Sosiaali- ja terveysministeriö järjesti lastensuojelun menneisyys-tutkimuksen (julkaistiin jo 6.4.2016) perusteella Anteeksipyyntö-tilaisuuden Lapsen oikeuksien päivänä 20.11.2016 Finlandia-talolla.
Tilaisuus oli koskettava. Myös menneisyys-tutkimuksen käynnistänyt kansanedustaja Maria Guzenina piti puheen. Samoin sijoitettuna olleiden nuorten aikuisten puheenvuorot liikuttivat tunteita.
Anteeksipyyntö tuli kovin myöhään, eikä valtio ole lupaamassa kaltoinkohdelluille korvauksia tai mahdollisuuksia saada kunkin yksilön tarvitsemaa erityistä tukea, kuten vertaisryhmiä, terapiaa.
Anteeksipyynnön lisäksi tarvitaan myös lastensuojelun valvontaa. Meiltä puuttuu kokonaan ns. järjestelmästä riippumaton valvontainstituutio, kuten monissa maissa on nimenomaan haavoittuneiden asiakasryhmien, kuten lastensuojelu, valvontaan perustettu. Nykyiset valvontakäytännöt ja mekanismit ovat puutteellisia. Suurin osa sijaishuollosta toteutuu nykyisin yksityisten yritysten toimesta.
- Lastensuojelua tulee tutkia: säännöllisesti tuotettua tietoa tarvitaan erityisesti siitä, kuinka onnistutaan niiden lasten terveyden ja kehityksen turvaamisessa, jotka otetaan yhteiskunnan huostaan. Tutkimustietoa tulee tuottaa jatkuvaluontoisesti ja tutkimukselle tarvitaan pysyvät rakenteet ja tutkimusinstituutio. Lastensuojelun kehittämisen tulee myös perustua tutkimukseen.
- Vastaavankaltainen menneisyys-tutkimus tarvitaan myös vuosien 1983-2010 ajan sijaishuollosta. Toimin 1980-luvun taitteessa erityislastenkodin johtajana. Lastensuojelussa myös monien lasten osalta onnistutaan varmistamaan lapsen kehitys ja terveys. Tästä tosin emme juurikaan tiedä.
Valtiovalta voisi vastuun eleenä perustaa 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi pysyvän lastensuojelututkimuksen rakenteen ja varmistaa sille perusrahoituksen, jota voisi kohdentaa esim. pääomittamalla ITLA:aa. Toisin kuin Sitralla, ei ITLAlla ole juurikaan rahaa! ks. lisää tästä
Kun Roosa-nauhapäivänä yritykset ja kansalaiset keräävät rahaa syöpätutkimukselle, niin voisiko ITLA käynnistää vuosittaisen kansalaiskeräyksen? - tässä olisi minusta ideaa, sillä kansalaiset tietävät nykyisin lastensuojelusta ja tarpeista enemmän kuin aikoihin ja voisivat hyvinkin lahjoittaa säännöllisesti rahaa tutkimukseen.
THL:ssä päättyi 2015 Lastensuojelun kehittämis- ja tutkimushanke, jota rahoitettiin mm. kansanedustajien kohdentamilla valtion budjetin "joululahjarahoilla"). LasKe-Tut -hanke järjesti mm. historiassaan toiset monitieteiset lastensuojelun tutkimuspäivät marraskuussa 2015. Siellä julkaistiin ehdotus Lastensuojelun tutkimuksen strategiaksi ja tutkimustoiminnan organisoinnista valtakunnallisesti ja alueellisesti, esimerkiksi Kansallinen THL:n johtama tutkimuksen verkosto, esimerkiksi Nuorisotutkimus-verkoston kaltaisesti. Alueelliset verkostot syntyisivät alueen yliopistojen, ammattikorkeakoulujen, osaamiskeskusten ja keskeisten kaupunkien ja yhteistyötahojen kanssa - ehkäpä tuleva sote-itsehallinto-organisaatio olisi sen kotipesä.
Yllä olevia asioita olen jo aiemmin ehdottanut eri blogeissani mm. Lastensuojelun menneisyys-tutkimuksen yhteydessä. Nyt yritän osaltani vauhdittaa tutkimustoiminnan rahoitusta ja organisointia, jotta asia saataisiin vihdoin alulle (ehkä taas kansanedustajien "joululahjarahoilla"). Olen lähettänyt asiasta aloitteen myös kansanedustajalle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti