tiistai 21. elokuuta 2012

Henkilöstörakenne ja mitoitus kohdalleen asiakkaiden tarpeiden mukaisesti

Kun ihminen tarvitsee ympärivuorokautista hoivaa, olipa hän sitten ikäihminen, pitkäaikaissairas, vammainen tai kaltoin kohdeltu lapsi, tarvitaan heidän tarpeidensa mukaiset tilat, toiminta ja henkilöstö kolmivuorotyöhön. On välttämätöntä, että juuri tällaisen hoivan laatua ohjataan yhteisin pelisäännöin kuten lailla ja suosituksilla. Vielä joitakin vuosikymmeniä sitten, iso osa hoivaa tarvitsevista eli ja asui laitoksissa: mielisairaaloissa, kunnalliskodeissa, kehitysvammalaitoksissa ja lastenkodeissa.

Nykyisin ympärivuorokautista hoivaa ja tukipalveluja on saatavilla myös kodissa, olipa se tavallinen asunto, ryhmäasunto, palveluasunto tai tehostetun hoivan asunto. Pieni osa ikääntyneistä on laitoshoivan piirissä – valtakunnallisen ikäihmisten laatusuosituksen mukaan yli 75-vuotiaiden tarvitsemasta hoivasta korkeintaan 3 % kannattaa olla laitoshoivaa. Nurmijärvellä laitoshoivan piirissä on vielä tuplamäärä hoivan tarpeessa olevista. Onpa niitäkin maita, joissa laitoshoidossa ei ole yksikään ikäihminen, mutta silti jokaisen hoivasta huolehditaan. Suomella on pitkä laitoshoidon perintö, josta pyrimme nyt pois kehittämällä erilaista asumista ja palveluja. Suomella on varmasti varaa huolehtia jokaisen hoivasta laadukkaasti ja ihmisen erilaisten tarpeiden mukaan. Vielä asiat eivät ole niin hyvin kuin pitäisi olla.

Kukaan meistä ei halua vanhetessaan olla vain hoivan kohde. Ammattihenkilöstön hoivatyön lisäksi tarvitsemme sitä mitä muissakin elämänvaiheissa elämään kuuluu: toisten ihmisten seuraa, ulkoilua, liikkumisen mahdollisuuksia tasapainon ja lihaskunnon säilyttämiseksi sekä mielen virkistykseksi erilaista arkista toimintaa ja –kulttuuria. Tämä ei ole vain ammattihenkilöstön työtä. Tähän tarvitaan meitä tavallisia kanssaihmisiä ja läheisiä, jotka ehtivät ulkoiluseuraksi, teatteri- tai elokuvareissulle, kirjastoon, kahvilaan ja kodin askareisiin. Välittämisen yhteiskunnassa pidetään kaikista huolta ja jokainen voi osallistua ja vaikuttaa asioihin.

Vanhuspalvelulaki ei tule mullistamaan Nurmijärven ikäihmisten palveluja, vaan tukee jo aiemmin laaditun Ikäihmisten hyvinvointi- ja toimenpideohjelman ehdotuksia: parhaillaan rakennetaan tehostetun hoivan yksikköä sekä kehitetään kotihoitoa ja tukipalveluja. Ikääntyneiden tarpeet otetaan huomioon laajemminkin sekä muiden palvelujen kehittämisessä että esteettömän ympäristön ja asumisen suunnittelussa. Ikäihmisten omaehtoista toimintaa kannattaisi kunnan tukea nykyistä enemmän myös taloudellisesti – pieni avustus tuottaa paljon hyvinvointia yhteisöissä. Omaishoitoa ja omaisten tukipalveluja on lisättävä ja kehitettävä. Näissä on meillä vielä tehtävää. Ja seuraava ikäihmisten ohjelma kannattaa laatia laajassa yhteistyössä ikääntyneiden ja eri sukupolvien kanssa. Ikääntyneet ovat suuri voimavara yhteisöissä.

Sirkka Rousu, nurmijärveläinen hyvinvointipalvelujen yliopettaja, Metropolia ammattikorkeakoulu

Artikkeli on kotikuntani paikallislehdessä "Nurmijärven Uutiset"

Olen asettumassa kuntavaaliehdokkaaksi ja aion edistää laajasti hyvinvoitialan kehittämistä kunnassa. Näistä teemoista pyrin saamaan palstatilaa kuntalaisille jaettavissa lehdissä. Avaan hetken päästä myös omat nettisivut.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti