Olen kirjoittanut useaan
kertaan tarpeesta synnyttää lastensuojelututkimuksen vakiintuneet rakenteet ja tutkimuksen
perusrahoitus.
Ehdotin mm. 20.11.2016 STM:n Anteeksipyyntötilaisuuden jälkeen,
että valtio osoittaisi vihdoin tässä vastuunsa.
Yksi ehdotukseni oli, että vahvistettaisiin
esimerkiksi jo olemassa olevaa ITLA-säätiötä, joka on perustettu Itsenäisyyden
juhlavuoden rahastoksi vuonna 1987 ja jonka perustehtävänä on edistää mm.
lastensuojelututkimusta - ITLA:lta on puuttunut vain raha, toisin kuin Itsenäisyyden
juhlavuoden 1967 sisarsäätiö Sitra:lla. Ja ITLA on jo STM:n eli valtion
omistuksessa yhteistyössä Lastensuojelun Keskusliiton kanssa.
Nyt ITLA:n pääomittaminen
näyttäisi toteutuvan eduskunnan 100-vuotislahjana suomalaisten lasten ja
perheiden hyvinvoinnille - lue lisää tästä uutisesta.
Eduskunnan päätös
edellyttää toki ITLA:n toiminnan ja hallinnon kehittämistä.
Lastensuojelututkimus
toivottavasti on keskeinen osa uuttakin toimintaa. Tutkimuksen perusrakenteiden
kannattaa olla verkostomaiset: THL yhteistyössä ITLA:n ja korkeakoulujen sekä
sosiaalialan osaamiskeskusten kanssa voisi muodostaa ytimen, ja käytännön TKI-toiminta
toteutuisi sote-toimijoiden kanssa (mitä ne tulevaisuudessa sitten ovatkaan).
Tutkimuksen perusrahoituksella pitäisi tuottaa jatkuvaluonteisesti tietoa yhteiskunnan
vastuulla olevan lastensuojelun toimivuudesta, laadusta ja vaikuttavuudesta ja
lastensuojelun asiakkaana olevien lasten hyvinvoinnista. - lue lisää ITLA:sta.
Vaikuttavuuden tutkimus ja osaaminen
Olen kirjoittanut
lastensuojelusta jonkusen kirjan ja artikkelin - viimeisimmät julkaistaan nyt
syksyllä 2017, toinen Tahto tehdä toisin kirjassa ja toinen pitkä artikkeli muodostaa noin
100 sivuisen kirjan Metropolian Taito-sarjaan. Tässä tulen kuvaamaan
lastensuojelun kulttuurista muutosta noin 35 vuoden perspektiivillä - asiat
ovat toki kehittyneet, mutta hyvin hitaasti. Tavoiteltavan kulttuurisen
muutoksen vakiintuminen näyttää vievän vuosikymmeniä.
Hiukan tuskastunut
olen esimerkiksi vaikuttavuus-teeman osaamisen kehittymiseen (Reino Salon väitöstutkimus jo 1956).
Oman väitöstutkimukseni (2007, tosin tutkimusaineisto kerättiin jo vuosina 1999-2001)
jälkeen olen vienyt teemaa monilla foorumeilla eteenpäin (löydät linkin väitöstutkimukseeni Lastensuojelun tuloksellisuuden arviointi -näkymätön tuloksellisuus näkyväksi tästä):
- Mäntsälä-Pornaisten perusturvan Futuriikki-hankkeessa kehitimme kunnan lastensuojeluun vaikuttavuuden seuranta- ja arviointimallin (valmistui 2011, ja lukija varmaan tietää että Mäntsälä on nyt koko Suomen yksi esimerkkikunta mitä saadaan aikaiseksi lasten palvelujen kehittämisellä),
- Kuntaliiton töissä kehitimme lastensuojelun laadun määrittelyn osana vaikuttavuuden teemaa (mm.LapsiArvi-julkaisu Holma 2009) ja
- nostimme Lastensuojelun laatupäivien 2010 pääotsakkeeksi vaikuttavuuden. Lastensuojelun laatupäivät jalkautuivat noin kuuteen eri maakunnassa pidettyyn kaksipäiväiseen maksuttomaan seminaariin, jossa esiteltiin aiheen piiristä ajankohtaisia TKI:n tuloksia ja verkostoiduttiin. Tässä tiivistelmä avauspuh.vuorostani.
- Vaikuttavan lastensuojelun näkökulma oli vahva myös valtakunnallisessa lastensuojelun laatusuosituksessa.
- Kuntaliitto jatkoi lastensuojelun vaikuttavuus-mittarin kehittämistä (kehitetty mittari julkaistaan nyt syksyllä 2017 -seuraa Kuntaliiton uutisointia).
- Äsken ilmestyneen Kuntalehden välissä jaettiin jo tutuksi tullut Uudistuva Lastensuojelu -lehti (SOS-lapsikylät), jonka keskiössä oli vaikuttavuus. - tästä pääset sen nettiversioon.
Jokaisessa
lastensuojelun asiakkuudessa syntyy tietoa tämän lapsen ja hänen perheensä
tilanteesta, hyvinvoinnista ja asioista jotka ovat näihin vaikuttaneet.
Asiakastietojärjestelmistä pitäisi saada raportteina ulos rakenteellista tietoa
jokaiselle työntekijälle, työtiimille ja lastensuojelusta vastaavalla
organisaatiolle, sen johdolle ja päättäjille.
Yksi kokonaiskehikko tähän on tuo
Futuriikki-hankkeessa kehittämämme Lastensuojelun vaikuttavuuden seurannan ja arvioinnin malli - tästä siihen. (voi olla, että edellyttää google-tiliä).
Tarvitsemme tiedolla
johtamista.
Sirkka Rousu, 22.10.2017
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti