaltaista.       

Lastensuojelusta kirjoittaminen on toimittajalle vaikeaa

Yleiseen mielikuvaan lastensuojelusta vaikuttaa vahvasti myös media: Miten lastensuojelusta ja sosiaalityöstä olisi hyvä julkisuudessa puhua? - tätä pohtivat webinaarin kolmannessa keskustelussa Helsingin Sanomien toimittaja Pauliina Grönholm sekä Lastensuojelun keskusliiton viestintäjohtaja Juuli Hurskainen ja erityisasiantuntija Annukka Paasivirta.

Lastensuojelusta kirjoittamiseksi tarvitaan alan asiantuntijoilta tietoa. Usein on vaikea saada haastateltaviksi käytännön asiakastyössä toimivia. Heidän kauttaan saataisiin erilaisia näkökulmia ja näkemyksiä asioihin, totesi Grönholm. Esimerkiksi asioista on voitu ennalta keskustella työyhteisössä, ja näin saadaan monipuolisesti valottuvia näkökulmia, vaikka jutussa olisikin haastateltavana yksi työntekijä.

Hän muistutti myös siitä, että lapsellakin on sananvapaus puhua, eikä sitä voi huoltaja tai sosiaalityöntekijä kieltää. “Meillä on tehty eettinen linjaus, että 15-vuotias voi esiintyä artikkelissa itse.” Ja vaikka negatiiviset uutiset korostuu, tarvitaan myös positiivisia näkökulmia. Ylipäätään tarvitaan monipuolisempaa kuvaa ja puhetta lastensuojelusta, ja myös rakentavan kriittistä epäkohtien esille nostamista. Grönholm kertoo hyödyntävänsä Kunnioittavasti köyhyydestä -verkoston tuottamaa materiaalia, ja vastaavaa voisi olla lastensuojelustakin käytössä.

Kun lastensuojelusta kirjoittaminen ja puhuminen julkisesti on vaativaa myös haastateltaville, tekevät toimittajat myös vaativissa tapauksissa ns.jälkihoitoa olemalla yhteydessä jälkeenpäin haastateltaviin.

Myös ala itse on aktivoitunut kirjoittamaan julkisuudessa

Ihmisille kerrotaan asioiden taustoista ja arjen tarinoista blogeissa, podcasteilla, twitterillä ja videoilla. Lastensuojelun Keskusliitto on kouluttanut sekä lastensuojelun ammattilaisia kohtaamaan mediaa että toimittajia kirjoittamaan lastensuojelusta eettisesti.

Onnistumisista puhuminen, siitä että lapset ja nuoret myös tulevat autetuiksi, on tärkeää myös kansalaisyhteiskunnan luottamuksen kannalta. Ihmisten tulee voida rohjeta hakea apua, kun sitä tarvitsevat. Lastensuojelun asiakkuuden ei pitäisi leimata lapsuutta tai nuoruutta, eikä vanhemmuutta. 

Jatkuva negatiivinen puhe muuttuu itseään toteuttavaksi ennusteeksi, jossa ihmisten luottamus toimintaan katoaa ja alalle ei hakeuduta töihin. Työskentely alalla koetaan kuitenkin merkityksellisenä. Ja asiakas & työntekijä -suhteissa jatkuvuus vahvistaisi tuen vaikuttavuutta. Työstä pitäisi viestiä tosiasiatietoa, myös siitä miten työssä on onnistuttu - tämä on erityisesti näistä palveluista vastuussa olevien organisaatioiden tehtävää. On tarpeen kääntää katsetta myös onnistumisen tekijöihin - millaisia asioita tarvitaan hyvään lastensuojeluun ja lapsiperheiden sosiaalityöhön, sitä kannattaa vahvistaa. 

Lapsi- ja perhemyönteinen yhteiskunta on kaikkien lasten ja nuorten Suomi

Kansallisen Lapsistrategian pääsihteeri Johanna Laisaari kuvasi, miten lapsi- ja perhemyönteinen yhteiskunta rakentuu eri toimijoiden (erityisesti päätöksentekijät, virkamiehet sekä lasten ja perheiden kanssa toimivat ammattilaiset) sitoutumisesta lapsistrategiaan ja sen aktiiviseen toteuttamiseen. Lapsistrategian tavoitteena on tunnistaa lasten moninaiset elämäntilanteet ja tarpeet sekä väkivallan, syrjinnän ja eriarvoisuuden torjunnan ottaminen vakavasti yhteiskuntapolitiikan agendalle. Lapsen oikeuksia kunnioittava Suomi on kaikkien lasten Suomi.

Siinä Suomessa lapsen oikeuksien toteutuminen ei jää kiinni hänen syntyperästään, perhetaustastaan tai muista piirteistään. Lapsen oikeuksia aidosti kunnioittavassa yhteiskunnassa huomioidaan lasten moninaisuus ja lasten erilaiset tilanteet ja tarpeet samalla kuin turvataan kunkin lapsen oikeus tulla kohdelluksi iän ja kehitystason mukaisesti omana itsenään. Tavoitteena on, että lapsen oikeudet toteutuvat paremmin lasten ja perheiden arjessa, kaikissa palveluissa ja heitä koskevissa päätöksissä ja toimissa. Lapsi- ja perhelähtöiset palvelurakenteet ovat lisääntyneet kaikissa palveluissa. Hyvinvointi- ja terveyseroja pystytään kaventamaan vaikuttavammin kun lapsivaikutusten arviointi lisääntyy ja arvioinnit tehdään laaja-alaisemmin ja laadukkaammin. Myös lapsibudjetointi-malli otetaan käyttöön. Lasten ja nuorten osallisuus vahvistuu. Lapsia koskevan tiedon kerääminen, analysointi ja käyttäminen lisääntyvät. Tiedonkeruuta tehdään laaja-alaisemmin, syvällisemmin ja pitkäjänteisemmin ja tiedon analysointia ja käyttöä vahvistetaan.

---

Onnistutaan yhdessä!  - yhteenvedon webinaarista kirjoitti Sirkka Rousu.


Onnistumisen tekijät -hankkeessa on ollut viestinviejinä laaja kumppanuusverkosto
: Kasvatus- ja perheneuvonta ry:n Voikukkia-verkosto; Lastensuojelun keskusliitto; Mannerheimin lastensuojeluliitto; Monimuotoiset perheet- verkosto; Nuorten Ystävät; Pelastakaa Lapset; Perhehoitoliitto; Pesäpuu; SOS-Lapsikylä; Talentia ry, sekä lisäksi kuntia ja kuntayhtymiä, ja Metropolian hyvinvointi-osaamisalue.


Webinaarissa julkaistiin Metropolian TAITO -sarjassa Onnistumisen tekijät - hankkeen keskeiset tulokset: millaiset tekijät liittyvät onnistumiseen asiakkaiden ja läheisten kokemusten mukaan, mitä työntekijät tarvitsevat voidakseen tehdä työtään hyvin ja onnistua siinä, sekä millaista tietoa on käytössä ja olisi välttämätöntä näiden palvelujen johtamisessa ja ohjaamisessa. Julkaisu sisältää myös sijaishuollossa kasvaneiden nuorten näkemykset siitä, miten lastensuojelu auttaa lapsia ja nuoria - mikä siinä on tärkeää.

Onnistumisen tekijät lastensuojelussa ja lapsiperheiden sosiaalityössä -tutkimushankkeessa tuotettiin tietoa keväällä 2020 sähköisillä nettikyselyillä, jotka oli suunnattu asiakkaille ja läheisille sekä työntekijöille. Kyselyihin saatiin yhteensä 140 vastausta. Johdon ja päätöksentekijöiden alkusyksystä 2020 tehdyillä haastatteluilla kartoitettiin seitsemän kunta- ja kuntayhtymäorganisaation kanssa tapaustutkimuksena lastensuojelun ja lapsiperheiden sosiaalityön johtamisessa ja ohjaamisessa käytössä olevaa tietopohjaa ja sen kehittämistarpeita. Haastateltavat myös jäsensivät sitä, mikä tuottaa asiakastyössä onnistumista. Haastatteluihin osallistui 26 johdon ja päättäjän edustajaa.

Julkaisu on saatavana ammattikorkeakoulujen Theseus-tietokannasta, josta myös ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyöt löytyvät

·       Rousu Sirkka (toim.) 2020. Yhdessä ymmärtäen. Onnistumiseen liittyvistä tekijöistä lastensuojelussa ja lapsiperheiden sosiaalipalveluissa asiakkaan, työntekijän sekä johdon ja päättäjän näkökulmasta. TAITO-julkaisu.

·       Harju Tiina & Horuz Katri 2020. Onnistumisen tekijät lastensuojelussa ja lapsiperheiden sosiaalityössä - Asiakkaiden kokemuksia edistävistä ja estävistä tekijöistä

·       Stauffer Johanna ja Sysmäläinen Katriina 2020. Onnistumisen tekijät lastensuojelussa ja lapsiperheiden sosiaalityössä: Työntekijöiden näkemyksiä onnistumisesta

Seminaarin ohjelma: https://www.metropolia.fi/fi/metropoliasta/ajankohtaista/tapahtumat/onnistumisen-tekijat-tulosten-julkistamisseminaari

Lisätietoa

Onnistumisen tekijät -tutkimushanke: Sirkka Rousu, sirkka.rousu@metropolia.fi puh. 040 714 5157. Myös puh. 050 301 9132.

Pesäpuun Nuorten osallisuus ja kokemusasiantuntijuus sekä Voima Vaikuttaa! –verkostosta: webinaarissa puhuneet Helena Inkinen, +35840 705 3876, helena.inkinen@pesapuu.fi  ja Mira Nurmi, +35841 730 3703, mira.nurmi@pesapuu.fi.  

Työntekijöiden näkökulmasta: webinaarin paneeliin osallistunut Alpo Heikkinen, puh. 09 3158 6023, alpo.heikkinen@talentia.fi.

Median ja lastensuojelualan yhteistyöstä: webinaariin osallistunut Juuli Hurskainen, juuli.hurskainen@lskl.fi, puh.  050 353 3480.

 

1 kommentti:

  1. Tärkeää asiaa ja mielenkiintoista tekstiä. Minusta on hienoa, että syntyperällä ja muilla ei ole väliä. Lapsen oikeus on lapsen oikeus. Minusta sijaishuolto hoidetaan täällä hyvin, ainakin sen perusteella minkä käsityksen olen saanut. Tuttu työskentelee alalla. Voisinkin tämän blogin hänelle jakaa.

    VastaaPoista