tiistai 6. maaliskuuta 2012

Kotihoidon tuesta ja sosiaalisesta kestävyysvajeesta

Parhaillaan käytävästä kotihoidontukikeskustelusta tuntuu unohtuvan valtiolta se, että julkinen hallinto on kokonaisuus, jonka me veronmaksajat pääosin rahoitamme. Julkinen hallinto koostuu erityisesti valtiosta ja kunnista. Jos valtio haluaa säästää kotihoidontuen maksuissa, mutta sen seurauksena aiheutetaan kunnille ja perheille tavoiteltua säästöä huomattavasti suurempi lisäkustannus - niin mitä järkeä tällaisessa "säästämisessä" on, ei mitään järkeä.

Ja tietenkin aina kun tehdään yhteiskuntapoliittisia päätöksiä, tulisi päätösten perustua tietoon ja kunnolliseen päätöksen vaikutusten ennakkoarviointiin: tässä kotihoidontukiasiassa tulisi arvioida päätöksen vaikutuksia ainakin lapsen, perheen vanhempien, työllisyyden, kustannusten ja esim. päivähoitopalvelujen näkökulmasta. Tähän mennessä keskusteluun ei ole tällaista tietoa tuotettu.

Sosiaalinen kestävyysvaje


Lauri Ihalainen kirjoitti hyvin Hesarin vieraskynässä 3.3.2012 nuorten yhteiskuntatakuusta, siitä millaista sosiaalista kestävyysvajetta olemme synnyttäneet jo tähän mennessä kun niin moni nuori ei ole löytänyt omaa koulutus- tai työpolkuansa, ja tätä menoa tulemme kasvattamaan lisää sosiaalista kestävyysvajetta. Ja siihen yhtenä tärkeänä torjuntalääkkeenä hallitus on antanut nuorille yhteiskunnan takuun, että jokaiselle nuorelle koulutus- ja/tai työurapolku järjestyy. Näistä nuorista tulee hetken päästä myös lasten vanhempia, joilla tulee olla mahdollisuus toimia riittävän hyvinä vanhempinakin.

Lue tästä Lauri Ihalaisen vieraskynä Yhteiskuntatakuu vaatii kansallisia talkoita.

Nuorten yhteiskuntatakuu-työryhmän 15.3.2012 julkistama raportti tästä linkistä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti