maanantai 21. marraskuuta 2016

Lastensuojelun menneisyys: valtion anteeksipyyntö kaltoinkohdelluilta. Lastensuojelua tulee myös tutkia ja valvoa - LOS juhla 20.11.2016



Sosiaali- ja terveysministeriö järjesti lastensuojelun menneisyys-tutkimuksen (julkaistiin jo 6.4.2016) perusteella Anteeksipyyntö-tilaisuuden Lapsen oikeuksien päivänä 20.11.2016 Finlandia-talolla.

Tilaisuus oli koskettava. Myös menneisyys-tutkimuksen käynnistänyt kansanedustaja Maria Guzenina piti puheen. Samoin sijoitettuna olleiden nuorten aikuisten puheenvuorot liikuttivat tunteita.


Anteeksipyyntö tuli kovin myöhään, eikä valtio ole lupaamassa kaltoinkohdelluille korvauksia tai mahdollisuuksia saada kunkin yksilön tarvitsemaa erityistä tukea, kuten vertaisryhmiä, terapiaa.


Anteeksipyynnön lisäksi tarvitaan myös lastensuojelun valvontaa. Meiltä puuttuu kokonaan ns. järjestelmästä riippumaton valvontainstituutio, kuten monissa maissa on nimenomaan haavoittuneiden asiakasryhmien, kuten lastensuojelu, valvontaan perustettu. Nykyiset valvontakäytännöt ja mekanismit ovat puutteellisia. Suurin osa sijaishuollosta toteutuu nykyisin yksityisten yritysten toimesta.




-    Lastensuojelua tulee tutkia: säännöllisesti tuotettua tietoa tarvitaan erityisesti siitä, kuinka onnistutaan niiden lasten terveyden ja kehityksen turvaamisessa, jotka otetaan yhteiskunnan huostaan. Tutkimustietoa tulee tuottaa jatkuvaluontoisesti ja tutkimukselle tarvitaan pysyvät rakenteet ja tutkimusinstituutio. Lastensuojelun kehittämisen tulee myös perustua tutkimukseen. 

-    Vastaavankaltainen menneisyys-tutkimus tarvitaan myös vuosien 1983-2010 ajan sijaishuollosta. Toimin 1980-luvun taitteessa erityislastenkodin johtajana. Lastensuojelussa myös monien lasten osalta onnistutaan varmistamaan lapsen kehitys ja terveys. Tästä tosin emme juurikaan tiedä.

Ensi vuonna on Suomen 100-vuotisjuhlavuosi. ITLA -Suomen Itsenäisyyden juhlavuoden lastenrahaston säätiö perustettiin (Sitran ohella) kun aiemmin juhlittiin pyöreitä vuosia 1987. ITLAn keskeinen tehtävä on lastensuojelututkimuksen edistäminen. 


Valtiovalta voisi vastuun eleenä perustaa 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi pysyvän lastensuojelututkimuksen rakenteen ja varmistaa sille perusrahoituksen, jota voisi kohdentaa esim. pääomittamalla ITLA:aa. Toisin kuin Sitralla, ei ITLAlla ole juurikaan rahaa! ks. lisää tästä

Kun Roosa-nauhapäivänä yritykset ja kansalaiset keräävät rahaa syöpätutkimukselle, niin voisiko ITLA käynnistää vuosittaisen kansalaiskeräyksen? - tässä olisi minusta ideaa, sillä kansalaiset tietävät nykyisin lastensuojelusta ja tarpeista enemmän kuin aikoihin ja voisivat hyvinkin lahjoittaa säännöllisesti rahaa tutkimukseen. 


THL:ssä päättyi 2015 Lastensuojelun kehittämis- ja tutkimushanke, jota rahoitettiin mm. kansanedustajien kohdentamilla valtion budjetin "joululahjarahoilla"). LasKe-Tut -hanke järjesti mm. historiassaan toiset monitieteiset lastensuojelun tutkimuspäivät marraskuussa 2015. Siellä julkaistiin ehdotus Lastensuojelun tutkimuksen strategiaksi ja tutkimustoiminnan organisoinnista valtakunnallisesti ja alueellisesti, esimerkiksi Kansallinen THL:n johtama tutkimuksen verkosto, esimerkiksi Nuorisotutkimus-verkoston kaltaisesti. Alueelliset verkostot syntyisivät alueen yliopistojen, ammattikorkeakoulujen, osaamiskeskusten ja keskeisten kaupunkien ja yhteistyötahojen kanssa - ehkäpä tuleva sote-itsehallinto-organisaatio olisi sen kotipesä. 


Yllä olevia asioita olen jo aiemmin ehdottanut eri blogeissani mm. Lastensuojelun menneisyys-tutkimuksen yhteydessä. Nyt yritän osaltani vauhdittaa tutkimustoiminnan rahoitusta ja organisointia, jotta asia saataisiin vihdoin alulle (ehkä taas kansanedustajien "joululahjarahoilla"). Olen lähettänyt asiasta aloitteen myös kansanedustajalle.

sunnuntai 6. marraskuuta 2016

Lapsen elämäntilanteen ja tuen tarpeiden arvioinnin lapsikeskeiseksi kehittämiseksi -lue THLn tuoreesta julkaisusta. Valtion anteeksipyyntö kaltoinkohdelluilta luvassa.

Lastensuojelun, ja sosiaalihuollon työntekijöiden yksi keskeisin taito on kyetä arvioimaan lapsen elämäntilanne ja tuen tarpeet niin, että lapsen etu voi toteutua kaikissa ratkaisuissa.

Lapsen tilannetta ja tarpeitahan arvioidaan v.2015 voimaan tulleen sosiaalihuoltolain mukaan aina kun lapsen vanhemman palvelujen ja tuen tarvetta arvioidaan. Useimmiten arvioinnin jälkeen perheen tukipalvelut järjestyvät yleisten perhe- ja sosiaalipalvelujen avulla. Joissain tilanteissa arviointiin kutsutaan osallistumaan myös lastensuojelutyöntekijä.

Arvioinnin tulisi olla yhteistyötä perheen vanhempien ja lasten kanssa, jossa esimerkiksi vanhempi itse muodostaa itsestään, perheen tilanteesta ja lapsen tarpeista kokonaiskäsityksen. Perhettä tulee auttaa itse arvioimaan omaa tilannettaan. Erinomainen työmalli tässä on esimerkiksi Perhearviointi-menetelmä, jota kouluttaa mm. Mielenterveysseura - kävimme opettajina oppimassa menetelmää ja olemme menossa tutustumaan sen käyttöön myös Englantiin tammikuulla. Suomessa menetelmän käyttösuositus on työstää asioita perheen kotona, eli kotikäyntejä, ja keskeistä on myös yhteinen avoin dokumentointi, menetelmä-opas sisältää runsaasti erilaisia harjoitteita ja välineitä työskentelyyn.

Lue lisää perhearviointi-menetelmästä. 

THL on julkaissut yhteistyössä Pelastakaa Lapset ry:n, LasSe-hankkeen ja Turun yliopiston kanssa laajan työpaperin (33/2016) Lapsen elämäntilanteen ja tuen tarpeiden lapsikeskeinen, monitoimijainen arviointi. Tietoa lastensuojelun kehittämisen tueksi. - Loistavaa!

Kasperin (Kasvatus ja perheneuvontaliitto) kokemusasintuntija Mareena Heinonen julkaisun esipuheessa toteaa, että meiltä Suomessa puuttuu yhteinen käsitys siitä, mikä on riittävän hyvää lapsuutta (ja tätä kautta mitä se edellyttää riittävänä vanhemmuutena, sirkan kommentti). Ja toisaalta Mareena toteaa, että yhteistä käsitystä ei ole siitäkään, millaiset tilanteet ovat riittävän pahoja, jotta asiaan pitää puuttua. Lastensuojelussa keskeisin kipukohta ja vaikeus liittyy siihen, että vanhemmalla, ja lapsella/nuorella, saattaa olla eri käsitys siitä, mitä kunkin lapsen tilanteessa on hyvää lapsuutta ja mitä se edellyttää esimerkiksi vanhemmuudelta ja kodin olosuhteilta. Julkaisun eri artikkeleissa peilataan nykytilannetta monenlaiseen tietoon perustuen.

Julkaisun tavoitteena on käydä keskustelua ja kehittää arviointia. Mareena kysyy lopuksi, miten laadukkaan arvioinnin elementit siirretään käytäntöön. Yksi vastaus tähän on koulutus ja yhteiskehittäminen, jossa lastensuojelun asiakkaat (lapset, nuoret ja vanhemmat) ovat mukana, Myös edellä kuvattu Perhearviointi-menetelmä auttaa perheenjäseniä itse tunnistamaan ja arvioimaan vahvuuksiaan ja elämäntilannettaan, työntekijän tuella. Koulutukseen kannattaa satsata.

Lue lisää: tässä linkki julkaisuun.  

Valtio ilmoitti, että lastensuojelun menneisyystutkimukseen perustuen valtio pyytää anteeksi kaltoinkodelluilta. Tämä toteutuu lapsen oikeuksien päivänä 20.11.2016 Finlandiatalon tilaisuudessa. Käsittääkseni tilaisuus on avoin, johon voi ilmoittautua, ks. alla oleva linkki.

Tässä linkki tähän 20.11. tilaisuuteen.