lauantai 25. lokakuuta 2014

Ensimmäiset Lastensuojelun monitieteiset tutkimuspäivät -upeaa. Lastensuojelun resurssit Vantaalla ja muualla.

Syyskuussa osallistuin Lastensuojelun tutkimuspäiville, jotka lienevät historiassa ensimmäiset. Lastensuojelua tarkasteltiin / "piiritetttiin" monesta näkökulmasta ja monitieteisesti. THL.n ko.vastuualueen päällikkö jo lupaili tämänkaltaiselle tutkimuspäivälle jatkoakin. Upeaa.

Lastensuojelun tuloksellisuus teema oli myös keskusteluissa: miten tuottaa näkyväksi se, mitä asiakkaana olevan lapsen ja perheen osalta ollaan saatu aikaan. Miten erityisesti asiakaskohtaisesta arvioinnista syntynyttä tietoa voitaisiin kirjata myös tietojärjestelmiimme niin, että saadaan koottua tilastollistakin tietoa asiakastyön vaikuttavuudesta. Itse muistutin, että Tikesos sosiaalihuollon tietojärjestelmähankkeessa on vuosia sitten laadittu määritykset, miten tieto kirjattaisiin. Näitä määrityksiä ei vain ohjelmistotalot ole tietojärjestelmiimme toteuttaneet. Siihen tarvittaisiin esim. STM:n määräys. Keskustelua vauhditti Mikael Leiman ja Tuija Kotiranta.

Päivillä puhuttiin myös nuorten syrjäytymisestä, ja ainakin itse vakuutuin siitä, että meidän pitäisi paljon enemmän kiinnittää huomiota sosiaalisten suhteiden merkityksen ymmärtämiseen, ja myönteisten suhteiden tukemiseen. Ihmiselle on niin tärkeää tulla tunnistetuksi myönteisesti omissa arkiyhteisöissään. Harry Lunabba ja Riikka Korkiamäki alustivat session loistavasti.

Lastensuojelun kehittämis- ja tutkimushanke päivittää facebook-sivuillaan lastensuojelun tutkimuskeskustelua - loistavaa palvelua. Päivitykset löytyy jatkossa facebook-sivujen lisäksi Lastensuojelun käsikirjan Tutkittua -teemasta.

Tässä linkki Lastensuojelun kehittämis- ja tutkimushankkeen facebook-sivuille.

Lainsäädännön eteneminen   

- Sosiaalihuoltolain aikataulutus ja kustannukset puhuttavat: Kuntaliitto ja monet muut haluaisivat sosiaalihuoltolain, ja siihen liittyvien lastensuojelulain muutosten tulevan käsiteltäväksi eduskunnassa ja lain voimaan samalla aikataululla kuin sote-laki. Kustannuksissa hiertää arviot lain toimeenpanon vaikutuksista esim. kotipalvelun määrärahoihin.

Tässä linkki Kuntalehden keskusteluihin.

- STM antoi vihdoin myös Perhehoitolaki-esitysluonnoksen lausunnoille (olen jo Kuntaliitossa ollessani ollut työryhmässä lakimuutoksia ja perhehoidon kansallista ohjelmaa laatimassa ja nykyisessä työssäni olen ollut jo vuodesta 2011 alk.). Lastensuojelun osalta, esim. Pesäpuun lausunnossa, olisi tarpeen erityisesti varmistaa, että lapsen perhehoito voi toteutua pitkäjänteisenä.

Tässä linkki Perhehoitolaki-esityksen luonnokseen STM.n sivuilla. 
Tässä linkki Pesäpuun lausuntoon. 

Lastensuojelun resurssikeskustelua

- Hesarissa käydään parhaillaan keskustelua lastensuojelun sosiaalityön resrusseista, esimerkkinä artikkelissa oli nyt Vantaa.

Sosiaalityöntekijöiden työtaakka on tietenkin aivan kohtuuton. Työntekijöiden vaihtuvuus on erityisen huono asia juuri lastensuojelun asiakkaiden elämän kannalta. Vähäisten virkojen ohella, sosiaalityöntekijöiden viroissa olevista myös iso osa on muodollisesti epäpäteviä: kun yiopistosta valmistuneet maisterit eivät hakeudu lastensuojelutyöhön tai eivät siinä pysy, aiheuttaa se jatkuvan rekrytointiruletin, sillä avoimeen virkaan voidaan ottaa vain määräajaksi ns. epäpätevä, joka siis vaihtuu näin koko ajan.

Suomessa kuitenkin ammattikorkeakouluissa on koulutettu vuodesta 2002 lähtien yliopiston sosiaalityön maisteritasoa vastaavia ylemmän korkeakoulututkinnon Sosionomi (Ylempi AMK) tutkinnon suorittaneita. Heillä on osaaminen ja motivaatio pysyä asiakastyössä, olen sen heitä kouluttavana nähnyt. Osa heistä toimii siis nyt epäpätevinä määräaikaisissa viroissa, mutta asiakastyön kannalta he ovat varmasti osaavia ja päteviä työssään.

Miksi heitä ei vihdoin jo voitaisi määritellä myös virallisesti kelpoisiksi sosiaalityöhön?   Parhaillaan Pirjo Sarvimäki STM:ssä on laatimassa sosiaalihuollon ammattihenkilölakia - sen valmistelutyö pitäisi nostaa myös avoimeksi, jota se ei nyt ole.

Tietenkään kaikki Sosionomi (Ylempi AMK) tutkinnon suorittaneista eivät hakeudu sosiaalityöntekijän virkoihin, mutta niille, jotka haluavat sosiaalityöntekijän tehtävässä toimia, pitäisi mahdollistaa olla ihan virallisestikin kelpoisia siihen.

Resurssit eivät yksin lastensuojelun laatua paranna: tarvitaan reformi, joka uudistaa lapsiperheiden tukipalveluja kokonaisuutena - sitä työtä mitä lapsen ja perheen kanssa muutkin ammattilaiset ja toimijat tekevät, tarvitaan osaamista parantavaa täydennys- ja erikoitumiskoulutusta, tarvitaan uudenlaista toimintakulttuuria ja toimintamalleja.... ainoastaan sosiaalityön resursseja lisäämällä lastensuojelun laatu ei parane.

Tässä linkki Hesarin Lastensuojelun keskusteluun. Suojeleeko lastensuojelu lasta vai äitiä?

Tässä linkki myös Vantaan lastensuojelua koskevaan ihan toisenlaiseen artikkeliin Kuntalehden sivuilla. Vantaa yhteistyössä Iceheartsin kanssa!

Rauhanpalkinto: Lapsen oikeudet! 

- Ilouutinen oli Rauhanpalkinnon saaminen sinnikkäille lapsen oikeuksien edistäjille!



-

2 kommenttia:

  1. Hei!
    Perhehoitohan on työtä sitä tekeville ihmisille.
    Miksi heitä ei velvoiteta antamaan biologisille vanhemmille ja muuallekin raportteja tekemästään työstä, ihan kuten laitoksistakin vanhemmilla on oikeus saada kuukausiraportit?
    Ei sijaisperheille voi mielestäni ajaa vain tukia ja oikeuksia, ilman mitään velvollisuuksia seurata ja raportoida työnsä tuloksista. Eri asia olisi,jos työ olisi pyyteetöntä auttamistyötä, mutta nykyään puhutaan jo todella hyvistä tuloista, jos on useampikin sijoituslapsi.

    VastaaPoista
  2. Eiköhän perhehoitajat raportoi lapsen arjesta siten kun kunkin lapsen osalta sovittu. Kirjaaminen auttaa myös perhehoitajaa jäsentämään lapsen kehitystä ja arjen sujumista.

    VastaaPoista