sunnuntai 22. lokakuuta 2017

Lastensuojelututkimukselle rahaa: eduskunnan 100-vuotislahja lapsille ITLA-säätiön toimintaresurssia lisäämällä


Olen kirjoittanut useaan kertaan tarpeesta synnyttää lastensuojelututkimuksen vakiintuneet rakenteet ja tutkimuksen perusrahoitus. 

Ehdotin mm. 20.11.2016 STM:n Anteeksipyyntötilaisuuden jälkeen, että valtio osoittaisi vihdoin tässä vastuunsa. 

Yksi ehdotukseni oli, että vahvistettaisiin esimerkiksi jo olemassa olevaa ITLA-säätiötä, joka on perustettu Itsenäisyyden juhlavuoden rahastoksi vuonna 1987 ja jonka perustehtävänä on edistää mm. lastensuojelututkimusta - ITLA:lta on puuttunut vain raha, toisin kuin Itsenäisyyden juhlavuoden 1967 sisarsäätiö Sitra:lla. Ja ITLA on jo STM:n eli valtion omistuksessa yhteistyössä Lastensuojelun Keskusliiton kanssa.

Nyt ITLA:n pääomittaminen näyttäisi toteutuvan eduskunnan 100-vuotislahjana suomalaisten lasten ja perheiden hyvinvoinnille - lue lisää tästä uutisesta.

Eduskunnan päätös edellyttää toki ITLA:n toiminnan ja hallinnon kehittämistä. 

Lastensuojelututkimus toivottavasti on keskeinen osa uuttakin toimintaa. Tutkimuksen perusrakenteiden kannattaa olla verkostomaiset: THL yhteistyössä ITLA:n ja korkeakoulujen sekä sosiaalialan osaamiskeskusten kanssa voisi muodostaa ytimen, ja käytännön TKI-toiminta toteutuisi sote-toimijoiden kanssa (mitä ne tulevaisuudessa sitten ovatkaan). Tutkimuksen perusrahoituksella pitäisi tuottaa jatkuvaluonteisesti tietoa yhteiskunnan vastuulla olevan lastensuojelun toimivuudesta, laadusta ja vaikuttavuudesta ja lastensuojelun asiakkaana olevien lasten hyvinvoinnista.  - lue lisää ITLA:sta.

Vaikuttavuuden tutkimus ja osaaminen

Olen kirjoittanut lastensuojelusta jonkusen kirjan ja artikkelin - viimeisimmät julkaistaan nyt syksyllä 2017, toinen Tahto tehdä toisin kirjassa  ja toinen pitkä artikkeli muodostaa noin 100 sivuisen kirjan Metropolian Taito-sarjaan. Tässä tulen kuvaamaan lastensuojelun kulttuurista muutosta noin 35 vuoden perspektiivillä - asiat ovat toki kehittyneet, mutta hyvin hitaasti. Tavoiteltavan kulttuurisen muutoksen vakiintuminen näyttää vievän vuosikymmeniä.

Hiukan tuskastunut olen esimerkiksi vaikuttavuus-teeman osaamisen kehittymiseen (Reino Salon  väitöstutkimus jo 1956). 

Oman väitöstutkimukseni (2007, tosin tutkimusaineisto kerättiin jo vuosina 1999-2001) jälkeen olen vienyt teemaa monilla foorumeilla eteenpäin (löydät linkin väitöstutkimukseeni Lastensuojelun tuloksellisuuden arviointi -näkymätön tuloksellisuus näkyväksi tästä): 
  • Mäntsälä-Pornaisten perusturvan Futuriikki-hankkeessa kehitimme kunnan lastensuojeluun vaikuttavuuden seuranta- ja arviointimallin (valmistui 2011, ja lukija varmaan tietää että Mäntsälä on nyt koko Suomen yksi esimerkkikunta mitä saadaan aikaiseksi lasten palvelujen kehittämisellä), 
  • Kuntaliiton töissä kehitimme lastensuojelun laadun määrittelyn osana vaikuttavuuden teemaa (mm.LapsiArvi-julkaisu Holma 2009) ja 
  • nostimme Lastensuojelun laatupäivien 2010 pääotsakkeeksi vaikuttavuuden. Lastensuojelun laatupäivät jalkautuivat noin kuuteen eri maakunnassa pidettyyn kaksipäiväiseen maksuttomaan seminaariin, jossa esiteltiin aiheen piiristä ajankohtaisia TKI:n tuloksia ja verkostoiduttiin. Tässä tiivistelmä avauspuh.vuorostani. 
  • Vaikuttavan lastensuojelun näkökulma oli vahva myös valtakunnallisessa lastensuojelun laatusuosituksessa. 
  • Kuntaliitto jatkoi lastensuojelun vaikuttavuus-mittarin kehittämistä (kehitetty mittari julkaistaan nyt syksyllä 2017 -seuraa Kuntaliiton uutisointia).
  • Äsken ilmestyneen Kuntalehden välissä jaettiin jo tutuksi tullut Uudistuva Lastensuojelu -lehti (SOS-lapsikylät), jonka keskiössä oli vaikuttavuus. - tästä pääset sen nettiversioon.
Vaikuttavuustutkimus eri näkökulmista, ml tieto, miten lapsen hyvinvointi on kehittynyt lastensuojelun asiakkuuden aikana, on toivottavasti keskeinen ja vakiintunut tutkimusalue esim. ITLA:n toiminnassa. Vaikuttavuustutkimuksen osaamista tulee myös parantaa - ehkä tässä pitäisi itsekin edelleen jatkaa työtä.

Jokaisessa lastensuojelun asiakkuudessa syntyy tietoa tämän lapsen ja hänen perheensä tilanteesta, hyvinvoinnista ja asioista jotka ovat näihin vaikuttaneet. Asiakastietojärjestelmistä pitäisi saada raportteina ulos rakenteellista tietoa jokaiselle työntekijälle, työtiimille ja lastensuojelusta vastaavalla organisaatiolle, sen johdolle ja päättäjille. 

Yksi kokonaiskehikko tähän on tuo Futuriikki-hankkeessa kehittämämme Lastensuojelun vaikuttavuuden seurannan ja arvioinnin malli - tästä siihen. (voi olla, että edellyttää google-tiliä).

Tarvitsemme tiedolla johtamista.


Sirkka Rousu, 22.10.2017

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti