Uuden aikakauden alku lastensuojeluun: kansallinen pitkäkestoinen reformi

Hei lukijani, jälleen lukuisat asiat ovat pitäneet minut kiireisenä.

Julkaisen blogissani ehdotuksen lastensuojelun kansalliseksi pitkäkestoiseksi reformiksi.
Olen luonnostellut tekstiä artikkeliksi kevään aikana yhdessä parin kollegan kanssa.
Ehdotus on siis vielä kehitteillä. Annoin aiheesta haastattelun 22.5.2013 Demokraatti-lehdelle. Toimittaja oli hyvin koonnut keskeiset asiat kansantajuisesti. 

Vaikka teksti on blogiksi pitkä, on se samalla hyvin tiiviisti kirjoitettu näkemys lastensuojelun kehittämisestä.
----------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Uuden aikakauden alku lastensuojeluun
    

Lienee selvää, että lastensuojelu tarvitsee pitkäkestoisen kehittämisohjelman resursseineen. Muutoksia tarvitaan paitsi käytännön asiakastyöhön, myös lastensuojelun kansalliseen ja paikalliseen ohjaukseen, johtamiseen, tiedontuotantoon sekä osaamiseen ja palveluihin.

Tämä edellyttää laajaa sitoutumista yhteiseen uutta toimintakulttuuria synnyttävään kehittämisprosessiin, kansalliseen reformiin. Kehittämiskumppanuuteen tarvitaan myös asiakkaat, heidän kokemuksensa ja näkemyksensä. Reformista ja sen toimeenpanosuunnitelmasta päättäisi valtioneuvosto, ja päätös olisi kuntia velvoittava. Reformin sisällön valmistelu tulisi tehdä yhteistyöverkostona joukkoistamisen toimintamallilla.  

Artikkelissa hahmotellaan linjauksia ja ohjelmaa, joka perustuu sekä valtakunnalliseen tutkimus- ja kehittämiskokemuksiin että kunnalliseen kokemukseen. Kymmenvuotisen systemaattisen kehittämisen myötä aikaansaatu toimintakulttuuri Nurmijärvellä puhuu puolestaan. Lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin tukemisen kunnallinen strategia perustuu moniammatilliseen yhteistyöhön sekä asiakkaita kunnioittavaan varhaiseen tukeen. Kunta on hyötynyt siitä, että se on sitoutunut ja päässyt mukaan THL:n vetämään verkostodialogiseen kehittämisprosessiin. Siinä on myös haettu välineitä seurata toiminnan vaikuttavuutta ja kustannuksia. Käsityksemme on, että uutta toimintakulttuuria vahvistamaan tarvitaan kansallinen lastensuojelureformi.

 

Millaisia vaikutuksia kokonaisvaltaisella reformilla voidaan saada aikaan? Tässä muutama ajatus. 

Lapsille palvelut ovat ensisijassa välittäviä ihmisiä   

Ensinnäkin päätöksenteko ja käytännön toiminta perustuu tietoon siitä, mitä lapsi, nuori ja hänen perheensä tarvitsevat. Jorma Sipilä ja Eva Österbacka summaavat huhtikuussa valtionvarainministeriölle jätetyssä selvityksessä sen, kuinka olemattoman vähän tiedetään lastensuojelun asiakkaista, mm. siitä miksi he tarvitsevat tukitoimia.

Palvelut ovat lapsille ja nuorille ensisijassa ihmisiä, kuulluksi tulemista, hyvää kohtaamista ja vuorovaikutusta omaa elämää koskevissa ratkaisuissa. Tämä on tärkein lastensuojelun laatutekijä esimerkiksi sijoitettujen nuorten Selviytyjät -ryhmän kokoaman palautteen sekä huostaan otettujen lasten vanhempien vertaisverkoston palautteen mukaan. Lastensuojelutyö on vaikuttavaa silloin kun lastensuojelutyö perustuu avoimeen yhteistyöhön ja vuoropuheluun kaikkien niiden henkilöiden kanssa, jotka ovat lapselle ja nuorelle tärkeitä.

Lastensuojelutyö onnistuu yhteistoiminnassa   

Uudessa toimintakulttuurissa on selkeät valtakunnalliset ja kunnalliset tukirakenteet sekä yhdessä tekemisen meininki. Lastensuojeluasioiden kehittämiseen ja toiminnan ohjaamiseen perustetaan moniammatillinen tiimi sosiaali- ja terveysministeriön (STM) ja opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) vastuuviranhaltijoista. Nyt yhteistyö on vähäistä, ja työntekijäresurssit aivan minimaaliset. STM:n vähäinen kehittämisrahoitus kohdennetaan lastensuojelun perustyössä todettujen ongelmien vähentämiseen lukuisiin hankkeisiin syydetyn rahoituksen sijaan. Esimerkiksi OKM jakaa tänä vuonna 80 miljoonaa euroa peruskoulujen oppilasryhmien pienentämiseen ja raha menee juuri siihen.

Terveyden ja hyvinvoinninlaitos koordinoi kaikille avoimia lastensuojelun oppimisverkostoja, jotka kokoontuvat vertaiskehittämisen tapaamisiin maakunnissa sekä aika ajoin valtakunnallisesti. Kokemusasiantuntijoiden mahdollisuudet osallistua turvataan kulukorvauksin ja asiantuntijapalkkioin. Tapaamisissa tieto jalostuu yhteisiksi lastensuojelun toimintaperiaatteiksi kokemusten, tutkitun tiedon ja omien oivallusten sekä hyviksi koettujen toimintakäytänteiden pohjalta. Vuosittain palkitaan lastensuojelun laatua parantava teko.

Tutkittua tietoa lastensuojelun vaikuttavuudesta  

Sosiaalialan osaamiskeskukset ja lastensuojelun ammattilaisia kouluttavat tiede- ja ammattikorkeakoulut sekä tutkijat tapaavat säännöllisesti. Lastensuojelun tutkimusverkostolla on pysyvä rahoitus ja vakiintunut yhteistyörakenne. Asiakastutkimus tuottaa tietoa lastensuojeluasiakkaiden tuen ja avun tarpeista, niiden taustoista ja toteutuneista tukimuodoista sekä asiakastyössä onnistumisesta. Asiakastietojärjestelmiin tallennetuista tiedoista saadaan jatkuvaluonteista seurantatietoa asiakastyön kehittämiseen.

 

Turhista lastensuojelun asiakkuuksista eroon

Lasten ja perheiden palvelutarjonta on kehittynyt niin, että tarpeellisia tukipalveluja voi saada ilman lastensuojelun asiakkaaksi hankkiutumista. Suurimmat voimavarat ovat lapsen ja perheen lähellä arjessa toimivissa ihmisissä ja yhteisöissä: neuvola, päivähoito ja koulu sekä nuorisotyö muodostavat ikäryhmänsä lapsille ja vanhemmille voimaverkoston ja ehkäisevän lastensuojelun perustan.

Kun tarvitaan lastensuojelun tukitoimia, on lapsella ja hänen perheellään aina mahdollisuus pyytää kutsumaan koolle neuvonpito, jossa läheisten ja muiden lapselle tärkeiden henkilöiden kanssa sovitaan tukitoimista. Tukimuodot ovat konkreettisia ja toimivat arjessa. Viranomaistiimien sijasta jokaiselle lapselle muodostetaan oma tiimi, joka huolehtii tukitoimista ja seuraa niiden toimivuutta. Perhe ja lapsi tahi nuori voi saada tarpeidensa mukaan tukea vaikka täysi-ikäisyyteen asti, jos tällä tuella pystytään ehkäisemään lapsen sijoitus.

 

Palvelut mukautuvat lapsen, nuoren ja perheen tarpeisiin

Lastensuojelun avopalvelut rakentuvat kunkin lapsen ja perheen yksilöllisten tarpeiden mukaan. Perheillä on mahdollisuus saada tukipalveluja myös palvelusetelinä tai perhe voi määrittää itse käyttämänsä tukipalvelut henkilökohtaisen budjetin mukaan, jossa tukena voi toimia tukihenkilö. Päihde- ja mielenterveyspalveluissa perheen kuntoutus sekä lapsen ja nuoren hoito ja terapia järjestyvät viivytyksettä. Erilaisia perheen tarvitsemia palveluja tuottavat yhteisöt ja yritykset, mikä monipuolistaa palvelujen tarjontaa.

Pitkäjänteisyyttä edellyttävä sijaishuolto tuotetaan pääosin kuntien omana palveluna, jota yksityiset ja yleishyödylliset palveluntuottajat täydentävät. Yhteistyö palveluntuottajien kanssa on pitkäkestoista kehittämiskumppanuutta ilman jatkuvaa kilpailuttamista.

Kun sijoitus on lapsen tai nuoren edun mukainen, on lapsen koti perheessä, perheenomaisesti toimivassa yksikössä, tai kuntouttavassa laitoksessa, jos lapsen ja nuoren tarve sitä edellyttää. Lapsen tai nuoren vanhempia ei jätetä vaille tukea ja kuntoutumismahdollisuuksia. Mikäli vanhempien kuntoutumisessa ei edistytä, eikä lapsi voi palata vanhempiensa huoltoon, lapsella on oikeus pysyviin kasvuolosuhteisiin esimerkiksi sijais- tai adoptioperheessä.  

 

Lastensuojelun resurssi on aikaa lapselle ja perheelle

Lastensuojelutyö on erityisesti aikaa asiakkaalle sekä osaamista, ja molemmista on tällä hetkellä suuri puute. Jokaisen lapsen ja perheen asiaan paneudutaan heidän elämäntilanteensa edellyttämällä tavalla ja intensiteetillä. Ammatillisen peruskoulutuksen jälkeen työntekijä tarvitsee ja on saanut erikoistumiskoulutuksen lastensuojelutyöhön. Ihmisen kehityspsykologia, lainsäädäntö, vuorovaikutustaidot, lastensuojelun toimintakäytännöt ja yhteistyömuodot, dokumentaatio, oman työn tutkiminen ja kehittäminen ovat erityisosaamisen ydintä.

Jokaiselle lapselle, nuorelle ja perheelle sovitaan vastuutyöntekijä ja asiakastiimi, jolla on paras mahdollinen osaaminen juuri tälle asiakkaalle. Moniammatillinen yhteistoiminta varmistaa lapsen ja perheen tuen toimivuuden. Vaikuttavuutta arvioidaan jokaisen asiakkaan kanssa. Toimintaa kehitetään vaikuttavuustiedon perusteella.  

Lapsiperheiden ja lastensuojelun palveluja johdetaan ja yhteen sovitetaan monialaisessa johtoryhmässä. Kunnan valtuuston hyväksymä lastensuojelulain edellyttämä suunnitelma ohjaa lasten ja perheiden palveluja ja lastensuojelutyötä sekä niiden kehittämistä. Lastensuojelutyön tarpeet, tavoitteet ja resurssit mitoitetaan pitkäkestoisina sosiaalisina investointeina.

Valvonta edistää oikeusturvaa ja laatua

Asiakasturvallisuus-ajattelu ja kansalliset valvontaohjelmat ohjaavat lastensuojelun valvontaa. Valvonta perustuu yhteisiin lastensuojelun laatukriteereihin. Valvontajärjestelmä toimii kuten autojen katsastus säännöllisin ja pakollisin määräaikaistarkastuksin. Valvonta koskee kaikkia toimijoita, myös kunnan omaa toimintaa ja lastensuojelun avohuoltoa. Omavalvontaa ja toiminnan kehittämistä tukee toimijoiden vertaisarviointi, koulutus ja yhteistyöverkostojen keskustelut.   

Lastensuojelun laatu ja ihmisten oikeusturvan parantaminen vaatii tekoja ja resurssien kohdentamista. Joka vuosi käytetään noin yksi miljardi lasten ja perheiden tukipalveluihin ja lastensuojeluun. Ehkäisevillä toimilla voidaan estää ongelmien kasautumista ja säästää inhimillisten kustannusten lisäksi useiden miljardien syrjäytymiskehityksen kustannukset.

 

Reformi on investointi lasten ja yhteiskunnan yhteiseen tulevaisuuteen. Toteuttaminen on vain valtion, kuntien sekä meidän kaikkien tahdosta kiinni.

Kirjoittajatiimin puolesta, Sirkka Rousu