tiistai 18. kesäkuuta 2013

Oppilas ja opiskeluhuoltolaki ja lastensuojelu

Hallituksen esityksen mukaan kuntien tehtävänä olisi jatkossa järjestää myös vastaavan kuraattorin palvelut. Tehtävä on kunnille uusi ja tehtävän hoitaminen edellyttäisi nykyisen kelpoisuuslain mukaista sosiaalityöntekijän tutkintoa. Ja kuten kaikki tiedämme sosiaalityönteköitähän meillä on pilvin pimein tarjolla jo nykyisiinkin lakisääteisiin tehtäviin.

On myös eriskummallista, että kelpoisuutta tällaiseen tehtävään ei olisi esim. sosionomi (Ylempi amk) -tutkinnolla. Tälläkin hetkellä Ylempi amk-tutkintoa opiskelee useita jo nyt koulukuraattorin tehtävissä  toimivia sosionomeja, jotka eivät siis olisi ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamisen jälkeenkään päteviä vastaavan kuraattorin tehtäviin. Osaamista heillä siihen varmasti on ja motiivi kehittää kuraattorityötä. Yleensä he tekevät myös opinnäytetyönsä kuraattorin tehtäväalueisiin liittyen. He ovat jo tällä hetkellä erittäin hyviä koulun sosiaalityön asiantuntijoita.

Tosi merkillinen hallituksen esitys tältä osin.

Lue tästä myös Kuntaliiton tiedote 6.6.2013.

Tässä HE eduskunnalle oppilas- ja opiskelijahuoltolaiksi.

Tästä linkistä Kuntaliiton lausunto työryhmän esityksestä 24.1.2013.

  

maanantai 17. kesäkuuta 2013

Oikeusministeriön tutkintaryhmä: Lapsen kuolemaan johtaneet väkivaltatapaukset seurantaan

Oikeusministeriön tutkintatyöryhmä julkisti raporttinsa 11.6.2013. Siinä esitetään mm. että lapsen kuolemaan johtaneet perheväkivaltatapaukset tulee ottaa systemaattiseen seurantaan.

Tätä olimme esittämässä jo vuonna 2008 silloista sisäisen turvallisuuden ohjelmaa laatineessa Arjen turvallisuustyöryhmässä, jolle valmistelimme alatyöryhmässä ehdotuksia lapseen kohdistuneen väkivallan ehkäisemiseen.

En tiedä, olisiko tuolloin esitetyillä toimilla voitu estää 8 v. tytön surma. Kaikista aikuisista kun ei koskaan ole lapsen turvallisiksi vanhemmiksi, eikä pääsykoetta vanhemmuuteen ole. Ehkä kuitenkin eri viranomaisten yhteistyö ja lastensuojelun toimintamallit olisivat ehtineet kehittyä menneiden viiden vuoden kuluessa, jotta lapsen pahoinpitelyihin oltaisiin ajoissa puututtu.

Monia kehittämistoimia pitää tehdä, jotta yksikään lapsi ei kuole esim. perheessä väkivallan seurauksena. Olisiko jo nyt aika kehittämistoimille niin valtakunnan tasolla, kunnissa kuin perheissäkin?

Tutkintaryhmän 80-sivuinen raportti kuvaa perusteellisesti ja monesta näkökulmasta tapahtumien kulun ja eri toimijoiden toiminnan - hyvin järkyttävää.

Tässä linkki oikeusministeriön tutkintaryhmän tiedotteeseen.

Tässä linkki tutkintaselostukseen.http://oikeusministerio.fi/fi/index/julkaisut/julkaisuarkisto/1370865930372.html

Ja tässä linkki koko tutkintaraporttiin.

Ps. Aulikki Kananoja jättää oman raporttinsa näillä näkymin vielä ennen juhannusta. Kommentoin sen ehdotuksia tarkemmin ensi viikolla. 



sunnuntai 9. kesäkuuta 2013

Lasten, nuorten ja äitien mallimaa Suomi


Kolumni on julkaistu Metalliliiton Ahjo-lehdessä 6.6.2013.
”Ihan kuin olisi ollut jossain satuhetkessä”

Suomea hehkutettiin jälleen mallimaaksi kun Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Herman Van Rompuy vieraili Suomessa. Hän aikoo ehdottaa EU:n työllisyyspakettia esikuvanaan meidän nuorisotakuumme. Pelastakaa Lapset järjestön vertailuraportin mukaan Suomi on esikuva ja maailman paras maa myös äideille. Äiti-indeksin mittareina olivat tytön tai naisen riski kuolla raskauteen tai synnytykseen, alle 5-vuotiaiden lasten kuolleisuus, lasten koulutustaso, maan tulotaso ja naisten poliittinen asema. Suomessa tilanne on erinomainen kaikilla kriteereillä mitattuna. Lapsuuteen, nuoruuteen ja naisiin kohdistuvat kansantalouden investoinnit näyttävät olevan kannattavia.

Näin arvioivat myös professorit Jorma Sipilä ja Eva Österbacka valtionvarainministerille tehdyssä selvityksessä. Varhaiskasvatus ja lasten kouluvalmiuksien tukeminen ovat parhaimpia keinoja edistää lapsen ja nuoren hyvinvointia ja ehkäistä ongelmien syntymistä ja niistä aiheutuvia  kustannuksia.

Varhaiskasvatus on erityisesti huono-osaisten perheiden osalta hyvin kustannustehokasta perhepolitiikkaa. Investointi varhaiskasvatukseen ei ainoastaan tasoita lasten välisiä eroja mahdollisuuksissa, vaan myös varhaiskasvatuksen tuotto arvioidaan korkeaksi. Kuitenkin parhaillaan Suomessa keskustellaan päivähoito-oikeuden rajaamista lapsilta, joiden vanhempi on syystä tai toisesta kotona.

Myös kotihoidossa oleville lapsille kannattaa antaa mahdollisuus varhaiskasvatukseen ja vertaisryhmän toimintaan. Tutkijat muistuttavat, että lapsen kotihoito voi olla sekä hyvää että huonoa. Kun lapsen kotiolot ovat huonot, on erityisen tärkeää lapsen päästä päivähoitoon, ja myös kokopäiväisesti vaikka vanhempi olisi kotona. Lisäksi näiden lasten perheet tarvitsevat myös muuta tukea vanhemmuuteen.

Koulu on lasten kasvun ja kehittymisen kannalta myös erityisen merkityksellinen. Tutkimuksissa on osoitettu, millaisiin elämänkulkuihin - ja kustannuksiin - päädytään, mikäli lapsi on jäänyt ilman riittävää tukea koulunkäyntiinsä. Heikoista kasvuoloista koulua käyvien lasten tuki on erityisen tärkeää.

Lapsia, nuoria ja perheitä tukevia palvelut ovat tutkijoiden mukaan sosiaalisia investointeja, joilla ehkäistään lasten, nuorten ja perheiden ongelmia. Näin vältetään korjaavista toimenpiteistä syntyviä suuria kustannuksia lastensuojelusta, lasten ja nuorten mielenterveyshoidosta ja erityisopetuksesta. Perheet tarvitsevat tukea arkeen. On hienoa, että entistä useampi työnantaja ilmoittaa olevansa perheystävällinen työpaikka. Laskelmien mukaan on kannattavampaa maksaa esimerkiksi lastenhoitaja työntekijän kotiin, kuin palkata sijainen sairaan lapsen vanhemmalle. Tällaiset työsuhde-edut ovat Väestöliiton mukaan yleistymässä.

Satsaukset varhaislapsuuteen, koulunkäyntiin ja nuorten työllistymiseen ovatkin talouden kestävyyden kannalta kannattavia. Suomi kelpaa esikuvaksi muille maille. ”Ihan kuin olisi ollut jossain satuhetkessä”, totesi Rompuyn tilaisuuden osanottaja. Pidetään esikuvista huolta.

 Sirkka Rousu, kirjoittaja on hyvinvointipolitiikan yliopettaja Metropolia ammattikorkeakoulussa.