torstai 30. elokuuta 2012

Perhesurmien ehkäiseminen on mahdollista

Olen kirjoittanut blogissani ja kolumneissani aiemmin perhesurmista ja perheväkivallasta. Tänään julkaistiin THL:n selvitys. Perhesurmien ehkäiseminen on mahdollista. Silloin kun väkivallalla ja surmaamisella uhataan, tulee tähän tarttua, olipa sitten kyse läheisestä tai ammattiauttajasta.

Lue selvityksestä lisää tästä linkistä.



tiistai 21. elokuuta 2012

Myötä ja vastamäessä

Julkaistu Metalliliiton Ahjo-lehdessä kesäkuussa(tavoittaa 160 000 lukijaa)

Parisuhde on yksi tärkeimmistä aikuissuhteistamme ja keskeinen hyvinvointimme lähde – tai sitten kaiken loppu, kuten viimeajan perhesurmista voisi päätellä. Tutkimusten mukaan naimisissa olevat henkilöt ovat keskimäärin terveempiä ja onnellisempia kuin naimattomat. Erityisesti yksin elävät miehet voivat usein huonosti. Saman kumppanin kanssa ei eletä koko aikuisikää. Suomi on kolmen kärjessä Euroopan erotilastoissa. Kun v.1965 solmittiin reilu 36 000 avioliittoa ja eroja kirjattiin vajaa 4600, niin v. 2011 avioliittoja solmittiin vain 28 400 ja eroja oli jo 13 500. Ensimmäisen avioliiton mies solmii vasta 32,9 ikäisenä ja nainen 30,6 ikäisenä, kun v.1965 mentiin avioliittoon 8 vuotta nuorempana. Ensimmäisen avioliiton kesto on lyhentynyt.

Avio- että avoliittojen purkautuminen koskettaa vuosittain noin 30 000 lasta. Eroihin saattaa liittyä kaikkia osapuolia vaurioittavia taisteluja lapsesta. Vanhempien eroilla onkin huomattavia sosiaalisia ja terveydellisiä seurausvaikutuksia lapsille ja aikuisille. Parisuhde vaikuttaa psyykkiseen hyvinvointiin ja perheväkivallan esiintymiseen, syrjäytymisvaaraan ja sairastavuusriskiin.

Parisuhteessa elämisen taitoihin kannattaisi siis satsata. Seurusteluikään tulevat nuoret tarvitsevat parisuhdetaitojen perusopetusta. Nykyisin parisuhdekursseille on ruuhkaa, apua tarvitessa joutuu kuukausien jonoihin perheneuvolaan tai kirkon perheasiainkeskuksiin, eikä eron uhatessa ole erosovittelua riittävästi. Parisuhteen kunto kiinnostaa kuitenkin ihmisiä: se on kestoaihe naisten- ja perhelehdissä ja myös miesten verkostoissa. Parisuhteen roolikartan® avulla voi jokainen kehittyä kumppanina, rakastajana tai arjen sankarina.

Kun itse hain ikivanhan lain aikana avioeroa, oli meidän keskusteltava erosovittelijan luona yhden kerran yhdessä ja kumpikin vielä erikseen. Asumuserossa piti asua pari vuotta ja vasta sen jälkeen ero myönnettiin. Kun siitä parin vuosikymmenen päästä erosin avoliitosta kolmen lapsen huoltajana, sovimme keskenämme omaisuudesta sekä lastenvalvojalla lasten huollosta. Erosovittelua ei ollut aikuisille eikä lapsille. Nykyinen avioliittolaki ja uusi kansainvälisestikin ainutlaatuinen avoliittolakimme eivät edellytä pakollista erosovittelua. Avoliittolaki koskee yhteistaloudessa vähintään viisi vuotta asuneita, ja joilla on yhteisessä huollossa oleva lapsi.

Kataisen hallitusohjelma lupaa parantaa parisuhdeneuvontaa ja erosovittelua, jota onkin jo kehitetty järjestöjen toimin, ja parisuhde-koulutuspäiville kokoontuu satoja asiantuntijoita vuosittain. Hyvän eron tekemiseen voi hakea tietoa ja käytännön tukea Eroneuvo.fi sivuilta tai Parisuhdekeskus Katajasta. Väestöliitto on tehnyt pitkään työtä toimivan parisuhteen ja vanhemmuuden eteen. Onpa kehitetty myös Vastaamo.fi nettineuvontaa ehkäisevänä psykoterapiapalveluna. Parhaillaan kokeillaan lapsen edun mukaista huoltoriitojen sovittelua, jossa tuomaria avustaa psykologi tai sosiaalityöntekijä. Hyvä parisuhde on perusta yhteiskunnalle!

Henkilöstörakenne ja mitoitus kohdalleen asiakkaiden tarpeiden mukaisesti

Kun ihminen tarvitsee ympärivuorokautista hoivaa, olipa hän sitten ikäihminen, pitkäaikaissairas, vammainen tai kaltoin kohdeltu lapsi, tarvitaan heidän tarpeidensa mukaiset tilat, toiminta ja henkilöstö kolmivuorotyöhön. On välttämätöntä, että juuri tällaisen hoivan laatua ohjataan yhteisin pelisäännöin kuten lailla ja suosituksilla. Vielä joitakin vuosikymmeniä sitten, iso osa hoivaa tarvitsevista eli ja asui laitoksissa: mielisairaaloissa, kunnalliskodeissa, kehitysvammalaitoksissa ja lastenkodeissa.

Nykyisin ympärivuorokautista hoivaa ja tukipalveluja on saatavilla myös kodissa, olipa se tavallinen asunto, ryhmäasunto, palveluasunto tai tehostetun hoivan asunto. Pieni osa ikääntyneistä on laitoshoivan piirissä – valtakunnallisen ikäihmisten laatusuosituksen mukaan yli 75-vuotiaiden tarvitsemasta hoivasta korkeintaan 3 % kannattaa olla laitoshoivaa. Nurmijärvellä laitoshoivan piirissä on vielä tuplamäärä hoivan tarpeessa olevista. Onpa niitäkin maita, joissa laitoshoidossa ei ole yksikään ikäihminen, mutta silti jokaisen hoivasta huolehditaan. Suomella on pitkä laitoshoidon perintö, josta pyrimme nyt pois kehittämällä erilaista asumista ja palveluja. Suomella on varmasti varaa huolehtia jokaisen hoivasta laadukkaasti ja ihmisen erilaisten tarpeiden mukaan. Vielä asiat eivät ole niin hyvin kuin pitäisi olla.

Kukaan meistä ei halua vanhetessaan olla vain hoivan kohde. Ammattihenkilöstön hoivatyön lisäksi tarvitsemme sitä mitä muissakin elämänvaiheissa elämään kuuluu: toisten ihmisten seuraa, ulkoilua, liikkumisen mahdollisuuksia tasapainon ja lihaskunnon säilyttämiseksi sekä mielen virkistykseksi erilaista arkista toimintaa ja –kulttuuria. Tämä ei ole vain ammattihenkilöstön työtä. Tähän tarvitaan meitä tavallisia kanssaihmisiä ja läheisiä, jotka ehtivät ulkoiluseuraksi, teatteri- tai elokuvareissulle, kirjastoon, kahvilaan ja kodin askareisiin. Välittämisen yhteiskunnassa pidetään kaikista huolta ja jokainen voi osallistua ja vaikuttaa asioihin.

Vanhuspalvelulaki ei tule mullistamaan Nurmijärven ikäihmisten palveluja, vaan tukee jo aiemmin laaditun Ikäihmisten hyvinvointi- ja toimenpideohjelman ehdotuksia: parhaillaan rakennetaan tehostetun hoivan yksikköä sekä kehitetään kotihoitoa ja tukipalveluja. Ikääntyneiden tarpeet otetaan huomioon laajemminkin sekä muiden palvelujen kehittämisessä että esteettömän ympäristön ja asumisen suunnittelussa. Ikäihmisten omaehtoista toimintaa kannattaisi kunnan tukea nykyistä enemmän myös taloudellisesti – pieni avustus tuottaa paljon hyvinvointia yhteisöissä. Omaishoitoa ja omaisten tukipalveluja on lisättävä ja kehitettävä. Näissä on meillä vielä tehtävää. Ja seuraava ikäihmisten ohjelma kannattaa laatia laajassa yhteistyössä ikääntyneiden ja eri sukupolvien kanssa. Ikääntyneet ovat suuri voimavara yhteisöissä.

Sirkka Rousu, nurmijärveläinen hyvinvointipalvelujen yliopettaja, Metropolia ammattikorkeakoulu

Artikkeli on kotikuntani paikallislehdessä "Nurmijärven Uutiset"

Olen asettumassa kuntavaaliehdokkaaksi ja aion edistää laajasti hyvinvoitialan kehittämistä kunnassa. Näistä teemoista pyrin saamaan palstatilaa kuntalaisille jaettavissa lehdissä. Avaan hetken päästä myös omat nettisivut.

Etsimme perheitä

Hei blogini lukijat. Olen aika harvakseltaan ehtinyt kirjoittaa - aina on niin monta "rautaa tulessa", ja kirjoittelen moneen muuhunkin mediaan, kuten paikallislehteen ja Ahjo-lehteen. Julkaisen ne erikseen.

Kesä on mennyt mm. nykyisen asunnon myynnissä ja uuden talon valmistelussa. Työ ammattikorkeakoulussa on aika hektistä ja yhtäjakoista urakkatyötä syksy-talvi-kevät.

Parhaillaan pyörii leffateattereissa viimeisin leffamme "Miss Farkku-Suomi", kannattaa käydä katsomassa.

Lastensuojelussakin tapahtuu koko ajan, ja itsekin kaikenlaista puuhaan, sekä tutkimus- että kehittämishanketta, että alaan liittyviä elokuvahankkeita. Lisää kirjoitan tuosta tuke-hankkeesta, kunhan olemme syyskuulla sitä hiukan pidemmälle valmistelleet.

Parhaillaan valmistelemme Mun perhe -dokumenttisarjaa MTV3:lle yhteistyössä hyvin laajan alan toimijajoukon ja rahoittajien kanssa. Etsimme parhaillaan erilaisia perheitä.

Tässä on etsintäkuulutuksemme:

ETSITÄÄN PERHEITÄ valmisteilla olevaan MUN PERHE televisio-ohjelmiin

Suomalaiset elokuvatuotantoyhtiöt Pystymetsä Oy ja Illume Oy valmistavat yhdessä MTV3 televisioyhtiölle kuusi televisio-ohjelmaa, joissa seurataan lapsen arkea erilaisissa perheissä Suomessa. Ohjelmat on tarkoitettu koko perheelle, ja ne kuvaavat perhettä positiivisesta näkökulmasta.

Etsimme ohjelmaan kaikenlaisia perheitä - pienperheitä, sijaisperheitä, yhden vanhemman perheitä, maahanmuuttajaperheitä, sateenkaariperheitä, ihan tavallisia perheitä. Olemme kiinnostuneet kaikenlaisista perheistä. Edellytyksenä on, että perheessä on lapsi tai lapsia. Kunkin ohjelman päähenkilö on perheessä asuva lapsi, iältään alakouluikäinen tai yläkoulun ala-luokkalainen.

Tunnetko tällaisen perheen tai kuulutko itse tällaiseen perheeseen?
Kerro siitä meille sähköpostitse: munperhe@illume.fi

Jokaisesta ohjelmasta valmistuu aiheeseen liittyvää asiantuntijamateriaalia, jota käytetään lapsi- ja perhepolitiikan keskusteluissa ja tapahtumissa sekä kouluissa opetusmateriaalina. Aineisto on osoitteessa www.emmaelias.fi. Emma & Elias on RAY:n avustusohjelma lasten ja perheiden hyväksi. Ohjelma toteutetaan yhteistyössä Lastensuojelun Keskusliiton kanssa.

Televisio-ohjelmat esitetään MTV 3 kanavilla, Katsomo –verkkopalvelussa sekä hankkeen laajan yhteistyöverkoston kautta netissä. Ohjelmat julkaistaan myös maksuttomana DVD kokoelmana. Televisio-ohjelmat kuvataan vuosina 2012-2013 ja ne valmistuvat vuonna 2014.

Hankkeen toteuttajat:
Tuottajat Outi Rousu (Pystymetsä Oy) ja Jouko Aaltonen (Illume Oy)
Asiantuntija Sirkka Rousu
Ohjaajat Anna Korhonen, Outi Rousu ja Jouko Aaltonen
Kuvaaja Marita Hällfors, F.S.C. Leikkaaja Tuuli Kuittinen

Lisätietoja televisio-ohjelmista:
Elokuvaohjaaja Anna Korhonen, anna.korhonen@kolumbus.fi
Outi Rousu, outi@pystymetsa.fi,
Sirkka Rousu, sirkka@pystymetsa.fi,
Jouko Aaltonen, jouko.aaltonen@illume.fi,
www.pystymetsa.com / www.illume.fi

Rahoittajina ja yhteistyökumppaneina ovat muun muassa:

Raha-automaattiyhdistys, Emma & Elias -avustusohjelma; Väestöliitto; Folkhälsan; Opetus- ja kulttuuriministeriön lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelma; Lapsiasianvaltuutettu; Sosiaali- ja terveysministeriö, Kaste-ohjelma; Lastensuojelun Keskusliitto; Nuorten Ystävät, Varsinais-Suomen lastensuojelujärjestöt; Ammattikorkeakoulujen perhekeskusverkosto; Suomen Vanhempainliitto; Yhden vanhemman liitto; Perhehoitoliitto; Suomen uusperheiden liitto; MTV3; AVEK; Kirkon mediasäätiö.