Laitoin tällaisen palautteen Demokraatti-lehdelle, joka sen julkaisi 3.10.2014.
Palaute lehdelle ja poliitikoille
"Eerika"-laki-nimityksen käytöstä.
Tällainen lain nimitys on
vastenmielistä, varsinkin kun sosiaalihuoltolain sisällöllä ei ollut mitään
tekemistä Eerika-lapsen menehtymisen syihin.
Myös uutisoinnissa virheellisesti
hypetetään lain murroksellisuutta: ihan kuin tässä päivitetyssä
sosiaalihuoltolaissa olisi aivan uutena asiana perheiden mahdollisuus saada
(ilman lastensuojelun asiakkuutta) kotipalvelua, kun sitä on ollut oikeus LAIN
mukaan saada jo yli 30 vuotta sitten (1983) voimaan tulleen (ja vielä
voimassaolevan) sosiaalihuoltolain perusteella.
Laki ei siis ole voinut taata palvelun
saatavuutta tähänkään asti. Asiassa on kyse resursseista ja
palvelujärjestelmälle asetetuista tavoitteista, jotka ovat päättäjien
vastuulla. Edelleenkin. Päämäärä ongelmien ennalta ehkäisystä sisältyy samoin
jo ”vanhaan” sosiaalihuoltolakiin, toki uudistetussa laissa tavoitteiden ilmaisu
on saatettu vastaamaan elettävää aikaa.
Tulevaisuus näyttää kuinka hyvin
todellisuudessa perheet, lapset ja nuoret saavat tarvitsemansa tuen silloin ja
siten kuin olisi vaikuttavan työn näkökulmasta järkevää. Uusien sote-alueiden
ja -tuottajaorganisaatioiden päättäjien ja johtajien osaaminen ja asenteet
ratkaisevat.
Asiakastyössä toimivien tehtävänä on tuottaa tietoa hyvinvoinnin
muutoksista sekä asiakastyön ja palvelujen vaikutuksista. Tiedon näkyväksi
saamisessa on kovasti vielä työtä.
Yksi askel siihen olisi, kun ministeriö
velvoittaisi asiakastietojärjestelmiä myyvät yritykset sisällyttämään
ohjelmiinsa jo useita vuosia sitten laaditut sosiaalihuollon valtakunnalliset
asiakastiedon määritykset, joihin sisältyy myös asiakastyön vaikuttavuuteen
liittyvien seurantatietojen dokumentointi. Näin saataisiin asiakastyössä
onnistumisesta seurantatietoa päätöksenteon tueksi.
Sirkka Rousu, sosiaalialan yliopettaja, lastensuojelun
erityisasiantuntija, hallintotieteiden tohtori
Hyvä kirjoitus!
VastaaPoistaOlisi erittäin tärkeä saada tietoa työn vaikuttavuudesta.
Toivoisin myös työtä pitkäjänteisemmäksi.
Ilman valtakunnallisia määräyksiä asiakastyön vaikuttavuustietojen kirjaamiseksi, ei kirjaamista saada tehtyä niin, että syntyisi tilastollista tietoa asiakastyön vaikuttavuudesta (edes sellaista, jota olen jo väitöskirjassani 2007 esittänyt). Olen vuosikausia pyytänyt STM:ää antamaan yhteisesti kaikille tarkoitetut dok.ohjeet ja määrykset ohjelmistoyrityksille... tämä olisi minusta ollut tärkeämpi kohde työajan käyttämiselle STMssä. Sen sijaan ministeriö tehtailee lakipykälien muutoksia, joiden toimeenpanoon ei kuitenkaan satsata.
VastaaPoista