sunnuntai 15. maaliskuuta 2015

Erinomaista markkinointia: SOS-lapsikylä julkaisi Kuntalehden erillisliitteenä Uudistuva lastensuojelu-lehden 1/2015


Olipa ilahduttavaa avata Kuntalehden numero  3/2015 (5.3.2015).

Siinä oli erinomainen artikkeli Oulun sijaisperhe-työstä sekä erillisliitteenä kokonainen uusi lehti suoraan kuntapäättäjille ja johtajille kotiin kannettuna - aivan loistava markkinnointiväylä (toimin itsekin kotikuntani kuntavaltuutettuna).

SOS-lapsikylän Uudistuva lastensuojelu lehti on myös erinomaisesti toimitettu, jonka artikkelit kohdentuvat erityisesti kunta-alan johtajille ja päättäjille. Artikkeleissa puhutaan vaikuttavuudesta, kustannuksista, palvelujärjestelemästä ja tietenkin tuodaan hyvin esille korkealaatuinen SOS-lapsikylien osaaminen, laatu ja uudet toiminnot, kuten palvelut perheiden kotiin. SOS-lapsikylät ovat käynnistäneet erilaisia perheiden tukipalveluja.

Ylisosiaalineuvos Aulikki Kananoja kirjoittaa lastensuojelun uudistumisesta ja SOS-lapsikyläsäätiön uusi hallituksen puheenjohtaja, entinen ministeri ja kansanedustaja Tuija Brax kertoo ajatuksistaan. Lopuksi kuvataan SOS-lapsikyläsäätiön toiminta-ajatus ja missio perheiden hyvinvoinnin rakentajana.

SOS-lapsikylä on yksi niistä monista yleishyödyllisitä palveluntuottajista, jotka kamppailee palvelumarkkinoilla mm. suurten pörssiyhtiöiden kanssa.

Osa heistä on järjestäytynyt myös Reilupalvelu.fi yhteisöksi muistuttamaaan yleishyödyllisten yhteisöjen toimintaetiikasta ja -tavoista. Tässä linkki noille sivuille.

Lue HS 15.3.2015 laaja artikkeli: Kun hoivasta tuli bisnes. Linkki tässä 
Tuomas Mänttäri Sosiaalialan työnantajat ry:stä täydensi HS:n artikkelia muistuttaen, että yksityisten yritysten tilastossa olevasta 30 prosentin kokonaisuudesta, tulee noin 40 % näistä järjestö-, säätiö- ja mv. yleishyödyllisisten yhteisöjen omistamista yrityksistä. Lue Tuomaksen artikkeli tästä linkistä. 

Olen itse kyllästymiseen ja turhautumiseen asti keskustellut, kouluttanut, kirjoittanut oppaita ja artikkeleita palvelumarkkinoista ja siitä mitä pitäisi tehdä. Parhaillaan kehitystyötä tehdään hankintalakia uudistavassa työryhmässä. Monissa maissa, myös EU:n maissa, järjestöjä ja muita yleishyödyllisiä toimijoita ei ole edes pantu kilpailemaan avoimilla markkinoilla. Miksi meillä alunperin näin lähdettiin toimimaan (v.1994 ensimmäinen hankintalaki)? EU ei sitä edellytä.
Olisiko mahdollisuus tässä tehdä kunnollinen korjausliike?

-------------------------
Voit tilata SOS-lapsikylän Uudistuva lastensuojelu-lehden maksutta: lue tästä linkistä lehdestä ja sen artikkeleista.

Tästä pääset Kuntalehden sivuille, erityisesti sote-uutisiin ja artikkeleihin. Löydät sieltä mm. artikkelit Imatran lastensuojelusta. Tässä linkki 

Uusin Kuntalehti ei ole vielä netissä luettavissa. Oulun sijaishuoltoa kuvaavan artikkelin mukaan huostaanotetuista lapsista on sijoitettu perhehoitoon 80 %. Oulu on onnistunut palvelujärjestelmän määrätietoisessa uudistamisessa. Oulu on kehittänyt myös erilaista perhehoitoa, lyhytaikaista, kriisiperhe, sukulaisperhe, eri-ikäisten lasten perhehoito jne.



Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki hyväksyttiin 12.3.2015: keskeiset alan tutkinnot ovat jatkossa laillistettuja


Sosiaalihuollon keskeiset ammatit (sosiaalityöntekijä ja sosionomi sekä geronomi) ovat jatkossa laillistettuja ammatteja. Tutkinnon suorittaneen tulee hakea Valvira:lta laillistamista, jotta voi toimia laillistamista edellyttävissä työtehtävissä. Työnantaja voi tarkistaa henkilön oikeuden toimia ko.työtehtävässä rekrytoidessaan henkilöstöä. Nimikesuojattuna tutkintoja tulee olemaan sosiaali- ja terveysalan lähihoitaja-tutkinto, siitä päättää lain voimaantulon jälkeen Valtioneuvosto.

Työnantajat määrittävät millaista osaamista eri työtehtävissä tarvitaan ja millaisella koulutuksella työtehtävää voi hoitaa. Uuden sosiaalihuoltolain myötä uskon, että kunnissa on suuri tarve jatkaa ns.tehtävärakenneuudistuksia, jossa haetaan optimaalinen osaaminen ja tutkinto, jolla voi toimia eri tehtävissä. 

Paine sosiaalityöntekijöiden saatavuuteenhan tulee lisääntymään, sillä ammattihenkilölain myötä sosiaalityöntekijän sijaistaminen on jatkossa mahdollista vain sosiaalityön maisteri-opiskelijalle (12§). Jatkossa ei enää kokenut sosionimi AMK-tutkinnon suorittanut voi toimia määräaikaisestikaan sijaisena, eikä myöskään maisteritason sosiaalityön tutkinnon suorittanut sosionomi ylempi AMK.

Silloin kun asiasta on erikseen lainsäädännössä säädetty, voi tiettyjä työtehtäviä ja asiakaskohtaisia päätöksiä tehdä vain laissa mainittu viranhaltija. Lastensuojelulain osalta sosiaalityöntekijä toimii lapsen vastuutyöntekijänä ja hän voi päättää lasta koskevat asiat siten kuin lastensuojelulaissa ja jatkossa myös sosiaalihuoltolaissa määrätään. 

Sosiaalihuoltolain mukaisesti erityistä tukea tarvitsevan lapsen palvelutarpeen arvioinnin tekee sosiaalityöntekijä. Lapsella voi olla myös erillinen omatyöntekijäkin. Lapsiperheen palvelujen ja tuen tarve selvitetään sosiaalihuoltolain mukaisesti, ja tuki myös järjestetään sosiaalihuoltolain mukaan myös tilanteissa, joissa lapsella on erityisen tuen tarve ja arvioidaan tuki pystyttävän järjestämään ilman lastensuojelun asiakkuutta. Vain silloin kun on lapsi tarvitsee erityisesti lastensuojelulain mukaisia tukitoimia, sovellettavaksi tulee lastensuojelulaki. Lakien tuomia muutoksia olen käsitellyt jo aiemmin blogeissani.  

Ammattihenkilölaki tulee voimaan 1.1.2016. Kritisoin lain kehnoa valmistelua ja puutteellista taustaselvittämistä jo aiemmin: voit lukea tuon blogikirjoitukseni tästä

Julkaisin ammattihenkiölaista myös postauksen Sosiaalialan uudistuva osaaminen -Metropolian blogissa. Siihen kokosin myös linkit hyväksyttyyn lakiin sekä lain kuulemistilaisuuden lausuntoon ja kuvaukseen sosionomi ylempi AMK-tutkinnosta. 
Voit lukea tuon postauksen tästä. 

Sosiaalihuoltolain ja lastensuojelulain keskeisistä muutoksista kirjoitin tässä postauksessa.
  




torstai 5. maaliskuuta 2015

Hyvä kansanedustaja: sosiaalihuollon ammattihenkilölaki kannattaisi myös siirtää seuraavalle eduskunnalle uuteen valmisteluun

Surullinen ja turhauttava uutispäivä!  -onneksi töissä oli kivaa.

Sote-lakiesitys jää kalkkiviivoille, mutta heikosti valmisteltu sosiaalihuollon ammattihenkilölaki-esitys etenee eduskunnan tämänpäiväisen 5.3.2015 valiokuntamietinnön perusteella hyväksyttäväksi. (linkki mietintöön tekstin lopussa)

Ammattihenkilölakiesityksen valmistelussa on katsottu vain peräpeiliin ja laki rakentuu yli 10 vuotta vanhan sosiaalihuollon kelpoisuuslain pohjalle täydellisesti unohtaen, että tässä välissä on ammattikorkeakouluissa vuodesta 2005 lähtien koulutettu satoja sosiaalityöhön suuntautuneita ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita, jotka varmasti ovat osaavia ja päteviä toimiakseen myös sosiaalityöntekijän tehtävissä -toki he sijoittuvat hyvin myös muihinkin töihin.

Lakiesitys edennee ensi viikolla 9.3.2015- täysistuntoon hyväksyttäväksi.
Jos kukaan kansanedustajista ei esitä ja äänestytä lain 7 § muutosta, niin tältä osin eduskunta hyväksyy lain hallituksen esittämässä muodossa. Lakiesityksen muutama muukin kohta vaatisi perusteellisempaa arviota, esim. sijaistamispykälä ei varmasti helpota työvoimapulaa ja hankaloittaa asiakastyötä.

Itse toivoisin, että lakiesityksen annettaisiin raueta ja ammattihenkilölaki valmisteltaisiin kunnolla uudelleen, nythän valmistelun tulos on yksittäisen virkamiehen luomus.

Tässä valmistelussa pitäisi tehdä kunnollinen arvio mm. sosiaalityön tehtävissä (sosiaalihuoltolain 15 §) vaadittavasta osaamisesta ja siitä millaisella ylemmän korkeakoulututkinnon koulutuksella Suomessa nykyisin tuotetaan tämä osaaminen. Nythän lain valmistelussa ei ole ollut minkäänlaista selvitystä siitä, millaista osaamista yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa sosiaalityön ylemmmän korkeakoulututkinnossa tuotetaan.

Ja valmistelutyö pitää tehdä OKMn ja STMn sekä korkeakoulujen ja työelämän yhteistyönä. 

Sote-valiokunnan mietinnössä ei edes vaivauduta kommentoimaan valiokunnassa kuultujen asiantuntijoiden esittämiä näkemyksiä. Kiire on ollut valiokunnan sihteereillä. Lue mietintö tästä.

---------

Sote-lakia on väännetty vuositolkulla ja lisää vuosia valmisteluun vielä tulossa. Monia sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnallisia uudistuksia on jäänyt odottamaan rakenteellisia ratkaisuja. Uudistukset ovat aivan välttämättömiä.

Sote-uudistuksen ja rakenteiden tulisi kuitenkin lähteä väestöryhmien tarpeiden pohjalta. Jos näin tehtäisiin, niin sellaiset palvelut kannattaisi saattaa yhteisen johtamisen piiriin, jotka toimivat saman väestöryhmän palveluissa. Nyt "täydelliseen palvelujen integraatioon" ajetaan sosiaali- ja terveydenhuoltoa, kun esim. lasten, nuorten ja perheiden osalta inegrointi pitäisi tapahtua erityisesti koulun ja päivähoidon toiminnan kanssa, toki neuvola ja kouluterveydenhuolto ymv. on tärkeä olla mukana samassa lapsiperhepalvelujen toiminnossa. Samoin aikuisten palvelujen osalta, suurempi integroinnin tarve on työvoimahallintoon ja koulutukseen, kuin yksin terveydenhuoltoon.

Puhun siis ns. elämänkaari-ajattelusta, jota olen ollut jo Kuntaliiton töissäni edistämässä -taisi olla PARAS-hankkeen aikana kun ensimmäisen artikkelin tästä kirjoitin v.2006.

Ja sosiaalihuollon toiminnassa järjestöt ja paikallisyhteisöt -yhteistyön pitäisi olla keskiössä. Toki sosiaalihuollossakin on keskitettäviä erityispalveluja, mutta suurin osa ihmisen sosiaalisesta ja arkisesta hyvinvoinnista on paikallisyhteisöissä.

Saa nähdä mihin suuntaan edetään.

Vapaus valita toisin -ajankohtaisseminaarissa tehdään ensimmäisiä  uusia sote-tiekarttoja?

Sote – himmelien himmeli vai tiekartta hyvinvointiin

Maanantaina 9.3.2015 klo 16 – 18.00
Paasitornin Karl LIndahl-salissa, Paasivuorenkatu 5

Ennen kuin nykyinen eduskunta jää maaliskuussa vaalitauolle, tiedetään eduskunnan kanta sote-lakiesitykseen.

Ohjelma:

·         Tervetuloa: Kaarin Taipale, kaupunkitutkija ja VVT:n puheenjohtaja
·         Valmisteilla olevan sote-uudistuksen keskeiset piirteet, Markku Pekurinen, tutkimusprofessori
·         Sote-uudistus ja sosiaaliset oikeudet, professori Juhani Lehto
·         Julkinen vai yksityinen sosiaali- ja terveyspalvelujen tuotannossa, erikoistutkija Heikki Taimio

Keskustelua ja seminaaria luotsaa Jouko Kajanoja, yhteiskuntapolitiikan dosentti


Tilaisuus on maksuton ja kaikille avoin.
Toimin Vapaus valita toisin -yhdistyksen hallituksessa. Lue lisää tästä