maanantai 15. kesäkuuta 2020

Onnistumisen tekijät lastensuojelun ja lapsiperheiden sosiaalityössä: tutkimuskyselyjen vastaajatietoa




Vaikka lastensuojelu ja lapsiperheiden sosiaalityö näyttäytyvät julkisessa keskustelussa usein negatiivisena ja epäkohdat nousevat herkästi esiin, moni lapsi, nuori ja perhe hyötyy saadusta avusta. Selvitämme Onnistumisen tekijät -tutkimuksessa sitä, millaiset tekijät ovat ihmisten kokemusten mukaan tällöin merkityksellisiä.

Asiakkaiden ja työntekijöiden näkökulmasta tietoa kerättiin anonyymeillä nettikyselyillä. Asiakkaiden kyselyssä selvitettiin asiakkuuden taustaa, saatuja lapsiperheiden ja lastensuojelullisia tukitoimia sekä omassa perhe-elämässä ja tukitoimissa hyvinvointia lisänneitä tekijöitä. Työntekijöiden kyselyssä selvitettiin työntekijöiden ajatuksia siitä, mitkä tekijät ovat vaikuttaneet asiakasprosessin onnistumiseen. Asiaa tarkasteltiin sekä työn tekemisen että asiakasnäkökulmasta.


Kyselyjä levitettiin laajan kumppaniverkoston eri mediakanavilla. Vastausaika alkoi helmikuun loppupuolella, juuri koronapandemian kynnyksellä ja päättyi molemmissa kyselyissä 30.4.2020. Huolimatta vallitsevasta poikkeustilanteesta, vastauksia saatiin molempiin kyselyihin mukavasti, vaikkakin odotettua vähemmän erityisesti työntekijäkyselyyn.


Tässä blogissa tarkastelemme muutamin tiedoin kyselyyn vastanneita ja heidän taustojaan.

Asiakkuuskyselyyn vastasi useimmiten lapsen tai nuoren läheinen


Asiakkaiden ja heidän läheistensä vastauksia tuli 72 kappaletta, joista 3 oli tyhjää, eli kirjoitettujen vastausten määrä oli 69. Vastaajista suurin osa (58 %) oli asiakkuudessa olevan tai olleen lapsen tai nuoren vanhempia. Vastaajista 23 % oli lapsia tai nuoria, joilla on kokemusta lastensuojelusta.

Kuvio 1.Asiakaskyselyn vastaajat (%, N 69)





Vastaajista on erottumassa selkeästi kahdenlainen näkökulma: vastaajat, jotka kertoivat onnistumisen kokemuksista ja vastaajat, jotka kertoivat monenlaisesta epäonnistumisesta. Vastauksia läpikäydessä huomiota kiinnitti se, että vastauksia tuli tasaisesti 11.3.2020 asti. Sen jälkeen poikkeuksellisesti kahden päivän aikana tuli yhteensä 23 vastausta. Nämä vastaukset näyttävät keskittyvän lastensuojelullisten epäkohtien esille tuomiseen.


Kuvio 2. Asiakaskyselyn vastaajat eri asiakkuuden vaiheiden mukaan (%, N 69)







Vastaukset heijastelevat asiakkuuden eri vaiheiden kokemuksia. Vastaajat kohdensivat vastauksia eniten ajanjaksoon, jolloin asiakkuudessa oltiin joko lastensuojelun alkuvaiheessa (23 %) tai ajanjaksoon, jolloin lapsi oli huostaanotettu ja sijoitettu kodin ulkopuolelle (23 %). Vastaajista 9 % kertoi olleensa lapsiperheiden sosiaalipalvelujen asiakkuudessa ja 4 % jättäessä vastaamatta kysymykseen. Koko vastausketjua tarkasteltaessa tulee vaikutelma, etteivät kaikki vastaajat ole tunnistaneet sosiaalihuoltolain tai lastensuojelulain mukaisten palvelujen välistä eroa, mikä on yksi jatkotarkastelua vaativa asia.


Ylisukupolvisuuden tausta puuttui ja asiakkuus oli vielä käynnissä

Vastaukset välittävät ajantasaista kuvaa lastensuojelusta ja lapsiperheiden sosiaalityöstä, sillä vastaajien kuvailemat asiakkuudet ovat sijoittuneet pääasiallisesti nykyhetkeen tai lähimenneisyyteen: 70 %:lla vastaajista asiakkuus oli vielä käynnissä, ja yli 10 vuotta kokemuksesta oli 16 %:lla vastaajista.


Huono-osaisuus, vanhemmuuden haasteet ja lastensuojelun asiakkuus ovat usein ylisukupolvista (mm. Socca n.d.), mutta kyselyn vastaukset poikkeavat tästä. Vastaajista 71 % ilmoitti, ettei asiakaslapsen vanhemmilla ole ollut lapsena asiakkuutta lastensuojelussa. Tämä herättää kysymyksen siitä, miten kyselyn vastaajajoukko on valikoitunut.


Työntekijäkyselyyn vastasivat erityisesti ohjaajat ja sosiaaliohjaajat sekä sosiaalityöntekijät


Työntekijöiden kyselyyn vastasivat yhteensä 81 työntekijää, jotka työskentelevät lapsiperheiden sosiaalityössä ja/tai lastensuojelussa. Osa kyselyn lomakkeista oli harmillisesti tallentunut tyhjänä ja vastauksia jäi tutkimuskäyttöön 70 vastaajalta.

Suurin osa vastaajista oli naisia (90 %). Sosiaaliala on tyypillisesti naisvaltainen ala, joten runsas naisvastaajien määrä ei yllättänyt. Vastauksia saatiin monipuolisesti eri työtehtävissä ja erilaisilla koulutustaustoilla työskenteleviltä työntekijöiltä. Puolet vastaajista kertoi työskentelevänsä joko ohjaajana tai sosiaaliohjaajana ja 17 % työskenteli sosiaalityöntekijänä. Lisäksi vastaajina oli useampia perhetyöntekijöitä, perhehoitajia, ammatillisia tukihenkilöitä ja sairaanhoitajia. Yksittäisinä vastaajina olivat lastenkodin vastuujohtaja, lastensuojelun erityisyksikön tiiminvetäjä, johtava perhetyöntekijä, palveluohjaaja, perheohjaaja, perhetyön sosiaaliohjaaja, sairaanhoitajaohjaaja, tukiperhe, työllistetty työntekijä, vastaava ohjaaja sijaishuoltoyksikössä sekä sosiaalityön maisterivaiheen opiskelija.


Valtaosa vastaajista (64 %) työskentelee julkisen sektorin palveluksessa. Yksityisellä sektorilla työskentelee 23 % vastaajista ja järjestöissä ja yhdistyksissä 10 %. Kaksi vastaajaa kertoi työskentelevänsä muissa tehtävissä.


Kuvio 3. Työntekijäkyselyn vastaajien työpaikka (%, N 70)



Vastaajista puolet eli 50 % oli opiskellut alemman korkeakoulututkinnon ja noin 26 % ylemmän korkeakoulututkinnon. Toisen asteen ammatillinen koulutus oli noin 12 %:lla vastaajista ja opistoasteen koulutus noin 7 %:lla vastaajista. Muilla kyselyyn vastanneilla työntekijöillä oli jokin muu sosiaalialalle soveltuva koulutus ja yhdellä vastaajalla ei ollut alalle soveltuvaa koulutusta ollenkaan.


Työkokemuksen määrässä suurta hajontaa - usealla vuosien työkokemus

Lapsiperheiden sosiaalityö ja lastensuojelutyö on ajoittain haastavaa ja vaatii työntekijältä hyvää ammatillista työotetta, hyviä kohtaamisen taitoja ja kykyä olla läsnä. Koulutus lisää työntekijän valmiuksia ja osaamista. Työkokemuksen kautta työntekijöille kertyy runsaasti sellaista osaamista, mitä opiskelemalla ei voi yksin saavuttaa.


Työkokemuksesta kysyttäessä vastauksissa tuli esille hajontaa. Alle vuoden työkokemuksella työskenteli noin 15 % kaikista vastaajista. Yli yhden, mutta enintään kolmen vuoden työkokemuksestaan kertoi lähes 13 % vastaajista. Noin 31 %:lla vastaajista oli neljän ja kuuden vuoden väliltä työkokemusta. Vähintään seitsemän vuoden ja enintään kymmenen vuoden työkokemuksestaan kertoi noin 16 % vastaajista. Yli kymmenen tai yli 15-vuotta alalla työskennelleitä oli yhteensä noin 25 % kaikista vastaajista.

Kuvio 4. Työntekijäkyselyn vastaajien työkokemus (%, N 70)





Millainen tietopohja ohjaa lastensuojelun ja lapsiperheiden palvelutoimintaa?

”Tieto itsessään ei riitä - ilman tietoon uskomista, on tieto pelkkää tietämistä - mutta ilman sitä, ei voi tehdä hyviä päätöksiä. Me suuntaamme katseen asioihin, jotka haluamme nähdä, ja asioihin, joista välitämme.” (Foer 2020, 79,146).


Lastensuojelun ja lapsiperheiden sosiaalityöstä tehtävien päätösten ja toiminnan kehittämisen kannalta relevantti tietopohja on tiedolla johtamisen keskeinen perusta, mutta myös tietoisuus päättämisen taustalla vaikuttavista asioista on tärkeää.


Päätöksentekoon vaikuttavat monet tekijät - ihminen kykenee olemaan vain rajoitetusti rationaalinen (Simon 1979; kunnallisessa päätöksenteossa vaikuttavista asioista mm. Harisalo & Aarrevaara 2006). Päätöksiin ovat vaikuttamassa monet asiat:
  • ihmisen tunteet (sen hetkiset omat tunteet, yleinen tunneilmasto);
  • omat tai lähipiirin kokemukset (kokemukset auttavat ymmärtämään, ihminen samaistuu kokemusten ja tarinoiden kautta, elämäntarinoiden voima tiedon ymmärtämisessä);
  • ymmärrys omista ”silmälaseista”, joilla asioita ja saatavilla olevaa tietoa ja maailmaa yleensä tulkitsee (itsereflektointi, omat asenteet, oman elämäntilanteen vaikutus tulkintaan);
  • erilaisten intressiryhmien vaikutustoimet ja tarjottu tieto/asenne ko. asiaan (vaara tiedon korruptoituneisuudelle).
Päätöksentekijän ja johtajan (ja kenen tahansa) tulisi tiedostaa tällaiset asiat itsessään ja toimintaympäristössään. Päätöksiin vaikuttavien asioiden läpinäkyvyys ja avoimuus ovat myös päätösten uskottavuuden kannalta tärkeää. Kyse on myös lähdekriittisyydestä erilaisten päätöstilanteiden ja vaihtoehtojen arvioimisessa. Asiaan saatu koulutus auttaa tiedostamisessa.

Tarvitaan monipuolista tietopohjaa

Millainen tieto sitten olisi relevattia esimerkiksi lapsiperheiden palveluja koskevien tavoitteiden ja resurssien kohdentamisessa sekä toiminnan kehittämiseen liittyvissä päätöstilanteissa? Tätä kartoitan tutkimuksessa. Tietotarpeet toki aina riippuvat myös ratkaistavasta asiasta.


Tietopohjaa voisi ryhmitellä; 1) tietoon asiakkaista ja heidän tarpeistaan eli asiakasymmärrykseen liittyvä tieto (mm. Virtanen ym. 2011 johtamiskirjallisuudessa asiakasymmärryksestä); 2) tietoon käytössä olevien tukitoimien kyvystä vastata ihmisten tarpeisiin ja hyvinvoinnin tavoitteisiin (palvelujen saatavuutta ja vaikuttavuutta koskevaa tietoa); 3) tietoon tuen ja avun tarvetta aiheuttavista juurisyistä; sekä 4) tietoon ihmisten elämän nykyisistä ja tulevaisuutta muovaavista ilmiöistä.

Kartoitus nykytilanteesta ja kehittämistarpeista

Johtamisen ja päätöksenteon nykyistä tietopohjaa ja sen kehittämistarpeita lapsiperheiden sosiaalityössä ja lastensuojelussa kartoittavassa Sirkka Rousun osiossa on mukana tällä hetkellä 7 erilaista kuntaorganisaatiota, ja kolmen organisaation tutkimuslupapäätöstä vielä odotellaan. Metodisesti on kyse useamman organisaation tapaustutkimuksesta.

Aineistona on olemassa olevat organisaatioiden dokumentit ja haastattelut. Dokumentit ovat julkisia asiakirjoja, kuten tilinpäätösasiakirjat, toimintakertomukset ja päätöspöytäkirjoista esimerkiksi näitä palveluja koskevissa kehittämisratkaisuissa käytetyt asiakirjat ja niiden perustelut vuosilta 2018-2019. Dokumenttiaineisto analysoidaan kesällä 2020 ja niiden pohjalta suunnitellaan elo-syyskuussa toteutuvat haastattelut. Haastateltavat ovat: ko. palvelualueen johtaja ja ko. palveluista vastaava päätöksentekijä esim. sote-lautakunnan jäsen.
----------

Onnistumisen tekijät - tutkimuksen sisältöä koskevia alustavia tuloksia tarkastellaan syyskuussa julkaistavassa blogissamme. Kaikki tutkimustulokset raportoidaan marraskuussa 2020. Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyönä toteutuvat raportit sekä yhteinen TAITOA-artikkeli julkaistaan ammattikorkeakoulujen yhteisessä www.theseus.fi tietokannassa (Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisut). Artikkeliin kootaan keskeiset tulokset ja pohdinnat eri näkökulmista sekä tulosten pohjalta esitettävät kehittämisehdotukset. Kumppaneiden kanssa tietoa tuloksista levitetään eri mediakanavilla ja tilaisuuksissa.

15.6.2020 kirjoittajat
Tiina Harju ja Katri Horuz, asiakkaiden näkökulma
Johanna Stauffer ja Katriina Sysmäläinen, työntekijöiden näkökulma
Sirkka Rousu, johdon ja päätöksentekijän näkökulma, ja tutkimuksesta vastaava

Lisätietoa
Onnistumisen tekijät - tutkimuksen tiedonkeruu on käynnistynyt: blogi helmikuu 2020. http://lastensuojelija.blogspot.com/2020/02/onnistumisen-tekijat-tutkimuksen.html.

Löydät Lastensuojelija-blogista myös muut Onnistumisen tekijät -tutkimuksessa julkaistut blogit: http://lastensuojelija.blogspot.com/

Tämän blogin lähteet
Foer Jonathan Safran 2020. Me olemme ilmasto. Atena Kustannus Oy.

Harisalo Risto & Aarrevaara Timo 2006. Keskustelu, väittely ja dialogi poliittisessa ja hallinnollisessa päätöksenteossa. Kunnallistieteellinen Aikakauskirja 3/2006. 259-273. Kunnallistieteen yhdistys.

Simon Herbert 1979. Päätöksenteko ja hallinto. Weilin & Göös 3.painos. Espoo.

Socca n.d. Ylisukupolviset vanhemmuuden siirtymät. Saatavilla verkossa http://www.socca.fi/praksis/tutkimustietopankki_ylisukupolvisista_ilmioista/ylisukupolviset_vanhemmuuden_siirtymat . Luettu 13.6.2020.

Virtanen Petri, Suoheimo Maria, Lamminmäki Sara, Ahonen Päivi, Suokas Markku 2011. Matkaopas asiakaslähtöisen sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämiseen. Tekes 281/2011.
 



tiistai 21. huhtikuuta 2020

Onnistumisia tarkasteltava myös yhteiskunnan tasolla

Onnistumisia lapsiperheiden palveluissa ja lastensuojelussa tulee tarkastalle ainakin kolmelta "tasolta" käsin: yhteiskunnan ja lainsäädännön, palvelujärjestelmän sekä ihmisen tasoilta. Näin tulemme tarkastelemaan myös toimimaan Onnistumisen tekijät -tutkimuksessa.




Yhteiskunnan tasolla on kyse mm. turvallisen kasvuympäristön varmistamisesta kaikille lapsille ja nuorille sekä haavoittavien kasvuolojen ehkäiseminen, lapsen oikeuksien toteutuminen ja lapsen aseman edistyminen - puhutaan myös yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta.




Palvelujärjestelmän tasolla on kyse erityisesti siitä, miten hyvin kunkin lapsen ja nuoren ja hänen perheensa tarpeisiin pystytään tukitoimin joustavasti ja oike-aikaisesti vastaamaan. Palvelujärjestelmässä voidaan onnistumista pohtia esimerkiksi kysymyksillä:
  • onnistuminen asiakkaiden kanssa sovituissa tavoitteissa (vaikutus/vaikuttavuustietoa) 
  • onnistuminen oikea-aikaisten ja asiakkaiden tarpeisiin soveltuvien palvelujen järjestämisessä 
  • onnistuminen kohderyhmän palveluissa tarvittavan henkilöstön pysyvyydessä ja osaamisessa 
  • onnistuminen lasten ja nuorten hyvinvoinnille tunnistettujen riskien vähentämisessä 
  • onnistuminen palvelujärjestelmän kustannus-vaikuttavuudelle asetetuissa tavoitteissa.   
Kyse on palvelujärjestelmän kyvystä vastata ihmisten tarpeisiin.




Tukea ja apua tarvitsevan lapsen, nuoren ja hänen läheistensä (vanhemmat, muut perheen jäsenet) näkökulmasta on kyse heidän kokemuksestaan avun saamisesta juuri niihin asioihin, joiden vuoksi sitä on tarvittu sekä kokemus omasta hyvinvoinnista, ihmisenä toimimisen mahdollisuuksista, ja tietenkin kokemus osallisuudesta ja kuulluksi tulemisesta. -puhutaan asiakasvaikuttavuudesta.






Kannattaa lukea viimeisimmät Lastensuojelun keskusliiton aiheesta 18.4.2020 julkaisema kolumni. Siinä erityisesti yhteiskunnan näkökulma.
Tästä pääset artikkeliin. 


Lisätty: Ja toinen kolumni 23.4.2020 käsittelee onnistumista lapsen ja nuoren sekä työntekijän näkökulmista. Tästä pääset artikkeliin Tarua vai totta: lastensuojelussa onnistutaan joka päivä. 






Onnistumisen tekijät - tutkimuksellamme on hyvin laaja yhteistyökumppaniverkosto, jotka ovat vieneet omilla kanavillaan tietoa tutkimuksesta ja kannustaneet asiakkaita ja heidän läheisiään sekä työntekijöitä vastaamaan kyselyihin.
  • Kasvatus- ja perheneuvontaliiton Voikukkia-verkosto; Lastensuojelun keskusliitto; Mannerheimin lastensuojeluliitto; Monimuotoiset perheet- verkosto; Nuorten Ystävät; Pelastakaa LapsetPerhehoitoliittoPesäpuuSOS-lapsikylä; Talentia ry, sekä lisäksi kuntia ja kuntayhtymiä, kuten Tampere, Vantaa, Keski-Uudenmaan sote.
Tässä tietoa tutkimuksestamme - löydät blogista linkit myös kyselyihin.  Vastauaikaa on 30.4. asti. 



Ihmisten hyvät kokemukset kuuluviinkysely asiakkaille ja heidän läheisilleen
Kyselyn tarkoituksena on selvittää lastensuojelun ja lapsiperheiden sosiaalityön asiakkaan ja hänen läheisensä kokemuksia asiakkuudesta. Sinun kokemuksesi siitä, mitkä seikat ovat auttaneet sinun tai läheisesi elämäntilanteen paremmaksi tulemista, ovat tärkeitä. Kysely tehdään nimettömänä.

Tiina Harju ja Katri Horuz vastaavat asiakkuuden näkökulmasta. Asiakaskyselyyn pääset vastaamaan tästä: https://elomake.metropolia.fi/lomakkeet/26933/lomake.html   




Työskentely ei ole pelkkää selviytymistä - pystyn auttamaan ihmisiäkysely työntekijöille
Työntekijät näkevät työssään lasten, nuorten ja perheiden onnistumisia sekä elämäniloa. Työssä kohdataan perheitä, jotka kokevat työskentelystä olleen heille hyötyä. Näitä asioita on hyvä tuoda rohkeasti esille. 

Työntekijöille suunnatussa kyselyssä selvitetään työntekijöiden näkemyksiä ja kokemuksia omassa työssä onnistumisesta sekä näkemyksiä asiakkaan onnistumisesta. Mitkä asiat auttavat työntekijän näkökulmasta asiakasta onnistumaan omassa elämässään? Parempi tietoisuus työn onnistumistekijöistä ja asiakastyön tuloksista vahvistaa luottamusta alan ammattitaitoon. Samalla onnistumisten näkyväksi tekeminen lisää työhyvinvointia sekä alan kiinnostavuutta. Kysely tehdään nimettömänä.

Johanna Stauffer ja Katriina Sysmäläinen vastaavat työntekijän näkökulmasta. Työntekijäkyselyyn pääset vastaamaan tästä: 

Kuva: Sirkka Rousu.


Sirkka Rousu, tutkimuksesta vastaava.
Tutkimusesitteet löydät kotisivuiltani www.sirkkarousu.fi