Hallituksen esityksen mukaan kuntien tehtävänä olisi jatkossa järjestää myös vastaavan kuraattorin palvelut. Tehtävä on kunnille uusi ja tehtävän hoitaminen edellyttäisi nykyisen kelpoisuuslain mukaista sosiaalityöntekijän tutkintoa. Ja kuten kaikki tiedämme sosiaalityönteköitähän meillä on pilvin pimein tarjolla jo nykyisiinkin lakisääteisiin tehtäviin.
On myös eriskummallista, että kelpoisuutta tällaiseen tehtävään ei olisi esim. sosionomi (Ylempi amk) -tutkinnolla. Tälläkin hetkellä Ylempi amk-tutkintoa opiskelee useita jo nyt koulukuraattorin tehtävissä toimivia sosionomeja, jotka eivät siis olisi ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamisen jälkeenkään päteviä vastaavan kuraattorin tehtäviin. Osaamista heillä siihen varmasti on ja motiivi kehittää kuraattorityötä. Yleensä he tekevät myös opinnäytetyönsä kuraattorin tehtäväalueisiin liittyen. He ovat jo tällä hetkellä erittäin hyviä koulun sosiaalityön asiantuntijoita.
Tosi merkillinen hallituksen esitys tältä osin.
Lue tästä myös Kuntaliiton tiedote 6.6.2013.
Tässä HE eduskunnalle oppilas- ja opiskelijahuoltolaiksi.
Tästä linkistä Kuntaliiton lausunto työryhmän esityksestä 24.1.2013.
Lastensuojelu on kaikkien lasten ja nuorten hyvinvointia ja suojelua. Lastensuojelija-blogissa Sirkka Rousu ajattelee ääneen ja kannustaa rakentavaan keskusteluun. Julkaisen harvakseltaan.
tiistai 18. kesäkuuta 2013
maanantai 17. kesäkuuta 2013
Oikeusministeriön tutkintaryhmä: Lapsen kuolemaan johtaneet väkivaltatapaukset seurantaan
Oikeusministeriön tutkintatyöryhmä julkisti raporttinsa 11.6.2013. Siinä esitetään mm. että lapsen kuolemaan johtaneet perheväkivaltatapaukset tulee ottaa systemaattiseen seurantaan.
Tätä olimme esittämässä jo vuonna 2008 silloista sisäisen turvallisuuden ohjelmaa laatineessa Arjen turvallisuustyöryhmässä, jolle valmistelimme alatyöryhmässä ehdotuksia lapseen kohdistuneen väkivallan ehkäisemiseen.
En tiedä, olisiko tuolloin esitetyillä toimilla voitu estää 8 v. tytön surma. Kaikista aikuisista kun ei koskaan ole lapsen turvallisiksi vanhemmiksi, eikä pääsykoetta vanhemmuuteen ole. Ehkä kuitenkin eri viranomaisten yhteistyö ja lastensuojelun toimintamallit olisivat ehtineet kehittyä menneiden viiden vuoden kuluessa, jotta lapsen pahoinpitelyihin oltaisiin ajoissa puututtu.
Monia kehittämistoimia pitää tehdä, jotta yksikään lapsi ei kuole esim. perheessä väkivallan seurauksena. Olisiko jo nyt aika kehittämistoimille niin valtakunnan tasolla, kunnissa kuin perheissäkin?
Tutkintaryhmän 80-sivuinen raportti kuvaa perusteellisesti ja monesta näkökulmasta tapahtumien kulun ja eri toimijoiden toiminnan - hyvin järkyttävää.
Tässä linkki oikeusministeriön tutkintaryhmän tiedotteeseen.
Tässä linkki tutkintaselostukseen.http://oikeusministerio.fi/fi/index/julkaisut/julkaisuarkisto/1370865930372.html
Ja tässä linkki koko tutkintaraporttiin.
Ps. Aulikki Kananoja jättää oman raporttinsa näillä näkymin vielä ennen juhannusta. Kommentoin sen ehdotuksia tarkemmin ensi viikolla.
Tätä olimme esittämässä jo vuonna 2008 silloista sisäisen turvallisuuden ohjelmaa laatineessa Arjen turvallisuustyöryhmässä, jolle valmistelimme alatyöryhmässä ehdotuksia lapseen kohdistuneen väkivallan ehkäisemiseen.
En tiedä, olisiko tuolloin esitetyillä toimilla voitu estää 8 v. tytön surma. Kaikista aikuisista kun ei koskaan ole lapsen turvallisiksi vanhemmiksi, eikä pääsykoetta vanhemmuuteen ole. Ehkä kuitenkin eri viranomaisten yhteistyö ja lastensuojelun toimintamallit olisivat ehtineet kehittyä menneiden viiden vuoden kuluessa, jotta lapsen pahoinpitelyihin oltaisiin ajoissa puututtu.
Monia kehittämistoimia pitää tehdä, jotta yksikään lapsi ei kuole esim. perheessä väkivallan seurauksena. Olisiko jo nyt aika kehittämistoimille niin valtakunnan tasolla, kunnissa kuin perheissäkin?
Tutkintaryhmän 80-sivuinen raportti kuvaa perusteellisesti ja monesta näkökulmasta tapahtumien kulun ja eri toimijoiden toiminnan - hyvin järkyttävää.
Tässä linkki oikeusministeriön tutkintaryhmän tiedotteeseen.
Tässä linkki tutkintaselostukseen.http://oikeusministerio.fi/fi/index/julkaisut/julkaisuarkisto/1370865930372.html
Ja tässä linkki koko tutkintaraporttiin.
Ps. Aulikki Kananoja jättää oman raporttinsa näillä näkymin vielä ennen juhannusta. Kommentoin sen ehdotuksia tarkemmin ensi viikolla.
sunnuntai 9. kesäkuuta 2013
Lasten, nuorten ja äitien mallimaa Suomi
Kolumni on julkaistu Metalliliiton Ahjo-lehdessä 6.6.2013.
”Ihan kuin olisi ollut jossain
satuhetkessä”
Suomea hehkutettiin jälleen mallimaaksi
kun Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Herman Van Rompuy vieraili Suomessa. Hän
aikoo ehdottaa EU:n työllisyyspakettia esikuvanaan meidän nuorisotakuumme. Pelastakaa
Lapset järjestön vertailuraportin mukaan Suomi on esikuva ja maailman paras maa
myös äideille. Äiti-indeksin mittareina olivat tytön tai naisen riski kuolla
raskauteen tai synnytykseen, alle 5-vuotiaiden lasten kuolleisuus, lasten
koulutustaso, maan tulotaso ja naisten poliittinen asema. Suomessa tilanne on
erinomainen kaikilla kriteereillä mitattuna. Lapsuuteen, nuoruuteen ja naisiin
kohdistuvat kansantalouden investoinnit näyttävät olevan kannattavia.
Näin arvioivat myös professorit Jorma
Sipilä ja Eva Österbacka valtionvarainministerille tehdyssä selvityksessä. Varhaiskasvatus
ja lasten kouluvalmiuksien tukeminen ovat parhaimpia keinoja edistää lapsen ja
nuoren hyvinvointia ja ehkäistä ongelmien syntymistä ja niistä aiheutuvia kustannuksia.
Varhaiskasvatus on erityisesti
huono-osaisten perheiden osalta hyvin kustannustehokasta perhepolitiikkaa. Investointi
varhaiskasvatukseen ei ainoastaan tasoita lasten välisiä eroja
mahdollisuuksissa, vaan myös varhaiskasvatuksen tuotto arvioidaan korkeaksi. Kuitenkin
parhaillaan Suomessa keskustellaan päivähoito-oikeuden rajaamista lapsilta,
joiden vanhempi on syystä tai toisesta kotona.
Myös kotihoidossa oleville lapsille
kannattaa antaa mahdollisuus varhaiskasvatukseen ja vertaisryhmän toimintaan. Tutkijat
muistuttavat, että lapsen kotihoito voi olla sekä hyvää että huonoa. Kun lapsen
kotiolot ovat huonot, on erityisen tärkeää lapsen päästä päivähoitoon, ja myös
kokopäiväisesti vaikka vanhempi olisi kotona. Lisäksi näiden lasten perheet
tarvitsevat myös muuta tukea vanhemmuuteen.
Koulu on lasten kasvun ja kehittymisen
kannalta myös erityisen merkityksellinen. Tutkimuksissa on osoitettu,
millaisiin elämänkulkuihin - ja kustannuksiin - päädytään, mikäli lapsi on
jäänyt ilman riittävää tukea koulunkäyntiinsä. Heikoista kasvuoloista koulua
käyvien lasten tuki on erityisen tärkeää.
Lapsia, nuoria ja perheitä tukevia
palvelut ovat tutkijoiden mukaan sosiaalisia investointeja, joilla ehkäistään
lasten, nuorten ja perheiden ongelmia. Näin vältetään korjaavista
toimenpiteistä syntyviä suuria kustannuksia lastensuojelusta, lasten ja nuorten
mielenterveyshoidosta ja erityisopetuksesta. Perheet tarvitsevat tukea arkeen. On
hienoa, että entistä useampi työnantaja ilmoittaa olevansa perheystävällinen
työpaikka. Laskelmien mukaan on kannattavampaa maksaa esimerkiksi lastenhoitaja
työntekijän kotiin, kuin palkata sijainen sairaan lapsen vanhemmalle. Tällaiset
työsuhde-edut ovat Väestöliiton mukaan yleistymässä.
Satsaukset varhaislapsuuteen, koulunkäyntiin
ja nuorten työllistymiseen ovatkin talouden kestävyyden kannalta kannattavia. Suomi
kelpaa esikuvaksi muille maille. ”Ihan kuin olisi ollut jossain satuhetkessä”,
totesi Rompuyn tilaisuuden osanottaja. Pidetään esikuvista huolta.
Tunnisteet:
hyvinvointipolitiikka,
lapsi- ja lastensuojelupolitiikka
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)