tiistai 30. heinäkuuta 2013

Sosiaalialan ylemmän amk-tutkinnon suorittaneet ovat erinomaisia osaajia myös lastensuojelun sosiaalityöhön

Yle uutisoi 29.7.2013 lastensuojelun tilasta. Uutinen perustui pienimuotoiseen kyselyyn aluehallintovirastoille. Uutisen yhteydessä haastateltiin mm. Talentian edustajaa, joka kantoi huolta henkilöstöpulasta ja sen seurauksista lastensuojelun asiakkaille.

Olen sanan peistä vääntänyt sosiaalityön henkilöstöpulasta mm. Talentian kanssa jo aika pitkään.  Monia toimia tarvitaan, jotta vakanssit saadaan täytettyä osaavilla sosiaalityön ammattilaisia ja että he myös jaksaisivat työssään, sillä suuri työntekijöiden vaihtuvuus ei kerta kaikkiaan anna edellytyksiä vaikuttavalle lastensuojelutyölle.

Jankutan edelleen samasta asiasta: sosiaalialan ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet (sosionomi ylempi amk) tulee määritellä päteviksi sosiaalityöntekijän virkaan. Pätevyyteen pitää riittää se, että he ovat suorittaneet jo sosionomi AMK tutkinnon, olleet alansa työssä sen jälkeen vähintään kolmen vuoden ajan ja sen jälkeen lisäksi vielä suorittaneet ylemmän AMK -tutkinnon. Heillä on motivaatio ja osaaminen sosiaalityöhön. Piste.

Tässä linkki Ylen uutiseen

sunnuntai 21. heinäkuuta 2013

Helsingin lastensuojelun kehittämisestä ja yhteistyörakenteista

Olen etäältä seurannut myös entisen työkuntani Helsingin lastensuojelun kehittämistä. Olen siitä keskustellut myös opiskelijoideni kanssa, jotka ovat työssä Hesan lastensuojelun eri yksiköissä. Lopussa on linkki heidän blogiteksteihinsä.

Pari päivää sitten sain myös huolestuneen puhelinsoiton aiemmalta kolleegalta: hän kysyi minulta mitä lastensuojelun kehitykselle voisi Hesassa tehdä. Hän koki, että työntekijöiden mahdollisuudet vaikuttaa asioihin ovat vähäiset, johtajat ottavat esimerkkiä maista, joista ei kannattaisi ottaa esimerkkiä lastensuojelun kehittämiseksi (mm. lastensuojelun arviointimallia rakennetaan Helsinkiin paljon kritiikkiä saaneen brittiläisen mallin pohjalta konsulttivetoisesti) eikä kaupungin uusilla päättäjillä ole ymmärrystä siitä, mihin suuntaan lastensuojelua tulisi kehittää. Kollegan mukaan Hesassa ei toimintaa nyt kehitetä asiakaslähtöiseen suntaan eikä asiakkaiden tarpeiden mukaan, tutkimustietoa ei hyödynnetä siitä, millainen toiminta olisi tehokasta, ja alasajetaan toimintoja puutteellisen tiedon pohjalta. Lastensuojelun muutoshankkeen tavoitteista ja toteutuksesta kannattaisi keskustella laajasti ja avoimesti.

Olen itsekin käsityksessä, että Helsinki on tehnyt ratkaisuja, jotka ovat pikemminkin professio- ja organisaatiolähtöisiä, eikä asiakaslähtöisiä. Yksi esimerkki kuultiin 17.5.2013 olleessa sosiaalialan osaaminen -ajankohtaispäivässä Kuntatalolla: aikuisten palveluissa moniammatillisten tiimien sijaan on muodostettu yksiammatillisia palvelulinjoja.

Soittaja oli huolissaan erityisesti lastensuojelusta ja nuorten auttamisesta, jossa tarvittaisiin nuoren arjessa toteutuvaa monialaista verkostotyötä. Monissa ongelmissa elävä nuori ei tule autetuksi 45 minuutin yksilötapaamissa, muutaman kerran kuukaudessa.

Kerroin kollegalle, että olisi rohkeasti yhteydessä lautakunnan jäseniin ja ehkäpä Aulikki Kananojakin voisi kuunnella ja miettiä etenemisvaihtoehtoja, onhan hän entinen Hesan sosiaalijohtaja. Kerroin, että tapasin toukokuun lopulla metropolialueen kuntien sote-lautakuntien jäseniä tapaamisessa, jossa aiheenamme oli lastensuojelu. Tilaisuutta alusti Aulikki ja paikalla oli myös Hesan sote-lautakunnan edustaja. Tällaisia tapaamisia aioimme myös jatkaa: uudet päättäjät kokivat tarvetta käydä teemoittain syvempiä keskusteluja sote-alan asioista.

Omat vaikutusmahdollisuuteni rajautuvat kirjoittamiseen ja kouluttamiseen, ja tietenkin verkostossa keskusteluun myös hesalaisten kanssa.

Ehkäpä Helsingissä kannattaisi järjestää sote-lautakunnan ja henkilöstön yhteinen tapaaminen lastensuojelun kehittämisestä (ja jos sellaisia on ollut, niin kannattaa järjestää uusi tapaaminen).
Vien viestiä eteenpäin laittamalla tämän blogipostaukseni tiedoksi myös päättäjäkolleegalleni Hesaan.

Sosiaalialan ylempää amk-tutkintoa opiskelevat alansa ammattilaiset ovat kirjoittaneet lastensuojelusta, osa heistä kommentoi myös Helsingin lastensuojelun tilannetta.

Lue lisää heidän blogipostauksiaan tästä Uudistuva sosiaalialan osaaminen -blogistamme
------------------------------
30.7.2013 Hesarin mielipidepalstalla kannettiin huolta Helsingin Luotsi-toiminnan jatkuvuudesta.

Toiminnalla autetaan nuoria. Kirjoittajat olivat nuorisolautakunnan piiristä. Yksi Helsingin ongelma oli, ja näyttää olevan edelleen, että eri toimialojen kesken ei katsota lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kokonaisuutta, vaan kukin katselee vain omaa toimintaansa.

Suuria edistysaskelia saatiin aikaiseksi Helsingin ensimmäisen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman myötä, jonka toteutusta johdettiin eri virastojen johtajien yhteistyönä ja kehitystyötä tuettiin monin yhteistyörakentein, myös kehityshankkeita taloudellisesti. Sain olla kaupungin ulkopuolisena puheenjohtajana mukana Lasu-suunnitelman toteutusta arvioineessa eri hallintokuntien edustajista kootussa arviointityöryhmässä.

Lasu-suunnitelman laadinta- ja toteutusprosessi sai aikaan sen, että päättäjätasolle ja johtajatasolle luotiin yhteistyörakenteet, joissa helsinkiläisten lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia ja palvelujen toimivuutta tarkasteltiin yhdessä saman pöydän ääressä. Myös asiakastasolla edistettiin nimenomaan monialaisia tiimejä, jotka toimivat asuinalueilla samojen lapsiperheiden kanssa. Tällaiset rakenteet tarvitaan edelleen!  - olen käsityksessä, että uuden organisaation aikana syntyneet yhteistyörakenteet olisivat hävinneet, eikä myöskään valtuustokausittaista Lasu-suunnitelman päivitystyötä tehtäisi näin laajalla yhteistyöllä. Sääli.

Toivon, että uusi Helsingin sote-lautakunta on informoitu lastensuojelun tilasta, talouden tunnusluvuista, toimintasuoritteista ja keskeisimmistä toiminnan muutoksista sekä meneillään olevan lastensuojelun muutoshankkeen tavoitteista ja etenemisestä. Tällainen informaatio olisi pitänyt olla saatavilla ainakin lautakunnan toimialan toimintakertomuksen sekä osavuosikatsauksen hyväksymisen yhteydessä.