Yhteiskunnalla on velvollisuus seurata lasten ja nuorten
hyvinvointia sekä sitä, miten oikeus suojeluun, osallisuuteen ja osuuteen yhteisistä
voimavaroista toteutuvat heidän elämässään ja arjessaan, totesi lapsiasiavaltuutettu
Elina Pekkarinen avatessaan Onnistumisen tekijät -webinaarin
3.12.2020. Yhtä tärkeää on kerätä tietoa tehokkaista ja toimivista
menetelmistä, joilla lapsen ja nuoren hyvinvointia edistetään ja ongelmia
ehkäistään. Lastensuojelun kaltaisissa kysymyksissä katse kohdistuu herkästi
epäonnistumisiin. Onnistumisten tutkiminen ja analysointi on
vaikuttavuustutkimusta, joka parhaimmillaan palvelee suoraan käytännön
asiakastyötä. Suomessa lastensuojelun seurannan välineet ovat kautta aikojen
olleet heikot ja tutkimuksen resurssit täysin riittämättömät. Tutkimuksen
resursseja on peräänkuulutettu monissa lastensuojelun tilannetta ja
kehittämistarpeita raportoivissa valtion tilaamissa selvityksissä, mutta
tilanne ei ole parantunut - päinvastoin. Näin Pekkarinen summaa nykytilannetta
ja onnittelee Onnistumisen tekijät - tutkimushanketta tärkeiden havaintojen
raportoimisesta - näitä tarvitaan.
Onnistumisen tekijät -tutkimushankkeen vetäjä, tutkija ja
yliopettaja Metropolia Ammattikorkeakoulusta Sirkka Rousu kuvasikin
lastensuojelun ja lapsiperheiden sosiaalipalveluista vastaavien johtajien ja
päättäjien haastatteluaineiston pohjalta nykytilannetta: “Organisaatioissa ei
pystytä kokoamaan ajantasaista seurantatietoa siitä, millainen heidän
vastuullaan olevien sijoitettujen lasten ja nuorten hyvinvointi on, tai miten hyvin
tukitoimilla on onnistuttu saamaan tavoiteltuja parannuksia elämässä aikaan”.
Asiakastietojärjestelmistä tällaista tietoa ei saada ulos, vaikka yksittäisten
työntekijöiden tiedossa asiat olisivat, toteaa Rousu ja jatkaa: Asiakkaiden ja
läheisten kokemuksista ei myöskään kerry vielä systemaattisesti koottua tietoa.
Hyvin suuri osa avohuollon ja erityisesti sijaishuollon palveluista ostetaan –
ostetaanko tällöin hyvinvointia ja vaikuttavuutta? Mitä tiedämme lasten ja
nuorten hajanaisten asiakkuuspolkujen toimivuudesta ja eri palvelujen
yhteisvaikutuksista?
Tutkimuksessa mukana olleiden kuntaorganisaatioiden
asiakastyössä työskennellään tutkimuspohjaisten menetelmien mukaan. Niissä
kertyy paljon ymmärrystä lapsen, nuoren ja perheen voimavaroista ja
elämäntilanteesta, ja osallisten palaute on ollut erinomaista. Koottu tieto
onnistumiseen liittyneistä mekanismeista olisi tarpeen myös toiminnan
johtamisessa ja voimavarojen ohjaamisessa.
Suomessa tarvittaisiin kansallinen ratkaisu siitä, mitä
tietoa lastensuojelun asiakkaista on organisaatioiden tuotettava kansalliseen
seurantaan. Jotta voi toimintaa johtaa tiedolla, tulee käytössä olla tietoa.
Nyt onnistumisesta tiedetään faktisesti hyvin vähän. Alan vahvuus on
kokemustiedon suullinen jakaminen ja yhteinen pohdinta työyhteisöissä, mutta
tiedolla johtamiseen se ei riitä.
Hyvien ihmissuhteiden
merkitys vaikuttavassa työskentelyssä on keskeisintä
Millaiset
tekijät liitetään lastensuojelutyössä ja lapsiperheiden sosiaalityössä
onnistumiseen? Onnistumisen tekijät -tutkimuksessa tätä kysyttiin asiakkailta
ja heidän läheisiltään, alan työntekijöiltä sekä näistä palveluista vastaavilta
johtajilta ja päättäjiltä. Tutkimus kartoitti
ja jäsensi onnistumiseen liitettyjä asioita vastaajien kokemusten ja näkemysten
pohjalta. Keskeiset onnistumiseen liittyvät asiat
kuvattiin hyvin samanlaisina niin asiakkaiden, työntekijöiden kuin johdon ja
päätöksentekijöiden osalta - tästä on yhteinen ymmärrys.
Tiina Harju ja Katri
Horuz esittelivät asiakaskyselyn yhteenvetoa: Käytössä olleesta tuesta
ja palvelusta riippumatta kokemus onnistumisesta, sen estävistä ja edistävistä
tekijöistä koetaan asiakkaiden näkökulmasta samankaltaisina. Tämä tarkoittaa
sitä, että työntekijän vuorovaikutustaidot ja ammatilliset taidot yhdessä oikea-aikaisen
palvelun ja työn tekemisen resurssien kanssa edistävät asiakkaan
elämäntilanteen ja hyvinvoinnin kohenemista, asiakkaan motivaation ja omien
elämän muutosta tukevien asioiden ohella. Näiden kokonaisuuksien ollessa
tasapainossa keskenään, ne tukevat ja täydentävät toisiaan edistäen
onnistunutta lopputulosta. Ihmissuhteisiin
ja suhdeperustaiseen työskentelytapaan viime kädessä ne onnistumiset
palautuvat. Yhden ihmisen rinnalla kulkeminen voi olla se juttu.
Johanna Stauffer ja Katriina Sysmäläinen kokosivat yhteen työntekijöiden
vastaukset. Työntekijöillä tulee olla vahva erityisosaaminen. Asiakastyössä
tärkeimpinä onnistumisen tekijöinä pidetään asiakaslähtöistä työskentelyä,
jossa asiakkaan osallisuus huomioidaan ja asiakas kohdataan aina arvostavasti
sekä tasavertaisesti. Henkilöstöresurssit
sekä työn tekemiseen liittyvät muut resurssit vaikuttavat työntekijän
mahdollisuuteen tehdä työtään. Johtamisella sekä riittävällä työhön
käytettävällä ajalla on merkitystä myös työhyvinvoinnin kannalta. Työntekijän
työhyvinvointi vaikuttaa siihen, miten työntekijä kykenee onnistumaan työssään.
Työntekijällä on oltava valtaa ratkaista yhdessä
asiakkaan kanssa, mistä asiakkaan tilanteessa olisi hyötyä - osana
asiakassuunnitelmaa. Kun palvelut vastaavat oikea-aikaisesti tarvetta ja
asiakkaan tavoitteita, saavutetaan vaikuttavuus. Kyse on toimivasta kokonaisuudesta, jossa asiakassuhteen
ja tukitoimien jatkuvuus on tärkeää. Siksi työskentelyn perusedellytykset on
oltava kunnossa: tarvitaan vahvat tukirakenteet, yhteisesti sovitut
työkäytännöt ja toimivat palvelut. Asiakas tarvii
sen ihmisen. Tuttu työntekijä, ja hyvä luottamuksellinen suhde.
Tarvitaan myös päättäjien ymmärrystä siitä, miten eri
asiat vaikuttavat ja millaisia seuraamuksia organisaatiossa eri
päätösvaihtoehdoilla on. Pysyvämpi
henkilöstö, kohtuulliset asiakasmäärät ja työolot on vähentänyt vaihtuvuutta.
Hyvä työyhteisö, jossa yhdessä kehitetään, tukee myös jaksamista.
Luottamuksen puute ja työntekijöiden vaihtuvuus estää onnistumista
Asiakkaiden näkökulmasta onnistumista estävinä
tekijöinä oli se, ettei heidän mielipiteitään ja näkemyksiään kuunneltu.
Luottamusta ei synny, mikäli asiakas ei voi osallistua työskentelyn
suunnitteluun yhdessä työntekijän kanssa. Asiakkaissa herää epäluottamus
työntekijää kohtaan, jos hänelle ei perustella riittävän hyvin työskentelyn
tavoitteita ja tarkoitusta. Työntekijöiden vaihtuvuus ja kiire vaikuttavat
suunnitelmalliseen ja asiakkaan asioihin perusteellisesti paneutuvaan työhön.
Mikäli palvelun käynnistyminen viivästyy, tilanteet kärjistyvät ja saatetaan
tarvita alkutilanteeseen nähden huomattavasti tiiviimpää tai pitkäaikaisempaa
tukea.
Työntekijäkyselyn mukaan työntekijät ovat myös joutuneet hallitsemaan
tilanteita, joihin heillä ei ollut osaamista eikä koulutusta. Työntekijää ei saisikaan
jättää yksin vaikeiden asiakastilanteiden kanssa. Vaikuttava ja tuloksellinen
työskentely ei voi perustua vain yksittäisten työntekijöiden vastuuseen vaan
rinnalle tarvitaan johdon tuki. Työtä kuormittavat kiireinen työtahti, suuret
asiakasmäärät, työyhteisön ongelmat sekä rooliristiriidat työssä.
Työntekijöiden vaihtuvuus koettiin asiakastyötä hankaloittavana ja myös
työyhteisöjä kuormittavana tekijänä. Työntekijän kokemus työn mielekkyydestä
voi heikentyä, jos hänellä on jatkuvasti tunne, ettei hän hallitse työmääräänsä.
Työntekijän oma hyvinvointi ja työssä jaksaminen sekä muu itsestä huolehtiminen
on tärkeää, jotta työntekijä pystyy tunnistamaan ja huomaamaan työssään
kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevat lapset ja perheet. Työhyvinvoinnin
heiketessä onnistumisten kokemusten syntyminen voi olla vaikeaa.
Alalla
työskentely koetaan merkityksellisenä ja asiakkaiden tukemisessa arvioidaan myös,
että useammin onnistutaan kuin epäonnistutaan. Mikä
on merkityksellistä ja vaikuttavaksi koettua, siihen kannattaa lastensuojelussa
ja lapsiperheiden sosiaalipalveluissa kohdentaa voimavaroja.
Tehdä sydämellä työtä
Webinaarin paneelissa keskustelleet kokemustaustaiset aikuistuneet
nuoret muistuttivat, että sijoitetulle lapselle sijaishuoltopaikka tarkoittaa
hänen arjessaan läsnä olevia ihmissuhteita. Siksi on niin tärkeää, millaisia aikuisia
lastenkodissa työskentelevät ovat näille lapsille ja nuorille. Samira
Nouri Auta lasta ry:stä kuvasi, miten arjen pienet kohtaamiset ja
nähdyksi tulemisen kokemukset ovat merkityksellisiä - niissä näkyy aito välittäminen
ja tehdäänkö työtä sydämellä. “On kyse ainutkertaisesta lapsuudesta ja
nuoruudesta ja lapseen ja nuoreen on tärkeä kunnolla tutustua. Työntekijöiden
on ymmärrettävä, mikä vaikutus heillä on lapseen ja nuoreen. Nuori haluaa
onnistua elämässään.”
On tärkeää, että yhteiskunnassa myös puhutaan onnistumisesta
ja siihen vaikuttavista asioista. Yonatan Gebrenegus Osallisuuden
aika ry:stä kuvasi rakenteelliseksi kaltoinkohteluksi tilannetta, jossa lapsi
tai nuori ei saa oikeanlaista apua silloin kun sitä tarvitsisi esimerkiksi
psyykkisiin vaikeuksiinsa. Tarvittaisiin toimintakulttuurin ja asenteiden
muutosta lastensuojelua kohtaan, “kun lapsi tai nuori käy koulua lastenkodissa
asuen, ei siihen aina osata suhtautua”. Yhteiskunnassa tarvittaisiin myös yhteinen
tavoite siitä, mitä hyvä lastensuojelu olisi.
Helena Inkinen ja Mira Nurmi ovat Pesäpuu ry:n kokemustaustaisia
asiantuntijoita. He kirjoittavat Onnistumisen tekijät -tutkimusraportin
artikkelissaan nuorten näkemyksistä lastensuojelun onnistumiseen liittyvistä
asioista. He jäsentävät näitä kolmen kehän kautta: Uloimmalla kehällä on
rakenteellinen taso, johon kuuluu resurssit, toimintakulttuuri, laki ja asenteet
lastensuojelua kohtaan. Keskimmäisellä kehällä on arjen toimivuus ja osallisuus
omiin asioihin ja sisimmällä kehällä on nuorten kokemus kohdatuksi tulemisesta.
Nuoret nostavat lastensuojelusta esiin sen, miten
lastensuojelu opettaa nuoret vaikuttamaan omaan elämäänsä, sen avulla he saavat
kokea olevansa hyväksyttyjä ja saavat tukea hyvinvointiinsa, talouteensa,
opiskeluihin, tulevaisuuden suunnitteluun, harrastuksiin ja itsenäistymiseen.
Nuoret näkivät, että lastensuojelu auttaa selviytymään hengissä, toimii
tarvittaessa nuorten asianajajana. Lastensuojelu on tuonut heidän elämäänsä
turvallisia ihmissuhteita ja opettanut turvallisia rutiineja ja tavallista
arkea. Lastensuojelusta on puhuttava myös hyvää.
Yksinkertaiset
ja pienet asiat tuntuvat olevan järjestelmälle vaikeita?
Webinaarin
toisessa paneelikeskustelussa pohdittiin muutoksen paikkoja: miten onnistumisen tekijät voisivat toteutua jokaisen
lapsen ja nuoren sekä heidän perheidensä kohdalla niin asiakkuudessa ja kasvuoloissa kuin
työntekijöiden työskentelyssäkin.
Keskustelua
ohjannut kehitysjohtaja Mikko Oranen Nuorten Ystävät ry:stä
pohti, miten vaikeaa järjestelmälle tuntuu olevan tukitoimien ja ratkaisujen
tarpeenmukaisuudesta huolehtiminen, kun se kuitenkin olisi vaikuttavinta. Erityisasiantuntija Alpo Heikkinen Talentia
ry:stä kysyikin: “Yhteiskunta käyttää noin 1,5 miljardia euroa vuosittain lastensuojeluun
ja perheiden sosiaalityön tukeen. Eikö tässä kokonaisuudessa olisi hyödyllistä
resursoida myös lastensuojelun vaikuttavuustutkimusta? “ Mitä tiedetään esimerkiksi
siitä, miten vuorovaikutuksen laatu ja kohtaamisosaaminen sekä tuen
tarpeenmukaisuus ja riittävyys toteutuvat, jotka ovat Onnistumisen tekijät -
aineiston mukaan keskeisimpiä onnistumiseen vaikuttavista tekijöistä. Kyse on
myös näiden asioiden mittaamisesta ja asiakkaiden palautetiedon tuottamisesta.
Tutkimusprofessori
Tarja Heino THL:stä näkikin, että ihmiset itse ovat määrittämässä
tarpeita ja tarvitsemaansa tukea: “Palvelulähtöisestä toiminnasta pitäisi
siirtyä ihmislähtöiseen toimintatapaan. Johtaako kiire ja ajanpuute siihen,
että ammattilainen tarjoaa kiireessä ratkaisuja ennen kuin tiedetään, mitä
pitää ratkaista? ” Tiimivastaava Virpi Malinen, Pelastakaa Lapset
ry:stä korostikin, että lapsen, nuoren ja läheisten kanssa on tärkeää käydä
jatkuvaa keskustelua ja yhteistä arviointia ratkaisuyrityksistä ja niiden hyödyllisyydestä.
Myös sosiaaliohjaaja Sari Luostarinen, Vantaan tehostetusta
perhetyöstä korosti sen tärkeyttä, että ihminen voi kokea tulevansa kohdatuksi ja
työskentely on kokonaisvaltaista.
Lastensuojelusta kirjoittaminen on toimittajalle vaikeaa
Yleiseen mielikuvaan lastensuojelusta vaikuttaa vahvasti
myös media: Miten lastensuojelusta ja sosiaalityöstä olisi hyvä julkisuudessa
puhua? - tätä pohtivat webinaarin kolmannessa keskustelussa Helsingin Sanomien
toimittaja Pauliina Grönholm sekä Lastensuojelun keskusliiton viestintäjohtaja
Juuli Hurskainen ja erityisasiantuntija Annukka Paasivirta.
Lastensuojelusta kirjoittamiseksi tarvitaan alan
asiantuntijoilta tietoa. Usein on vaikea saada haastateltaviksi käytännön
asiakastyössä toimivia. Heidän kauttaan saataisiin erilaisia näkökulmia ja
näkemyksiä asioihin, totesi Grönholm. Esimerkiksi asioista on voitu ennalta
keskustella työyhteisössä, ja näin saadaan monipuolisesti valottuvia näkökulmia,
vaikka jutussa olisikin haastateltavana yksi työntekijä.
Hän muistutti myös siitä, että lapsellakin on sananvapaus
puhua, eikä sitä voi huoltaja tai sosiaalityöntekijä kieltää. “Meillä on tehty
eettinen linjaus, että 15-vuotias voi esiintyä artikkelissa itse.” Ja vaikka
negatiiviset uutiset korostuu, tarvitaan myös positiivisia näkökulmia. Ylipäätään
tarvitaan monipuolisempaa kuvaa ja puhetta lastensuojelusta, ja myös rakentavan
kriittistä epäkohtien esille nostamista. Grönholm kertoo hyödyntävänsä
Kunnioittavasti köyhyydestä -verkoston tuottamaa materiaalia, ja vastaavaa
voisi olla lastensuojelustakin käytössä.
Kun lastensuojelusta kirjoittaminen ja puhuminen
julkisesti on vaativaa myös haastateltaville, tekevät toimittajat myös
vaativissa tapauksissa ns.jälkihoitoa olemalla yhteydessä jälkeenpäin
haastateltaviin.
Myös ala itse on aktivoitunut kirjoittamaan julkisuudessa
Ihmisille kerrotaan asioiden taustoista ja arjen
tarinoista blogeissa, podcasteilla, twitterillä ja videoilla. Lastensuojelun
Keskusliitto on kouluttanut sekä lastensuojelun ammattilaisia kohtaamaan mediaa
että toimittajia kirjoittamaan lastensuojelusta eettisesti.
Onnistumisista puhuminen, siitä että lapset ja nuoret
myös tulevat autetuiksi, on tärkeää myös kansalaisyhteiskunnan luottamuksen
kannalta. Ihmisten tulee voida rohjeta hakea apua, kun sitä tarvitsevat. Lastensuojelun
asiakkuuden ei pitäisi leimata lapsuutta tai nuoruutta, eikä vanhemmuutta.
Jatkuva negatiivinen puhe muuttuu itseään toteuttavaksi
ennusteeksi, jossa ihmisten luottamus toimintaan katoaa ja alalle ei hakeuduta
töihin. Työskentely alalla koetaan kuitenkin merkityksellisenä. Ja asiakas
& työntekijä -suhteissa jatkuvuus vahvistaisi tuen vaikuttavuutta. Työstä
pitäisi viestiä tosiasiatietoa, myös siitä miten työssä on onnistuttu - tämä on
erityisesti näistä palveluista vastuussa olevien organisaatioiden tehtävää. On
tarpeen kääntää katsetta myös onnistumisen tekijöihin - millaisia asioita
tarvitaan hyvään lastensuojeluun ja lapsiperheiden sosiaalityöhön,
sitä kannattaa vahvistaa.
Lapsi- ja perhemyönteinen yhteiskunta on kaikkien lasten ja nuorten
Suomi
Kansallisen
Lapsistrategian pääsihteeri Johanna Laisaari kuvasi, miten lapsi-
ja perhemyönteinen yhteiskunta rakentuu eri toimijoiden (erityisesti
päätöksentekijät, virkamiehet sekä lasten ja perheiden kanssa toimivat
ammattilaiset) sitoutumisesta lapsistrategiaan ja sen aktiiviseen
toteuttamiseen. Lapsistrategian tavoitteena on tunnistaa lasten moninaiset
elämäntilanteet ja tarpeet sekä väkivallan, syrjinnän ja eriarvoisuuden
torjunnan ottaminen vakavasti yhteiskuntapolitiikan agendalle. Lapsen oikeuksia
kunnioittava Suomi on kaikkien lasten Suomi.
Siinä Suomessa
lapsen oikeuksien toteutuminen ei jää kiinni hänen syntyperästään,
perhetaustastaan tai muista piirteistään. Lapsen oikeuksia aidosti
kunnioittavassa yhteiskunnassa huomioidaan lasten moninaisuus ja lasten
erilaiset tilanteet ja tarpeet samalla kuin turvataan kunkin lapsen oikeus
tulla kohdelluksi iän ja kehitystason mukaisesti omana itsenään. Tavoitteena
on, että lapsen oikeudet toteutuvat paremmin lasten ja perheiden arjessa,
kaikissa palveluissa ja heitä koskevissa päätöksissä ja toimissa. Lapsi- ja
perhelähtöiset palvelurakenteet ovat lisääntyneet kaikissa palveluissa.
Hyvinvointi- ja terveyseroja pystytään kaventamaan vaikuttavammin kun lapsivaikutusten
arviointi lisääntyy ja arvioinnit tehdään laaja-alaisemmin ja laadukkaammin. Myös
lapsibudjetointi-malli otetaan käyttöön. Lasten ja nuorten osallisuus
vahvistuu. Lapsia koskevan tiedon kerääminen, analysointi ja käyttäminen
lisääntyvät. Tiedonkeruuta tehdään laaja-alaisemmin, syvällisemmin ja
pitkäjänteisemmin ja tiedon analysointia ja käyttöä vahvistetaan.
---
Onnistutaan
yhdessä! - yhteenvedon webinaarista
kirjoitti Sirkka Rousu.
Onnistumisen tekijät -hankkeessa on ollut viestinviejinä laaja
kumppanuusverkosto: Kasvatus- ja
perheneuvonta ry:n Voikukkia-verkosto; Lastensuojelun keskusliitto;
Mannerheimin lastensuojeluliitto; Monimuotoiset perheet- verkosto; Nuorten
Ystävät; Pelastakaa Lapset; Perhehoitoliitto; Pesäpuu; SOS-Lapsikylä; Talentia
ry, sekä lisäksi kuntia ja kuntayhtymiä, ja Metropolian
hyvinvointi-osaamisalue.
Webinaarissa julkaistiin Metropolian TAITO
-sarjassa Onnistumisen tekijät - hankkeen keskeiset tulokset: millaiset tekijät
liittyvät onnistumiseen asiakkaiden ja läheisten kokemusten mukaan, mitä
työntekijät tarvitsevat voidakseen tehdä työtään hyvin ja onnistua siinä, sekä
millaista tietoa on käytössä ja olisi välttämätöntä näiden palvelujen
johtamisessa ja ohjaamisessa. Julkaisu sisältää myös sijaishuollossa
kasvaneiden nuorten näkemykset siitä, miten lastensuojelu auttaa lapsia ja
nuoria - mikä siinä on tärkeää.
Onnistumisen tekijät lastensuojelussa
ja lapsiperheiden sosiaalityössä -tutkimushankkeessa tuotettiin tietoa keväällä
2020 sähköisillä nettikyselyillä, jotka oli suunnattu asiakkaille ja läheisille
sekä työntekijöille. Kyselyihin saatiin yhteensä 140 vastausta. Johdon ja
päätöksentekijöiden alkusyksystä 2020 tehdyillä haastatteluilla kartoitettiin
seitsemän kunta- ja kuntayhtymäorganisaation kanssa tapaustutkimuksena
lastensuojelun ja lapsiperheiden sosiaalityön johtamisessa ja ohjaamisessa
käytössä olevaa tietopohjaa ja sen kehittämistarpeita. Haastateltavat
myös jäsensivät sitä, mikä tuottaa asiakastyössä onnistumista. Haastatteluihin
osallistui 26 johdon ja päättäjän edustajaa.
Julkaisu on saatavana
ammattikorkeakoulujen Theseus-tietokannasta, josta myös ylemmän
ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyöt löytyvät
·
Rousu Sirkka (toim.) 2020. Yhdessä
ymmärtäen. Onnistumiseen liittyvistä tekijöistä lastensuojelussa ja
lapsiperheiden sosiaalipalveluissa asiakkaan, työntekijän sekä johdon ja
päättäjän näkökulmasta. TAITO-julkaisu.
·
Harju Tiina & Horuz Katri 2020.
Onnistumisen tekijät lastensuojelussa ja lapsiperheiden sosiaalityössä -
Asiakkaiden kokemuksia edistävistä ja estävistä tekijöistä
·
Stauffer Johanna ja Sysmäläinen
Katriina 2020. Onnistumisen tekijät lastensuojelussa ja lapsiperheiden
sosiaalityössä: Työntekijöiden näkemyksiä onnistumisesta
Seminaarin ohjelma: https://www.metropolia.fi/fi/metropoliasta/ajankohtaista/tapahtumat/onnistumisen-tekijat-tulosten-julkistamisseminaari
Lisätietoa
Onnistumisen
tekijät -tutkimushanke: Sirkka Rousu, sirkka.rousu@metropolia.fi puh. 040 714 5157. Myös puh. 050 301 9132.
Pesäpuun
Nuorten osallisuus ja kokemusasiantuntijuus sekä Voima Vaikuttaa! –verkostosta:
webinaarissa puhuneet Helena Inkinen, +35840 705
3876, helena.inkinen@pesapuu.fi ja Mira Nurmi,
+35841 730 3703, mira.nurmi@pesapuu.fi.
Työntekijöiden
näkökulmasta: webinaarin paneeliin osallistunut Alpo Heikkinen, puh. 09
3158 6023, alpo.heikkinen@talentia.fi.
Median ja
lastensuojelualan yhteistyöstä: webinaariin osallistunut Juuli Hurskainen,
juuli.hurskainen@lskl.fi, puh. 050 353 3480.