Yksi muotisana tuntuu tänä päivänä olevan rajapinta. Viimeisintä termin käyttösovellusta kuuntelin eilen: sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistuksen yhteydessä tullaan uudistamaan myös ns. rajapintalait. Näillä tarkoitetaan muiden toimialojen lakeja, jotka vaikuttavat sosiaalihuollon toimintaan ja päinvastoin – sosiaalihuolto vaikuttaa näiden toisten toimialojen lakien soveltamiseen.
Kieli toki kehittyy koko ajan. Lainaamme luovasti toisilta toimialueilta sanoja käyttöömme: luulen, että rajapinta-termi on siirtynyt meille atk-maailmasta, jossa järjestelmien väliset rajapinnat voivat olla ongelmallisia.
Minun päässäni rajapinta-termi visualisoituu viivaksi, jonka ylitse voi molemmilta puolin siirtyä sovitulla tavalla informaatiota. Viiva on raja, joka erottaa rajan molemmille puolille kuuluvat asiat omikseen.
Olen jo joitakin vuosia sitten kuullut ajatuksen, että eikö meidän terminologiassa pitäisi pikemminkin rajapintojen sijasta puhua yhdyspinnoista.
Minun päässäni yhdyspinta visualisoituu alueeksi, jossa kaksi viivaa kaareutuu osin toistensa sisälle muodostaen molempia aloja leikkaavan yhteisen alueen – yhdyspinnan. Yhdyspinnalla paitsi vaihtuu informaatiota sovitulla tavalla, siinä on myös yhteisiä pelisääntöjä, jolla yhdyspinnalla toimitaan sekä työnjakoa koskevia sopimuksia. Se on tila/vyöhyke, jonka hyvä toimivuus on osapuolten omien tehtävien kannalta tärkeää, ja jossa vallitsee ns. win-win-tila, osapuolet hyötyvät tasapuolisesti. Se korostaa yhteistyön merkitystä.
Yhdyspinta-termi kuulostaa minun korvissani myönteiseltä asiantilalta – siinä korostuu sana yhdys, kun taas rajapinta-termissä korostuu toisiaan erottava sana -raja.
Sanat, joita käytämme, muokkaavat ajatuksiamme. Siksi jättäisin rajapinta-termin edelleen atk-alalle ja käyttäisin eri osapuolien ja toimialojen yhteistyöstä puhuttaessa mieluummin termiä yhdyspinta. Mielikuvalla on väliä.
Lastensuojelun yhdyspinnat kuntoon esim. koulun kanssa, päihdehuollon kanssa jne.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti