perjantai 24. kesäkuuta 2011

YK:n lapsen oikeuksien komitea kehotti Suomea parantamaan lastensuojelun laatua

Suomi raportoi YK:n lapsen oikeuksien komitealle säännöllisesti millaisessa jamassa lapsen oikeudet maassa ovat. YK:n komitea antaa raportin ja kuulemisten jälkeen valtiolle suositukset, joiden mukaan valtion tulisi parantaa lasten asemaa. Tuorein komitean suositus annettiin 20.6.2011.

Komitea ilmaisee huolensa suomalaisen lastensuojelun laitoskeskeisyydestä ja patistaa lisäämään sijaishuollossa perhesijoituksia sekä kehittämään järjestelmällisemmin lastensuojelun laatua ja valvontaa. Myös lastensuojelun piirissä olevien lasten ja nuorten tietoa omasta oikeusturvastaan tulee komitean mukaan lisätä.

Missä viipyy kansallinen lastensuojelun laatusuositus?

Olen ollut mukana valmistelemassa Suomen ensimmäistä kansallista lastensuojelun laatusuositusta, joka oli vihdoin pitkän odottelun jälkeen lausunnolla viime vuoden lopulla. Lapsiasianeuvottelukunnan lastensuojelujaosto teki asian jatkovalmistelusta konkreettisen ehdotuksen tammikuussa. Saatujen hyvien palautteiden jälkeen suositusluonnos jäi kuitenkin jälleen sos.ja terv.ministeriön pöydälle odottamaan uutta hallitusta ja ministeriä.

Nyt peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardsonin pitäisi ensi töikseen saada asia valmiiksi. Ja suositukset eivät tietenkään riitä, vaan tarvitaan myös monia konkreettisia parannustoimia yhteistyössä kuntien ja kaikkien niiden kanssa, jotka lastensuojelun parissa toimivat, mukaan lukien lastensuojelun asiakkaat.

YK-komitea kiittää Suomea ohjelmatyöstä ja uudistuksista, joiden tavoitteena on vahvistaa lapsen oikeuksien toteutumista Suomessa. Komitean toiveina Suomelle ovat kuitenkin lapsipolitiikan selkeämpi koordinaatio eri ministeriöiden sekä kuntien kesken, parempi lapsen oikeuksiin liittyvä koulutus lasten kanssa työskenteleville sekä vähemmistöjen kuten vammaisten, romani- ja saamelaislasten olojen parantaminen. Myös lapsiryhmien koon pienenemiseen ja hoitosuhteiden jatkuvuuteen tulee uudistettavassa varhaiskasvatuslaissa pyrkiä.

Komitea suosittaa myös lasten parempaa osallistumista koulun arkeen sekä koulun toimintaan enemmän yhteisöllisyyttä ja erilaisuuden hyväksymistä. Komitea toivoo Suomen kartoittavan lasten omat näkemykset huonon kouluviihtyvyyden syistä. Myös kouluterveydenhoitajien ja koulupsykologien palveluita koulussa pitäisi lisätä.

Lue ulkoministeriön tiedote YK:n lapsen oikeuksien komitean suosituksista Suomen valtiolle tästä. Sivuilta löytyy suositus englanniksi. Suomeksi se luvataan kääntää pikimmiten.

Klikkaa tästä lapsiasiavaltuutetun tiedotteeseen.

6 kommenttia:

  1. Vielä tärkeämpää olisi lukea koko raportti englanninkielisenä.Yhteenvedosta ollaan jätetty pois paljon tärkeitä huolenaiheita sekä niputettu yhteen asioita ilaman todellista asioiden avaamista.Toivottavasti suomenkielinen versio julkaistaan pian, aivan siitäkin syystä että raportissa erityisesti kehotetaan Suomea jakamaan tietoa yhtälailla suurelle yleisölle kuin asiantuntijoille mahdollisimman laajasti, eikä myöskään ainoastaan netissä.

    VastaaPoista
  2. Toivon jokaisen lukevan komitean suositukset joko englanniksi, tai myöhemin kun on käännetty Suomeksi. Blogini oli vain "uutinen" ja heräte kiinnostua suositusten lukemisesta, ei tyhjentävä koonti sen keskeisestä sisällöstä (edes lastensuojelun osalta). Komitea on joka kerta kehottanut Suomen valtiota toimiin mm. sopimuksen tunnettuuden parantamiseksi ja siitä tiedottamiseen, mihin toimiin lapsen oikeuksien parantamiseksi on ryhdytty - Suomen valtiomme on toistaiseksi tehnyt näidenkin toistuvasti esitettyjen suositusten osalta aika vähän. Jokainen meistä voi ottaa tämänkin asiakseen. Itse pyrin siihen mm. blogillani, ja monin muin tavoin.

    VastaaPoista
  3. Mitä mieltä olet,mistä johtuu Suomen valtion vastahakoisuus näiden tärkeiden asioiden tuomisessa suurelle yleisölle? Ei ole vielä julkaistu suomenkielistä versiota komitean loppupäätelmästä eikä ole myöskään lehdissä liioin loppupäätelmää yleisölle avattu.Mikä myös aika eriskummallista on että lapsiasiain valtuutettu Maria Kaisa Aula, jonka luulisi olevan varsin keskeinen henkilö raportin sisällön julkiseksi tekemisessä,vaikenee.Jos tämäkin virka on poliittisten päättäjien manipuloitavissa silloin ei kyllä veronmaksajien rahoja kannata moiseen tuhlata.

    VastaaPoista
  4. Suomen valtion vastahakoisuus johtuu siitä, että lasten asiat ovat liian usein vain poliittista jargonia, jossa lapsi nähdään tärkeänä korkeintaan yhteiskunnan tulevaisuuden näkökulmasta, mutta ei lapsena tässä ja nyt tarpeineen. Kun on kyse rajallisista yhteisistä voimavaroista, niin siksi lapsuuteen investoiminen tulisi nähdä nimenomaan investointina. No, monet asiat tietenkin ovat Suomessa hyvin myös lasten kannalta, mutta paremminkin ne voisivat olla monen lapsen kohdalla. Käännökset tulevat aikanaan, ja luulenpa että vasta tuolloin media vaivautuu asiasta kirjoittamaan. Maria Kaisa Aulan tiedotteeseen YK:n LOS-komitean suosituksista laitoin kyllä linkin myös omaan blogiini, ja hän jos kuka on nostanut lapsen näkökulman laajasti yleiseen keskusteluun. Kaikkien lasten, mutta erityisesti haavoittavissa oloissa kasvavien lasten sekä erityisryhmien lasten asiat.

    VastaaPoista
  5. Kaikkein karmeinta suomalaisessa lastensuojelussa ovat lastensuojeluviranomaiset, jotka osoittautuvat valittavan usein vain vallanhimoisiksi, omahyväisiksi ja ammattitaidottomiksi typeryksiksi. "Lastensuojelijoiden" pitäisi pitää lapsen etua kaikken tärkeimpänä ohjenuoranaan, mutta monest näyttää siltä etteivät viranhaltijat yhtään ymmärrä - eikä taida pahemmin ketään kiinnostaakaan - mitä heidän toimintatapansa ja menetelmänsä aiheuttavat jo ennestään haavoittuvassa asemassa oleville lapsille ja heidän perheilleen.

    VastaaPoista
  6. Kyllä Aulan tiedote YK:n LOS-komitean suosituksista oli mielestäni varsin pinnallinen, eikä edes pyrkinyt päätelmää analysoimaan tai avaamaan yleisölle. Saattaa olla että kulisseissa Aula on lapsen asioita pyrkinyt viemään eteenpäin, hyvä näin.Mielestäni lapsiasiavaltuutetun tulisi kuitenkin myös keskittyä nostamaan yleiseen keskusteluun lapsen hyvivoinnin perusedellytyksiä, auttaa vanhempia näkemään ja konkretisoimaan arjessa näitä haasteita.Aulan julkiset kannanotot ovat olleet liian yleisluontoisia eikä mitenkään tavallisia kansalaisia puhuttelevia.

    Lapsiasiavaltuutettu on toivon mukaan poliittisten velvotteiden yläpuolella kuten myös eri yhteiskunnan viranomaisten painostuksen ulkopuolella.Tämä asema pitäisi mahdollistaa itsenäiset kannanotot ja lasten hyvinvointiin liittyvien asioiden ponnekkaan ajamisen.

    Suomessa lasten päivähoito on merkittävä lasten ja vanhempien hyvinvointiin vaikuttava palvelu. Päivähoito koskettaa niin suurta osaa väestöstä että tämän järjestelmän toimivuus ja haasteet tulisivat olla lapsiasiavaltuutetun toimminnan jatkuvassa seurannassa ja tarkkailussa.Lapsiasiavaltuutetun merkitys päivähoitojärjestelmän avaamisessa ja läpinäkyväksi tekemisessä vanhemmille auttaisi myös ehkä korjaamaan lasten ja vanhemmuuden hyvinvoinnin kannalta huolestuttavia,vanhempien subjektiivisen oikeuden lain väärinkäytöksiä.

    Riippumattomuus tulisi mahdollistaa selkeän lapsen asioiden esillä pitämisen sekä myös tarvittaessa kritiikin yhteiskunnan lasten hyvinvointiin vaikuttavien viranomaisten ja laitosten toimintaa ja päätöksiä kohtaan.

    VastaaPoista