sunnuntai 30. marraskuuta 2014

Sosiaalialan - mukaan lukien lastensuojelu, ammattihenkilölaki tuo laillistamisprosessin ja määrittää osaamista

Sosiaali- ja terveysministeriössä on yksittäisen virkamiehen toimesta kirjoitettu lakiehdotusta ammattihenkilölaiksi, joka toisi laillistamisprosessin myös sosiaalialalle ja määrittää joidenkin tehtävien osalta ne tutkinnot, joilla ko.tehtävää on kelpoinen hoitamaan.

Valmisteluprosessi on toteutunut hyvin virkamiesvetoisesti eikä tietoa valmisteluteksteistä ole ollut saatavilla, muutamia kuulemisia on ollut. Valmistelutyössä ei ole ollut monipuolista työryhmätyöskentelyä. Näin ei kannattaisi lakeja enää nykymaailmassa laatia.

Kuten aiemmissa blogikirjoituksissani olen kertonut, sosiaalihuoltolaista siirrettiin asioita säädettäväksi tällä ammattihenkilölailla.

Sosiaalialan ammattikorkeakoulujen verkostoa kuultiin STM:n tilaisuudessa 10.11.2014. Julkaisen verkoston kannanoton tekstin myös tässä - lausunto on lähetetty eri tahoille huomioonotettavaksi mm. eri työnantajaorganisaatioille. Teksti on siis julkinen ja mieluusti sitä saa levittää.

Julkaisen tässä lyhennelmän, johon koottiin kehittämisehdotukset. Koko lausunto löytyy verkoston sivuilta. Kansiosta dokumentit.

Oman päätyöni näkökulmasta keskeistä on, että sosionomi ylempi AMK-tutkinnon tuottama sosiaalityön sekä johtamisen osaaminen vihdoin tunnustetaan - tätä ei lakiluonnoksessa ole. Siksi on taisteltava.




Sosiaalialan AMK–verkosto                                                                                                               11.11.2014

SOSIAALIALAN AMMATTIKORKEAKOULUVERKOSTON KEHITTÄMISEHDOTUKSET HALLITUKSEN ESITYSLUONNOKSEEN LAIKSI SOSIAALIHUOLLON AMMATTI-HENKILÖISTÄ JA ERÄIDEN SIIHEN LIITTYVIEN LAKIEN MUUTTAMISEKSI

Laillistamisesta säätäminen on tarpeen

Sosionomien ammatinharjoittamisoikeuden periaatteista (laillistetut ammattihenkilöt) sekä sosiaalihuollon ammattihenkilöiden ohjauksesta ja valvonnasta ja ammattieettisistä velvoitteista säätäminen ehdotetulla tavalla on kannatettavaa. Samoin pidämme tärkeänä ammattieettisistä velvollisuuksista säätämistä laki-luonnoksen mukaisesti.

Sosionomikoulutusten vetovoima ja läpäisyaste ovat erinomaisia. Sosionomit (AMK) ja (ylempi AMK) myös työllistyvät valtakunnallisesti hyvin koulutustaan vastaaviin sosiaalihuollon tehtäviin ja työelämän palaute heidän osaamisestaan on positiivista. Sosionomikoulutuksen valtakunnallisuus, laatu ja volyymi vastaavat hyvin myös tulevaisuuden työelämän tarpeisiin.

Sosiaalityöntekijäpula ja kelpoisuus sosiaalityöntekijäksi myös ammattikorkeakoulun ylemmällä korkeakoulututkinnolla

Ammattihenkilölailla on taattava tasavertaiset mahdollisuudet hakea laillistamispäätöstä sekä ammattikorkeakoulussa ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut (sosionomi ylempi AMK) että yliopistosta ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut (ks. lakiluonnoksen 7 §), silloin kun korkeakoulututkinnon painopiste on ollut sosiaalityön opinnoissa. Kuten lakiluonnoksen 13 §:ssä ehdotetaan säädettäväksi, niin laillistamishakemuksen liitteistä ilmenisi hakijan mahdollinen pätevyys sosiaalityöntekijäksi.
                                
Ammattikorkeakouluverkosto ei esitä tätä mahdollisuutta niille ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneille, joilla tutkinnon sisältö on painottunut esimerkiksi johtamiseen ja kehittämiseen tai terveyden edistämiseen

Perustelut:

1.    Menettely on hallituksen rakennepoliittisen ohjelman tavoitteiden suuntainen ja mahdollistaa työmarkkinoille korkeakoulutuksen duaalimallin tuottaman osaamisen täysimääräisen hyödyntämisen. Se tuo työmarkkinoille samantasoista (EQF 7) osaamista sosiaalityön viitekehyksestä kuin yliopistojen sosiaalityön maisteritutkinnot, mutta soveltavan tutkimuksen sekä työelämälähtöisen kehittämistyön orientaatioilla. Tieteellisen ja soveltavan tutkimuksen orientaatioiden yhdistäminen sosiaalityössä toisi työnantajien ja asiakkaiden tarpeisiin toisiaan täydentävää osaamista. Sosionomin (ylempi AMK) osaaminen kohdentuu esimerkiksi juuri sellaisiin osaamistarpeisiin, joita tulevan sosiaalihuoltolain (HE 164/2014 vp) sosiaalityön säännöksessä (15 §) sosiaalityöntekijöiltä edellytetään.

2.    Menettelyn käyttöönotto edustaisi proaktiivista ja joustavaa tarkoituksenmukaisuusharkintaan pohjautuvaa asiakas- ja työmarkkina-keskeistä toimintaa sote-alan tuleviin suuriin työvoimatarpeisiin vastaamisessa alan ammattilaisten eläköityessä, resurssien niukentuessa ja palvelutarpeiden kasvaessa. Ratkaisu lisäisi työnantajien mahdollisuuksia päättää siitä, mikä on tarkoituksenmukainen koulutustausta kulloinkin kyseessä olevaan sosiaalityöntekijän tehtävään kyseisessä työyhteisössä tai organisaatiossa. Tosiasiassa moniin eri organisaatioihin sosiaalityöntekijän tehtäviin rekrytoidaan jo nyt sosiaalityöntekijöiksi sosionomeja (ylempi AMK), joilla on sosiaalityöhön suuntautuneet opinnot. Koska tällä hetkellä jo palkataan sosiaalityöhön myös ammattikorkeakouluista valmistuneita, niin on välttämätöntä, että uusi lainsäädäntö reagoi positiivisesti näihin rekrytointitarpeisiin. Henkilöstö- ja tehtävärakenteiden kehittämisen tueksi tarvitaan lainsäädännön ohjausta myös tässä asiassa.

3.    Monissa Euroopan maissa sosiaalityöntekijän tutkinto on EQF 6 -tasolle sijoittuva bachelor -tutkinto kuten sosionomien (AMK) tutkinnot Suomessa. Näin suomalaisen sosionomi (AMK) tai sosionomi (ylempi AMK) -tutkintonimikkeen haltija voi hakeutua johonkin muuhun EU- tai ETA -valtioon sosiaalityöntekijäksi. Samoin vastaavalla ulkomailla suoritetulla tutkinnolla kuin mitä ovat suomalaisten sosionomien (AMK) suorittamat tutkinnot voi hakea Suomesta laillistamista sosiaalityöntekijän ammattiin.  Yhdenvertaisesti myös suomalaisten em. sosiaalityöhön soveltuvien ylempien AMK-tutkintojen suorittaneiden henkilöiden tulee voida hakea Suomessa oikeutta toimia laillistettuna sosiaalityöntekijänä. Näin ollen ei myöskään yliopistoille opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksella (1040/2013) säädetty velvollisuus järjestää sosiaalityön koulutusta voi sulkea pois mahdollisuutta säätää sosiaalityön teorialle ja tutkimukselle pohjautuvien ja sosiaalityöhön menetelmiin painottuvien suomalaisten sosiaalialan ylempi AMK-tutkintonimikkeen haltijoille oikeutta hakea laillistamispäätöstä sosiaalityöntekijän ammattiin.
4.    Ammattihenkilölakiluonnoksen 12 §:ssä ehdotetaan sosionomeille mahdollisuutta toimia määräaikaisena sosiaalityöntekijän sijaisena. Jos tämän katsotaan olevan mahdollista, niin silloin myös ne sosionomi (ylempi AMK) -tutkintonimikkeen haltijat, joiden opintojen sisällöt ovat tosiasiassa sosiaalityön opintoja ja joilla on myös runsaasti alan työkokemukseen perustavaa osaamista, tulisi luonnollisesti oikeuttaa hakemaan laillistamispäätöstä sosiaalityöntekijän ammattiin.

Sosiaalityöntekijäpula ja muodollisesti pätevän ammattihenkilön sijaistaminen

Lakiluonnoksessa ehdotetun sijaan esitämme, että sosiaalityöntekijäksi opiskelevat sekä sosiaalityöhön soveltuvaa ylempää AMK-tutkintoa opiskelevat henkilöt voivat tiettyjen opintojen suorittamisen jälkeen toimia sosiaalityöntekijän sijaisina ja sosionomiopiskelijat sosionomin sijaisina. Näin ollen 12 §:n säännös on kirjoitettava uudelleen tämän selkeän myös terveydenhuollon ammattihenkilölakiin (559/1994 2 §) sisältyvän mallin mukaisesti.

Hallinnolliset ja ammatilliset johtotehtävät
Sosiaalihuollon kelpoisuuslain 10 §:n 1, 2 ja 4 momentin säännösten mahdollisen kumoamisen vuoksi ammattihenkilölakiin tarvitaan oma säännös sosionomien ja geronomien (AMK ja ylempi AMK) erityisistä oikeuksista ja velvollisuuksista. Säännöksen tulee sisältää ylempi AMK-tutkintojen soveltuvuus sekä hallinnollisiin että ammatillisiin johtotehtäviin ja lisäksi sekä AMK- että ylempi AMK-tutkinnon suorittaneiden soveltuvuus vastata asiakastyön ohjausta sisältävistä johtotehtävistä. Mikäli nämä muutokset eivät ole mahdollisia, niin tällöin nykyisen kelpoisuuslain 10 §:n 1, 2 ja 4 momentit on säilytettävä voimassa.

Kuntoutuksen ohjaaja (AMK)

Kuntoutuksen ohjaaja (AMK) -tutkintonimikkeen jättäminen pois sosiaalihuollon ammattihenkilölaista asettaa tutkinnon suorittaneiden korkeakoulutettujen ammatti-henkilöiden suuren joukon ja sitä parhaillaan suorittavat opiskelijat hyvin epäselvään asemaan sosiaali- ja terveysalan työmarkkinoilla. Huolimatta siitä että parhaillaan on käynnissä STM:n ja OKM:n kuntoutukseen liittyvä selvityshanke, niin kuntoutuksen ohjaaja (AMK) -tutkintonimikkeen laillistamisesta olisi säädettävä osana sosiaalihuollon ammattihenkilölakia. Mikäli myöhemmin ilmenee tarve laillistamisen säätämisestä jonkun muun lain yhteydessä, voitaneen tällainen muutos lainsäädäntöön tehdä tulevaisuudessa.


Jaana Manssila                                                 Päivi Niiranen-Linkama                                    puheenjohtaja                                                    varapuheenjohtaja                      

Metropolia Ammattikorkeakoulu                       Mikkelin Ammattikorkeakoulu                           jaana.manssila@metropolia.fi                           paivi.niiranen-linkama@mamk.fi   
Puh. 0400 578 274                                                    Puh. 040 848 6905                                                                                                                                                       


keskiviikko 26. marraskuuta 2014

Lastensuojelu puhuttaa. Lastensuojelun osaamisen ja tutkimuksen keskukset ja yhteistyöverkosto.

On ollut ilahduttavaa, että lasten ja perheiden tarpeista ja myös lastensuojelusta puhutaan nyt niin kovin. Tosin jälleen hyvin surullisten inhimillisten tragedioiden myötä. Keskustelu toivottavasti merkitsee myös sitä, että asioiden tilaa myös parannetaan. Tarvittaisiin niin monia muutoksia, ja monen asian osalta on kyse ihan muilla (kuin lastensuojelun) areenoilla tarvittavista parannuksista.

Keskustelussa on tuotu esille hyviä kunta- ja toimintaesimerkkejä. Ja lisää näitä tarvitaan.
Kun uusien sote-rakenteiden linjaukset on pääosin tiedossa, tulee varmistaa päätösten toimeenpanossa kunnissa, että uusi palvelurakenne edistää myös lastensuojelutyötä.

Nyt pitäisi huolehtia, että jokaiseen sote-järjestämisalueen kuntayhtymään syntyy alueellinen lastensuojelun osaamisen ja tutkimuksen keskus. Tähän käytetään ja kohdennetaan niitä voimavaroja, joita kunnilta kerätään sote-järjestelmän rahoittamiseksi. Myös sosiaalihuollon tutkimus- ja kehittämisresurssointi tulee saattaa uusissa rakenteissa tasavertaiseen asemaan terveydenhuollon kanssa.

Tällainen keskus kokoaa tiiviin yhteistyökumppanuuden käytännön asiakastyön, alan ammattilaisia kouluttavien korkeakoulujen (AMK:ien ja yliopistojen opetus) sekä sosiaalialan osaamiskeskusten kehittämistyön ja soveltavan tutkimuksen kesken.

Tällaisella perusrakenteella voidaan tuottaa myös lastensuojelun erikoistumiskoulutus, jollainen tarvitaan kaikille jotka työskentelevät lastensuojelussa. Sen suunnittelu tulisi käynnistää pikimmiten. Lupaan olla aloitteellinen tässä.

Tällainen osaamisen ja tutkimuksen keskus pystyy tuottamaan jatkuvasti erilaista tietoa myös lastensuojelun vaikuttavuudesta. Alueellinen lastensuojelun osaamisen ja tutkimuksen keskus myös kokoaa eri toimijat säännölliseen vuoropuheluun kokemusten ja tiedon jakamiseksi, ja uusien oivallusten synnyttämiseksi. Alueellinen lastensuojelun Oppimisverkosto siis.

Tämän lisäksi tarvitaan kansallinen yhteistyörakenne - verkosto, joka varmistaa ja tukee lastensuojelutyön kehittymistä ja käytännön tutkimusta. Se voisi syntyä THL:n vastuulle, joka jo ylläpitää Lastensuojelun käsikirjaa ja muutoinkin kokoaa alan toimijoita yhteistyöareenalle.

THL vastaisi yhteistyössä alueellisten lastensuojelun osaamisen ja tutkimuksen keskusten kanssa siitä, että meillä on kansallinen lastensuojelun tutkimuksen ja kehittämisen ohjelma. Sen toteuttamiseksi pitäisi saada myös jonkinlainen perusrahoitus, ja muuta rahoitusta voi hakea erilaisista rahoituskanavista. Tällä hetkellähän meillä ei ole mitään tällaista, mikä on suorastaan häpeällistä näin suuren yhteiskunnallisen vastuutehtävän kyseessä ollen. THL voisi siis koordinoida sekä koota verkoston säännölliseen kansalliseen vuoropuheluun, myös kansainväliseen vuoropuheluun. Jospa meistä olisi opittavaakin joskus muissa maissa.

Jotain tämänkaltaista meidän ehkäpä pitäisi lähteä rakentamaan - vai?

                                                 ******
Sote-mallista käytiin hyvää keskustelua Huoltajasäätiön Bruno Sarlin seminaarissa viime viikolla 20.11.2014. Tilaisuudessa puhunut dosentti Sakari Möttönen olisi tehnyt kaksi korjausliiketta: Sakari arvioi, että Suomessa ei tarvittaisi lainkaan sote-järjestämiskuntayhtymiä? Eikö nyt perustettavat 19 sote-tehtäviä hoitavaa tuotantokuntayhtymäa voi vastata myös järjestämisvastuusta?

Toinen iso kysymys liittyi sosiaalihuollon asemaan uudistuksessa sekä täydelliseen sote-integraatioon. Möttönen ja professori Juhani Lehto esittivät perustellut argumentit sille, miksi sosiaalihuollon olisi järkevää jäädä kuntien toiminnaksi (muutamia erityispalveluita luk.ottamatta)p ja miten sosiaalihuollon eri tehtävissä tarvitaan paljon enemmän integraatiota väestön kannalta esimerkiksi koulutoimeen, työvoimatoimeen, nuorisotyöhön, päivähoitoon, kulttuuuriin, liikuntaan ja muihin kuntatehtäviin - miksi kirurgian ja toimeentulotuen pitää olla samassa organisaatiossa?

Juhani Lehto osoitti puheenvuorossaan täydellisen sote-integraation ongelmallisuuden. Monissa kunnissa on onnistuttu rakentamaan väestölähtöisiä ns.elämänkaari-ajatteluun perustuvia integroituja palveluja, niin että esimerkiksi lasten, nuorten ja perheiden asioita hoitavat tahot ovat samassa integroidussa palveluprosessissa, samoin ikäihmisten osalta. Tällä tavoin integroituja toimintamalleja tarvitaan lisää!

Ja vielä yksi suuri orngelma, jonka sote-laki nyt tuo tullessaan liittyy järjestämisen ja tuottamisen erottamiseen: tilaaja-tuottajamallistahan ollaan monissa kunnissa jo kokemusten pohjalta luopumassa, ja nyt valtio rakentaa TILTU-mallin koko valtakuntaan? - toivottavasti kokemuksen pohjalta sitten voidaan tältäkin osin tehdä myöhemmin korjausliikkeitä.

Ja sote-uudistuksen toimivuutta tietenkin pitää arvioida: seurantatutkimuksessa pitää tuottaa tietoa sote-järjestämiskuntayhtymien tarpeellisuudesta ja myös tästä Tiltu-mallista.

Saas nähdä, mitä tulee. Mutta nyt rakentamaan lastensuojelun osaamisen ja tutkimuksen keskusta.