Mikä on merkityksellistä ja vaikuttavaa onnistuneessa lastensuojelussa ja lapsiperheiden sosiaalityössä?

Julkaisemme onnistumisen tekijöitä koskevan aineistomme tulokset 3.12.2020 iltapäivän seminaarissa. 

Työstämme myös yhteistä TAITO-artikkelia, jossa tarkastelemme onnistumiseen liitettyjä yhdistäviä tekijöitä asiakkaiden, työntekijöiden ja johdon & päätöksentekijöiden näkökulmasta. 

Pohdimme julkaisussa myös, miten onnistumisen tekijät mahdollisimman hyvin voisivat toteutua jokaisen lapsen ja nuoren ja heidän perheidensä asiakkuudessa ja kasvuoloissa, ja työntekijöiden työskentelyssä - millaiset kehitystoimet olisivat keskeisiä.  

Tässä muutamia alustavia havaintoja kyselyvastauksista ja haastatteluista. 

“Asiakas tarvii sen ihmisen”   

Asiakkaiden ja läheisten vastausten mukaan tärkeää on, että oman työntekijän kanssa rakentuu hyvä vuorovaikutus ja yhteisymmärrys. Kokemus tasa-arvoisesta kohtaamisesta ja kuulluksi tulemisesta edistää asiakkaan osallisuutta ja luo edellytykset löytää yhteistyössä juuri heille sopivia ratkaisuja. 

 

Työntekijän tulee myös luottaa asiakkaan näkemykseen omasta tilanteestaan ja tukea lasta, nuorta sekä vanhempaa asioiden jäsentämisessä ja omien voimavarojen käytössä. Tuen tulee olla teoreettisesti perusteltavissa, mutta konkreettista sekä käytännön esimerkkeihin perustuvaa, miten voisi toimia arjen tilanteissa toisin. 

  

Onnistumista edistää, kun voi työskennellä saman tutun työntekijän kanssa pidempään, työntekijä on tavoitettavissa ja yhteistyö toimii myös muiden lapsen, nuoren ja perheen kanssa arjessa toimivien kanssa. 

   

Kokemusta, erityisosaamista ja työskentelyyn tukea 

Työntekijöiden vastauksissa tulee esille samansuuntaiset näkemykset siitä, millaisia tekijöitä tarvitaan onnistuneessa asiakastyössä: Luottamuksellinen, avoin ja läpinäkyvä työskentelysuhde lapsen ja nuoren ja hänen perheensä kanssa. Asiakkaan oma motivaatio ja voimavarat tarvitaan – ihminen itse on aktiivinen toimija omassa elämässään. 

 

Työntekijällä tulee olla aikaa asiakkaalle. Juuri tälle lapselle, nuorelle ja perheelle pitäisi pystyä järjestämään heille sopivaa oikeanlaista tukea ja apua, mikä ei aina ole organisaatiossa mahdollista. Työntekijä ei saa jäädä yksin haasteellisten asiakastilanteiden kanssa. Vaativassa työssä onnistumiseksi tarvitaankin erityisosaamista.

  

Kokemus tuo työhön varmuutta ja kokenut työntekijä pystyy tukemaan kokemattomampia kollegojaan. Työssä kehittymisen ja jaksamisen edellyttää lähitukea.  Hyvinvoiva työntekijä on niin asiakkaan kuin työnantajankin etu.  Onnistuneen työskentelyn edellytyksistä ja esteistä kerromme lähemmin seminaarissa ja julkaisuissa.   

Tiedolla johtamisen perustana: työntekijöiden kokemustieto ja yhteinen pohdinta  

Palvelujohdossa ja päätöksentekijöinä toimivat haastateltavat toivat esille onnistuneen asiakastyön edellytyksinä hyvin samankaltaisia tekijöitä kuin asiakkaat ja työntekijät mukaan lukien toimivat yhteistyörakenteet.

   

Miten sitten organisaatiossa huolehditaan siitä, että onnistumiseen vaikuttavat tekijät voisivat toteutua mahdollisimman hyvin käytännössä? Haastatteluissa oli keskiössä kysymys, millaista tietoa lastensuojelun ja lapsiperheiden sosiaalityön asiakkuuksista on käytettävissä toiminnan ohjaamisessa ja johtamisessa. Haastatteluista välittyy hyvin yhdenmukainen kuva siitä, että nykyinen tietopohja perustuu asiakastyöntekijöiden kautta esimiehille välittyvään suulliseen kokemustietoon asiakkuuksista,tuen tarpeista, niiden syistä, siitä millainen tuki on ollut toimivaa, ja näiden yhteiseen pohdintaan palvelujohdon kanssa erilaisissa työntekijätiimeissä.

  

Erittäin kokeneilla palvelujohtajilla on taito viestiä tämänkaltainen tieto päätöksentekijöille pääosin laadullisena tekstinä ja perusteluina. Työntekijöiltä välittyvä kokemustieto ja sen yhteinen käsittely on toiminnan yksi vahvuus ja voimavara, mutta riittääkö se eurojen maailmassa ja vaatimuksissa osoittaa asiakastyön vaikutukset ja mekanismit, joilla vaikuttavuus on syntynyt? Entäpä asiakkaan kokemustieto? Asiakastietojärjestelmiin kirjataan asiakkaista ja asiakkuusprosessista paljon tietoa, mutta sieltä saadaan ulos koosteita lähinnä asiakasmäärästä, ilmoitusten ja asiakassuunnitelmien määrästä, hoitovuorokausista ymv.  Muunlainen asiakkuuksista ja asiakkuuspoluista tarvittava tieto pitäisi poimia käsin järjestelmästä. Tämä ei vastanne tiedolla johtamisen ideaa?

  

Kerromme laajemmin tutkimustuloksista iltapäivän seminaarissa 3.12.2020 - Onnistumisen tekijät lastensuojelussa ja lapsiperheiden sosiaalityössä.  

#lastensuojeluonnistuu - käytämme tätä tunnistetta viestinnässämme

Tervetuloa tuolloin linjoille! Koronatilanteen johdosta seminaari toteutetaan etäyhteydellä webinaarina. Tiedotamme lisää seminaarin nettisivulla. 

Kirjoittajat: 

Sirkka Rousu kartoittaa johdon ja päätöksenteon näkökulmaa

Tiina Harju ja Katri Horuz tutkivat asiakkaan näkökulmaa

Johanna Stauffer ja Katriina Sysmäläinen tutkivat työntekijöiden näkökulmaa

Tutustu myös aiempiin blogiteksteihimme Onnistumisen tekijät -tutkimusprosessista: löytyvät tästä samasta Lastensuojelija-blogista.