maanantai 17. joulukuuta 2012

”Väärän” pääaineen siltaopintoja sosiaalialan Yamk-tutkinnon suorittaneille?


Kansanedustajien ryhmä (KD) teki valtion vuoden 2013 budjettiin miljoonan euron talousarvio-aloitteen, jotta yliopistot voisivat lisätä sosiaalityön maisteritutkinnon aloituspaikkoja.

Villit huhut kertovat, että määrärahaa tultaisiin myös käyttämään ”väärän” pääaineen valinneiden ns.siltaopintoihin ja näiden joukossa olisi myös sosiaalialan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet. Siltaopinnoilla ”väärän” pääaineen tutkinnon suorittaneet voisivat suorittaa yliopistolliset sosiaalityön lisäopinnot.

Miten ihmeessä sosiaalialaa ja sosiaalityötä 300 opintopistettä ja noin kuuden (6) vuoden opinnot suoritettuaan sekä hankittuaan alan kolmen vuoden työkokemuksen sosiaalialan AMK-tutkinnon ja Yamk-tutkinnon välissä, pitäisi vielä suorittaa siltaopintoja, jotta voisi olla pätevä tekemään sosiaalityötä? Käsittämätöntä.

Se, joka hakeutuu suorittamaan sosiaalialan Yamk-tutkintoa, on hyvin motivoitunut toimimaan sosiaalialan töissä edelleenkin. He ovat olleet sosiaalialan asiakastyössä AMK-tutkinnon jälkeen useita vuosia (vähintään lain edellyttämät kolme vuotta), ja silti alan todellisuuden tietäessään vielä haluavat hakeutua jatkamaan sosiaalialan opiskelua ylempään tutkintoon. Eikö se kerro, että heillä on aitoa kiinnostusta toimia sosiaalialan asiakastyössä ja myös ylemmässä tutkinnossa saatu taito kehittää ja uudistaa sitä.

Spesifistä sosiaalialan Yamk-tutkinnosta valmistuu vuosittain noin 150 opiskelijaa, joilla on siis master-tason ylempi korkeakoulututkinto ja takanaan saman verran opintoja kuin yliopistosta valmistuvilla, ja sen lisäksi useiden vuosien alan työkokemus. Ei heitä voi rinnastaa ”väärän” pääaineen valinneiksi kun puhutaan sosiaalityöstä.

Ja toisaalta on aika erikoista, jos valtion lisärahoitusta tultaisiin käyttämään jonkin muun pääaineen mukaan maisteritutkinnon suorittaneiden pikakouluttamiseen sosiaalityöhön. Heille ei voi mitenkään kertyä laajaa ja syvällistä sosiaalialan ja sosiaalityön osaamista ja käytännön työkokemusta, joka jo sosiaalialan Yamk-tutkinnon suorittaneilla on.

Nyt olisi korkea aika jo STM:ssäkin ottaa järki käteen. Kelpoisuuslaki on päivitettävä niin, että myös Sosionomi Ylempi AMK-tutkinto tuottaa sosiaalityön kelpoisuuden ilman mitään siltaopintoja.

Kunnissa tarvitaan erilaisia koulutusväyliä pitkin valmistuneita sosiaalialan ammattilaisia: yliopiston maistereita, ammattikorkeakoulujen sosionomeja (AMK) sekä sosionomi (YLEMPI AMK) tutkinnon suorittaneita, ja monia muita.  

5 kommenttia:

  1. Rohkeaa ja asiallista tekstiä. Olen itse suorittanut ylemmän amk-tutkinnon sekä lisäksi useita lyhytkestoisia sosiaalityön opintoja avoimessa yliopistossa. Olen selvittänyt eri yliopistoista mm. sitä mitä minulle hyväksiluettaisiin jos lähtisin lukemaan yliopistoon. Vastaus on ollut esim. ettei ylemmästä amk-tutkinnosta hyväksilueta juuri mitään, mutta sosionomin amk-tutkinnosta saisi joitakin hyväksilukuja. Itselleni onkin herännyt kysymys, että onko meillä varaa järjestelmään missä koulutetaan samoja ihmisiä uudelleen ja uudelleen huomioimatta jo olemassa olevaa tutkintoa ja työkokemuksen tuomaa osaamista. Samanaikaisesti kentällä on huutava pula työntekijöistä ja kunnat painiskelevat mm. lastensuojelulain velvoittamien aikarajojen kanssa peläten aluehallintovirastojen puuttuvan asiaan. Olen varsin tietoinen siitä, että tämä keskustelu koulutusrakenteesta ja kelpoisuusehdoista jakaa mielipiteitä. Käsittääkseni Talentin näkemys on hyvin erilainen kuin Sirkka Sinun näkemyksesi. Olen kuitenkin kanssasi samoilla linjoilla jo pelkästään asiakkaiden oikea-aikaisen avunsaannin turvaamisen vuoksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suomessa on käytössä ns. AHOT-menettely, eli opiskelijan aiemmin hankkima osaaminen pitäisi tunnistaa ja tunnustaa myös yliopistoissa. Meillä ammattikorkeakouluissa näin kyllä menetellään. Kenenkään ei tarvitse opiskelella sellaista minkä jo osaa (sillä tutkinnon tason vaatimuksella, jota tutkintoa on suorittamassa). Näin ei valitettavasti vielä siis käytännössä yliopistot toimi.

      Viimeisessä Sosiaalitietolehdessä (12-2012) oli Pauli Niemelän artikkeli, jossa hän kertoo, ettei sosiaalialan YLEMPI AMK tutkinto tuota sitä osaamisen tasoa, mitä he saman 7. tason tutkintoa opiskelevilta vaativat. Kertoo tutustuneensa AMK:ien opetussuunnitelmiin. No, amk-verkostossa aiomme tehdä näkyväksi amk + Yamk-tutkinnon sosiaalityön opintojen polun.

      Myös Talentian viimeisessä Talentialehdessä (9-2012) YTM Suvi Holmberg artikkelissaan käyttää vertausta (suora lainaus" Antaako esimerkiksi YAMK-tutkinnon suorittaminen sairaanhoitajalle tai terveydenhoitajalle lääkärin pätevyyden tulevaisuudessa? Tuskin." - Holmberg osoittaa kommentillaan tietämättömyytensä Suomen koulutusrakenteista, sillä lääkäriltä edellytetään lisensiaatin tutkintoa, eikä sitä voi tietenkään verrata maisteritason/Yamk- 7.tason tutkintoon.

      Meitä on moneen junaan, ja tietämättömyyttä ja asenteellisuutta on liikaa.

      Poista
    2. Hei Sirkka,

      Kommentoin nyt jälkikäteen, mutta haluan oikaista. Väität että lääk. lis. tutkintoa ei voi verrata YAMK tai maisteri -tutkintoihin, mutta kyllä voi, sillä kaikki kolme ovat nimenomaan korkeakoululainsäädännöllisesti ylempiä korkeakoulututkintoja. Eli lääk. lis. ei ole yliopistollinen jatkotutkinto, kuten vaikka fil. lis. tai tekn. lis., vaikka nimessä sana lisensiaatti onkin.

      Poista
  2. Suomessa on lähinnä sosionomien aloitteesta jo pitkään käyty keskustelua siitä, miten sosionomit pääsisivät tekemään samaa työtä kuin sosiaalityöntekijät. Kenties rakentavampaa olisi käydä keskustelua siitä, miksi ammattikorkeakouluihin yleensäkin hakeutuvat ihmiset, jotka sitten väen vängällä haluavat tehdä sosiaalityöntekijöiden töitä. Ongelmana on mielestäni se, miten koulutuksia markkinoidaan. Sosionomien koulutusta markkinoidaan hämäävästi niin, että raja sosionomien ja sosiaallityöntekijöiden työn välillä on erittäin hämärä. Ihminen, joka hakeutuu opiskelemaan sosiaalialaa ammattikorkeakouluun, saattaa kokea pettymyksen,kun ei ymmärrä, mihin tarkalleen ottaen työllistyy. Ongelma ei löydy ihmisistä, vaan koulutusjärjestelmästä. On sosiaalialan arvostusta laskevaa, jos ammattikorkeakoulusta voi valmistua sosiaalityöntekijäksi YAMK:n kautta. YAMK-tutkintoa ja sen sosiaalityöntekijäksi valmistavaa polkua puoltavat eivät ymmärrä, minkä karhunpalveluksen he tekevät sosiaalialalle.

    VastaaPoista
  3. Tunnen ainakin itse erittäin hyvin sekä sosiaalityön tehtävät että sosionomien tehtävät, mm. pitkän ja monipuolisen työuran kuluessa. Koulutusjärjestelmän amk-tutkintoja ei käsittääkseni markkinoida väärin perustein: sosionomi AMK tietää millainen hänen tutkintonsa on ja mihin sillä yltää, samoin sosionomi Yamk-tutkinnon osalta. Molemmat työllistyy hyvin. Kirjoitin kommentin samasta asiasta Sosiaaliportin keskkusteluun:

    Miksi sosiaalityön tehtäviin ei voisi valmistua kahta eriprofiilista tutkintolinjaa myöten? Näin on jo nyt lastentarhanopettajien tehtävässä. Pätevyys on sekä sosionomi-tutkinnosta että yliopiston kasv.tieteen kandin tutkinnosta. Kummassakin on yhdenmukainen varhaiskasvatuksen vähimmäisoppisisältö ja harjoittelu. Kummallekin tutkintoprofiilille on työelämässä käyttöä, ja ilman sosionomien työpanosta, ei varhaiskasvatus ainakaan täällä Etelä-suomessa edes selviäisi. Kun varhaiskasvatuksessa on molemmmista tutkintoprofiileista työntekijöitä, on varhaiskasvatuksen osaaminen monipuolisempaa, esim. perheiden kanssa tehtävässä työssä.

    Miksi siis sosiaalityössä ei voisi olla kahta eriprofiilista tutkintoa, jotka kumpikin antavat pätevyyden sosiaalityöntekijän työhön (molemmat tutkinnot samantasoisia alan tutkintoja). Kummankin tutkintoväylän osaamista työelämässä ja sosiaalityössä tarvitaan. Sosiaalityössä tarvitaan siis sekä työelämälähtöisen opiskeluputken läpikäyneiden osaamista että tiedekorkeakouluputken läpikäyneiden osaamista! Tämä on ehdottomasti asiakkaiden ja koko sosiaalialan yhteinen etu.

    On erikoista, että Talentia on sitä mieltä, että sosiaalialan Yamk-tutkinto ei tuottaisi sosiaalityössä vaadittavaa osaamista (Talentia on ollut kuitenkin ajamassa kahden tutkinnon LTO-pätevyyttä). Vastaavanlainen kelpoisuusmalli voisi olla myös sosiaalityöntekijän työhön pätevöitymisessä: yhtenäinen vähimmäisopetussisältö ja määrä vaadittaisiin niiltä sosionomi AMK- ja Yamk-tutkintoa suorittavilta, jotka haluavat pätevyyden sosiaalityöntekijän tehtävään, ja tämä sitten Yamk-tutkinnon todistuksesta kävisi ilmi.

    Viimeiseksi jäävässä Sosiaalitieto-lehdessä 12-2012 Pauli Niemelä puhuu pätevyysvaatimusten madaltamisesta, ja katsoo ettei Yamk-tutkinnon suorittaneilla ole sellaista pätevyyttää, jota sosiaalityön tehtävissä ja asiakastyössä nykyisin tarvitaan. Näinhän ei tietenkään ole. Sosionomi Ylmpi amk-tutkinnon suorittaneilla on erinomainen osaaminen sosiaalityön ja asiakastyön tehtäviin. Osaamisen profiili on kuitenkin erilainen kuin yliopistosta valmistuneilla. Kuten olen jo edellisessä kommentissani todennut, on Yamk-tutkinnon suorittaneella yht. 5,5 vuotta teoriaopintoja, harjoitteluineen sekä tutkintojen välissä vielä vähintään kolmen vuoden työkokemus. He myös useimmiten haluavat tehdä sosiaalialan tehtäviä, toisin kuin maisterit, jotka siirtyvät muihin hommiin.

    Talentiassa voitaisiin pohtia yllä esittämääni (vrt. LTO) mallia kelpoisuusasiaan. Talentia-lehdessä Suvi Holmberg osoitti kommentissaan, ettei tunne lainkaan koulutusrakenteitamme: " Antaako YAMK-tutkinnon suorittaminen sairaanhoitajalle tai terveydenhoitajalle lääkärin pätevyyden tulevaisuudessa? Tuskin." - tähän ei voi muuta todeta kuin, että asiallista tietoa koulutusrakenteista pitäisi Talentian jäsenistölleen antaa. Lääkäriltä edellytetään lisensiaatin tutkintoa, jollainen Yamk-tutkinto ei ole, ja siksi vertaus on täysin väärä.

    VastaaPoista