Nurmijärvi sai 27.3.2014 kunnallisen lastensuojelupalkinnon
Palkinto myönnettiin Kuntaliiton, Huoltaja-säätiön ja Lastensuojelun keskusliiton toimesta. Palkittu toimintamallimme on varhaisen avoimen yhteistyön malli, jota olemme kehittäneet ja tutkineet sen toimivuutta vuosien ajan yhteistyössä THL:n kanssa (keskeinen henkilö on ollut tutkimusprofessori Tom Arnkil), kuntakumppanina kehittämisessä on ollut Rovaniemi.
Varhaista avointa yhteistyön mallia sovelletaan kunnassamme nykyisin hyvin laajasti, vaikka mallin kehittely onkin käynnistynyt lastensuojelussa. Toimintamallia sovelletaan kunnan johtamisessa, henkilöstöhallinnossa, päivähoidossa, neuvoloissa, kouluissa, nuorisotyössä ja toki edelleenkin myös lastensuojelussa - siis kaikessa toiminnassamme, myös kuntastrategiassa tämä ajattelu ohjaa päätöksiämme (olen kuntavaltuutettu).
Meillä lasten ja nuorten sekä perheiden hyvinvointityötä myös johdetaan yhteistyönä. Toimintamallilla onkin onnistuttu luomaan uudenlaista yhteistyön kulttuuria, ei vain ammattilaisten kesken, vaan ennenkaikkea asukkaiden ja eri palveluja käyttävien asiakkaiden kanssa.
Toimintamallin koordinoinnista ja kehittämisestä vastaa meillä Olli Laiho - onnea hänellekin!
Tässä linkki Kunnallinen lastensuojelu palkintouutiseen
Tässä lisätietoa Nurmijärven varhaisen avoimen yhteistyön toimintamallista
Onnea meille!
---------------------------------------------------------
Tervetuloa Lastensuojelu 14 -tapahtumaan Wanhaan satamaan 3-4.6.2014.
Kaupalliset kongressijärjestäjät ovat tulleet koulutustapahtumien järjestäjiksi perinteisille julkishallinnon tai järjestöjen järjestämille lastensuojelun päiville - itsekin olen työpaikoissani ollut järjestämässä lukuisia lastensuojelun seminaareja, ja kolme kertaa olen ollut järjestämässä Lastensuojelun laatupäivien maakunnallisia serminaareja eri puolilla Suomea. Alan toimijoita niihin riitti, mutta tilaisuudet olivatkin joko maksuttomia tai hyvin pieni osallistumismaksu. Lastensuojelun 2014 seminaari oli helmikuussa Talentumin järjestämänä Messukeskuksessa ja nyt siis kesäkuun alussa Wanhan Sataman järjestämänä Lastensuojelu 14 -koulutus.
Minulla on puheenvuoro 4.6.2014 lastensuojelun vaikuttavuuteen liittyen ja toimin päivän puheenjohtajana tuon päivän.
Tässä linkki Wanhan Sataman ohjelmaan.
Lastensuojelu on kaikkien lasten ja nuorten hyvinvointia ja suojelua. Lastensuojelija-blogissa Sirkka Rousu ajattelee ääneen ja kannustaa rakentavaan keskusteluun. Julkaisen harvakseltaan.
lauantai 29. maaliskuuta 2014
lauantai 8. maaliskuuta 2014
STM käynnisti sosiaalihuollon kelpoisuuslain tarkastelun
Hallituksen rakennepoliittiseen ohjelmaan sisältyy toimenpide, joka edellyttää ministeröiden arvioivan nykyisten kelpoisuussäännösten ajantasaisuutta työelämässä. Ministeri Huovinen on käynnistänyt myös sosiaalihuollon kelpoisuuslain tarkastelun. Tarkastelun fokuksessa on hallituksen rakenneohjelman tavoite saada aikaan kustannussäästöjä.
Olen ollut yhteydessä STM:n osastopäällikkö Kirsi Varhilaan ja toimittanut hänelle aineistoa koskien sosionomi ylempi AMK-tutkinnon suoittaneiden kelpoisuuden määrittämistä niin, että he olisivat päteviä myös sosiaalityöntekijän tehtävään.
Sosiaalityön työvoimapula ja osaamisvajeet näkyvät asiakastyön kokonaiskustannuksissa sekä työn vaikuttavuudessa. Sosiaalityön prosessissa avaintoimijan työn laatu heijastuu myös asiakkaan asiakasprosessissa muiden mahdollisuuksiin onnistua työssään. Sosiaalityön osaaminen on siten ns. kriittinen menestystekijä koko asiakasprosessin onnistumiselle. Osaavan ja työssäpysyvän henkilöstön toimin voidaan tehdä kustannusvaikuttavaa työtä.
Työntekijöiden jatkuva vaihtuminen näkyy minulle myös hallinto-oikeuden lastensuojelun asiantuntijajäsenen työssäni.
Vuosittain valmistuu noin 150 opiskelijaa sosiaalialan YLEMPI AMK-koulutusohjelmista. Lisäksi heitä valmistuu myös sosiaali- ja terveydenhuollon johtamisen ja esimerkiksi terveyden edistämisen koulutusohjelmasta. Tutkinnon suorittaneet sijoittuvat hyvin alan eri tehtäviin, mutta heikoiten heidän osaamisensa tunnetaan vielä kunnissa, joskin tilanne on parantunut viime vuosina. Kunnissa on kehitetty henkilöstön tehtäväkuvia niin, että erilainen osaaminen (myös Yamk-tutkinnon) hyödynnetään esimerkiksi aikuissosiaalityössä, lapsiperheiden palveluissa, mielenterveys-, päihde- ja vanhustyössä.
Olen ollut yhteydessä STM:n osastopäällikkö Kirsi Varhilaan ja toimittanut hänelle aineistoa koskien sosionomi ylempi AMK-tutkinnon suoittaneiden kelpoisuuden määrittämistä niin, että he olisivat päteviä myös sosiaalityöntekijän tehtävään.
Sosiaalityön työvoimapula ja osaamisvajeet näkyvät asiakastyön kokonaiskustannuksissa sekä työn vaikuttavuudessa. Sosiaalityön prosessissa avaintoimijan työn laatu heijastuu myös asiakkaan asiakasprosessissa muiden mahdollisuuksiin onnistua työssään. Sosiaalityön osaaminen on siten ns. kriittinen menestystekijä koko asiakasprosessin onnistumiselle. Osaavan ja työssäpysyvän henkilöstön toimin voidaan tehdä kustannusvaikuttavaa työtä.
Työntekijöiden jatkuva vaihtuminen näkyy minulle myös hallinto-oikeuden lastensuojelun asiantuntijajäsenen työssäni.
--------------------------------------------------------------------------------------
Tekstiä sosionomi ylempi AMK-tutkinnon tuottamasta osaamisesta (julkaistu aiemmin).
Tämän artikkelin keskeinen sisältö on julkaistu mm. 25.4.2013
Kuntalehdessä lyhennettynä ja Kuntalehden nettisivuilla kokonaisuutena. Lisäksi
Talentia-lehdessä on julkaistu vastaavansisältöinen teksti kommenttina lehdessä
olleeseen samankaltaiseen keskusteluun.
Kuntien
sosiaalityön työvoimapulaan on myös ratkaisuja
Kuntalehden 4/2013 numerossa sosiaalipalvelujohtaja
Päivi Nykänen kuvasi, miten käytännön asiakastyö kärsii henkilöstön suuresta
vaihtuvuudesta. Sosiaalityön vakansseihin ei saada kelpoisuuslain edellyttämiä
yliopistomaistereita. Asiakastyöhön voidaan rekrytoida korkeintaan vuodeksi
määräaikainen ei-kelpoinen työntekijä. Nykäsen mukaan heillä on jatkuva pula
pätevästä työvoimasta. Suuri vaihtuvuus vaikeuttaa pitkäjänteistä asiakastyötä.
Jatkuva henkilöstön perehdytys kuormittaa henkilöstöä ja esimiehiä.
Osaavia
työntekijöitä on koulutettu, mutta heidän osaamistaan ei haluta tunnustaa kunta-alalla
Vuodesta
2002 lähtien on voinut suorittaa virkakelpoisuuden antavan ylemmän
korkeakoulututkinnon tiede- tai ammattikorkeakoulussa (L 351/2005, 18§). Laki
sosiaalihuollon henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista (2005/272) ei kuitenkaan
määrittele ammattikorkeakoulusta valmistuvien sosionomi YLEMPI AMK- tutkinnon
suorittaneiden pätevyyttä lainkaan. Toistuvista vetoomuksista huolimatta
kelpoisuuslakia ei ole haluttu muuttaa.
Ministeriö
aikoo ratkoa työvoimapulaa niin, että alemman korkeakoulututkinnon
suorittaneille sosionomeille (AMK) tarjottaisiin joustavaa
lisäkoulutusmahdollisuutta yliopisto-opintoihin. Ministeriö sivuuttaa
tosiasian, että sosiaalialan YLEMPI AMK-tutkinnon suorittaneilla on jo
maisteritason ylempi korkeakoulututkinto ja usean vuoden sosiaalialan
työelämäkokemus sekä asiakastyön osaaminen.
Sosiaalialan
ja –työn teoriaa ja työelämälähtöistä oppimista on heillä yhteensä 300 op (taso
7.), mikä kertyy yhteensä noin viiden-kuuden vuoden opiskelusta, kuten
yliopistossakin. Lisäksi heillä tulee olla vähintään kolme vuotta sosiaalialan
työkokemusta jo ennen YAMK-tutkintoon hakua. Useimmilla erilaista
asiakastyökokemusta on tätä enemmän. Kuitenkin yliopistot vastustavat
ammattikorkeakoulusta valmistuneiden sosiaalialan YAMK-tutkinnon suorittaneiden
hyväksymistä kelpoisiksi sosiaalityöhön, heidän sosiaalityön osaamisestaan
huolimatta.
Ammattikorkeakouluista
valmistuvien osaaminen on sosiaalialan asiakkaiden ja työelämätarpeiden
mukaista. Vaikka tutkinnon profiili on erilainen kuin yliopistoissa, tuottaa se
varmasti hyvän osaamisen sosiaalityöhön. Vastaavalla tavalla kahden
koulutusputken kautta sijoitutaan tällä hetkellä kelpoisiksi
lastentarhanopettajiksi: yliopiston kasvatustieteen kandidaatin sekä sosionomi
(AMK) tutkinnoilla (molemmissa taso 6.). Tutkintojen takaama erilainen
osaaminen on tarpeen päivähoidon asiakastyössä.
Jos
sosiaalialalta valmistunut sosionomi (YLEMPI AMK) tutkinnon suorittanut haluaa
toimia sosiaalityöntekijänä, tulee hänen hakea sosiaalityön maisteritutkintoon
suorittaakseen sosiaalityön pääaineopinnot. Tämä on sekä opiskelijan että
veronmaksajien resurssien haaskaamista eikä vastaa työelämässä oleviin
asiakastarpeisiin. Kun eduskunta hyväksyi kymmenen vuotta sitten kelpo-lain,
muutettiin STM:n valmistelemaa hallituksen esitystä niin, että sosiaalityön
pääaineopinnot tulee olla yliopistollisia opintoja. Tämä merkitsi sitä,
että ammattikorkeakoulun opintopolulta kertyvä sosiaalityön polku (300 op) ei
lain mukaan tuota sosiaalityön pääaineopintoja, vaikka tosiasiallisesti
sosiaalityön osaaminen ainakin sosiaalialan AMK + Ylempi AMK-koulutuspolun
valinneilla osaaminen kertyy (ks. ohessa oleva esite Yamk-tutkinnosta ja sen
tuottamasta osaamisesta).
Vuosittain valmistuu noin 150 opiskelijaa sosiaalialan YLEMPI AMK-koulutusohjelmista. Lisäksi heitä valmistuu myös sosiaali- ja terveydenhuollon johtamisen ja esimerkiksi terveyden edistämisen koulutusohjelmasta. Tutkinnon suorittaneet sijoittuvat hyvin alan eri tehtäviin, mutta heikoiten heidän osaamisensa tunnetaan vielä kunnissa, joskin tilanne on parantunut viime vuosina. Kunnissa on kehitetty henkilöstön tehtäväkuvia niin, että erilainen osaaminen (myös Yamk-tutkinnon) hyödynnetään esimerkiksi aikuissosiaalityössä, lapsiperheiden palveluissa, mielenterveys-, päihde- ja vanhustyössä.
Osa
sosionomi (YLEMPI AMK) tutkinnon suorittaneista työskentelee myös ns.
epäpätevänä sosiaalityöntekijänä, jolloin virkasuhde ja myös asiakkuudet ovat
koko ajan katkolla. Osaavan työvoiman saatavuus sosiaalityöhön helpottuisi, kun
heidän osaamisensa tunnustettaisiin myös kelpoisuuslaissa.
Sosiaalityön
työvoimatilanne on ollut heikko jo vuosia: alan palkkaus, työn määrä ja
kuormittavuus ja liian vähäiset koulutusmäärät. Tarvitaankin monia tekoja
työvoimatilanteen muuttamiseksi paremmaksi. Yksi ratkaisu olisi
kelpoisuuslain päivittäminen. Kyse ei ole kelpoisuusehtojen madaltamisesta,
vaan sosiaalialan samantasoisten master-tason tutkintojen rinnastamisesta
tuottamaan samantasoisen pätevyyden. Yliopiston sosiaalityön aloituspaikkoja
tarvitaan myös lisää sekä joustavia opiskelujen jatkamisväyliä.
Kunnissa
tulisi uudistaa aktiivisesti henkilöstön tehtäväkuvia, sillä ihmisten tarpeet
ja palvelujärjestelmä muuttuvat koko ajan. Sosiaalityössä tarvitaan tiimityötä, jossa
erilainen osaaminen yhdistyy asiakkaiden hyväksi.
Sirkka Rousu,
sosiaalityöntekijä ja yliopettaja Metropolia ammattikorkeakoulusta
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)