keskiviikko 17. lokakuuta 2012

Sosiaalityön työvoimapula, mutta sosiaalialan ylempi ammattikorkeakoulututkinto ei kelpaa

Tässä olevaa juttua ei Hesari julkaissut, koska olen kuntavaaliehdokas kotikunnassani. Niinpä julkaisen sen tässä. Olen myös vienyt Sosiaaliportin keskusteluun tämän viestin. Sielläkin voi jatkaa keskustelua.

Sosiaalityön työvoimapula puhuttaa. Osaavia työntekijöitä on koulutettu, mutta heidän osaamistaan ei haluta sosiaali- ja terveysministeriössä ottaa huomioon. Vuodesta 2002 lähtien on voinut suorittaa virkakelpoisuuden antavan ylemmän korkeakoulututkinnon tiede- tai ammattikorkeakoulussa (L 351/2005, 18§). Sosiaalialan henkilöstön kelpoisuutta säätelevä laki ei kuitenkaan määrittele sosiaalialan ylemmän (YAMK) ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden pätevyyttä lainkaan. Toistuvista vetoomuksista huolimatta kelpoisuuslakia ei ole haluttu muuttaa.

Ministeri Guzenina-Richardson aikoo ratkoa kiireellisesti työvoimapulaa niin, että alemman korkeakoulututkinnon suorittaneille sosionomeille (AMK) tarjottaisiin joustavaa lisäkoulutusmahdollisuutta yliopisto-opintoihin. Ministeri sivuuttaa kuitenkin tosiasian, että sosiaalialan YLEMPI AMK-tutkinnon suorittaneilla on jo maisteritason ylempi korkeakoulututkinto ja usean vuoden sosiaalialan työelämäkokemus sekä asiakastyön osaaminen.

Sosiaalialan ja –työn teoriaa ja työelämälähtöistä oppimista on heillä yhteensä 300 op, mikä kertyy yhteensä noin viiden- kuuden vuoden opiskelusta. Lisäksi heillä on oltava vähintään kolme vuotta sosiaalialan työkokemusta jo ennen YAMK-tutkintoon hakua. Useimmilla erilaista asiakastyökokemusta on tätä enemmän.

Jos sosionomi (YLEMPI AMK) tutkinnon suorittanut haluaa toimia sosiaalityöntekijänä, tulee hänen hakea opiskelemaan vielä sosiaalityön maisteritutkinto. Tämä on sekä opiskelijan että veronmaksajien resurssien haaskaamista eikä vastaa työelämässä oleviin asiakastarpeisiin.

Vuosittain valmistuu noin 120-140 opiskelijaa sosiaalialan YAMK_-koulutusohjelmista. Lisäksi heitä valmistuu myös muista koulutusohjelmista, kuten sosiaali- ja terveydenhuollon johtamisen sekä terveyden edistämisen koulutusohjelmat. Sosionomi (YLEMPI AMK) tutkinnon suorittaneet sijoittuvat hyvin alalle. Osa heistä työskentelee kuitenkin muodollisesti epäpätevänä määräaikaisena sosiaalityöntekijänä, jolloin virkasuhde ja myös asiakkuudet ovat koko ajan katkolla. Tämä kuormittaa työpaikkoja ja asiakkaita. Osaavan työvoiman saatavuus sosiaalityöhön helpottuisi, kun heidän osaamisensa tunnustettaisiin myös kelpoisuuslaissa.

Sosiaalityön työvoimatilanne on ollut heikko jo vuosia: alan palkkaus, työn määrä ja kuormittavuus ja liian vähäiset koulutusmäärät. Tarvitaan siis monia tekoja työvoimatilanteen muuttamiseksi paremmaksi. Nopein ratkaisu olisi kelpoisuuslain päivittäminen. Kyse ei ole kelpoisuusehtojen madaltamisesta, vaan samantasoisten master-tason tutkintojen rinnastamisesta tuottamaan samantasoisen pätevyyden. Yliopiston sosiaalityön aloituspaikkoja voidaan tarvita myös lisää sekä joustavia opiskelujen jatkamisväyliä. Henkilöstön tehtäväkuvia pitää myös koko ajan päivittää – ihmisten tarpeet ja palvelujärjestelmä muuttuvat koko ajan.

Lainaan Talentian puheenjohtajan 12.10.2012 uutista alla:

Ristimäki ei mitenkään perustele Talentian kantaa, miksi samantasoinen sosiaalialan ylempi korkeakoulututkinto ei tuota pätevyyttä sosiaalityöntekijän tehtävään. Selitykseksi ei riitä kymmenvuotinen kelpo-lain valmistelu. Laki tuli voimaan 2005, ja samana vuonna 2005 tuli voimaan laki, jonka mukaan meillä on kaksi väylää suorittaa ylempi korkeakoulututkinto. Toisen väylän kautta valmistuneita ei ammattialan kelpo-laissa ole nyt lainkaan.

Miksi Talentia vastustaa kelpo-lain päivittämistä? – kyse ei ole kelpoisuuksien madaltaminen, vaan vuodesta 2005 alkaen olemassa olevan tosiasian vieminen lainsäädäntöön.

Sirkka Rousu, yliopettaja, sosiaalialan valtakunnallisen verkoston ylempi amk-työryhmän vetäjä
------------------------------------------------------------------------------------

Talentia: Tero Ristimäki 12.10.2012

Sosiaalityöntekijäpulaa ei ratkaista kelpoisuuksia muuttamalla

Sosiaalityöntekijäpula on noussut esille lastensuojelukeskustelun sivutuotteena. Moni taho on viime päivinä esittänyt ratkaisujaan pulan poistamiseksi. Yhteistä näille esityksille on muiden päämäärien ajaminen ja irtopisteiden kerääminen. Talentian ratkaisu osuu ongelman ytimeen ja on kestavä.
Kuntatyönantajan edustaja Markku Jalonen käyttää sosiaalityöntekijäpulaa hyväksi saavuttaakseen Kuntatyönantajan pitkäaikaisen tavoitteen päästä kelpoisuusehdoista eroon. Hän esittää niiden väljentämistä. Taustalla on halu pienentää palkkakustannuksia ja saada lisää joustavuutta työntekijäjärjestelyihin. Nykyisessä lastensuojelutyön paineessa Jalosen esitys on vastuuton.

Jytyn puheenjohtaja Maija Pihlajamäki liittyi kelpoisuusehtojen väljentäjiin ehdottamalla, että sosiaalityöntekijäpula ratkaistaan antamalla ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneille sosionomeille pätevyys toimia sosiaalityöntekijöinä. Hän perustelee vaatimustaan sillä, että tähän mennessä valmistuneista 140:stä sosionomi (YAMK) - tutkinnon suorittaneista 25 työskentelee sosiaalityöntekijän tehtävässä määräaikaisessa työsuhteessa! Kyse taitaa olla enemmän jäsenkilpailusta kuin halusta ratkaista sosiaalityöntekijäpula.

Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia puolustaa kelpoisuusehtoja nykyisellään. Sosiaalihuolto tarvitsee yliopistossa koulutetut ammattilaiset sosiaalityön vaativien tehtävien vuoksi, mutta myös sosiaali- ja terveydenhuollon yhdistämisessä tarvittavan tasapainon vuoksi.

Työvoiman saatavuusongelmiin Talentialla on kestävämmät lääkkeet. Ensinnäkin pitää korjata sosiaaliohjaajien ja sosiaalityöntekijöiden palkkauksen jälkeenjääneisyys. Nyt tehtävien vastuullisuus ja palkkaus eivät kohtaa. Toiseksi on lisättävä sosiaalityöntekijäkoulutuksen aloituspaikkoja, jotta työntekijäpula ei pahene eläköitymisen alkaessa todenteolla lähimmän 10 vuoden aikana. Kolmanneksi on kehitettävä sosiaaliohjaajien ja sosiaalityöntekijöiden tehtävänjakoa ja palkattava lisää sosionomeja (AMK) niin lastensuojeluun kuin aikuissosiaalityöhönkin. Osa sosiaalityöntekijän tehtävistä sopii erinomaisesti sosiaaliohjaajan osaamisprofiiliin. Sosiaalityöntekijä-sosiaaliohjaaja –työpari on tehotiimi kunnan sosiaalihuollossa! Kaikille löytyy koulutusta vastaavaa työtä.

Taustaksi vielä seuraavaa: Laki sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuuksista tuli voimaan vuonna 2005. Laki kävi läpi yli kymmenen vuoden valmistelun työryhmissä, joissa jatkuvasti hiersi kysymys sosiaalityöntekijän pätevyydestä. Sen tiukkaa säätämistä yliopistolliseksi maisterintutkinnoksi, sosiaalityö pääaineena, vastustivat niin toiset ammattiliitot kuin kuntatyönantajakin. Sen puolesta toimi Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia. Lopulta laki sai nykyisen muotonsa eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnassa, jossa kansanedustajat kirjasivat tahtonsa muistioon, ministeri Liisa Hyssälä vei lakivalmistelun loppuun ja eduskunta hyväksyi lain.

Lisätietoja Tero Ristimäki, 040 5832657

4 kommenttia:

  1. Mikä maisteri tutkinto on eduksi lastensuojelun puolella? Mikä ero on tässä sosionomi YAMK ja maisteri tutkinnon välillä jos ajattelee koulutksen sisältöä ja kestoa lastensuojeluntyön kannalta.

    VastaaPoista
  2. Kyllä sosiaalityön maisterin tutkinto antaa hyvät perusedellytykset lastensuojeluun. Se ei kuitenkaan riitä, vaan olen edhottanut mm. Aulikki Kananojan työryhmän kuulemistilaisuudessa (ja jo vuosia aiemminkin), että lastensuojelun sosiaalityöhön pitää saada erikoistumiskoulutus - luepas lokakuussa kirjoittamani blogi, jossa kuvaan sitä, mitä kuulemistilaisuudessa esitin.

    Sosiomoni Yamk- tutkinto ja sosiaalityön maisteritutkinnot antavat molemmat siis perusedellytykset lastensuojelun sosiaalityöhön. Molemmat ovat kv.luokittelussa master-tutkintoja, eli 7.taso. Molemmat ovat sosiaalialan ylempiä korkeakoulututkintoja, joiden teoriatausta ja sisältö on sosiaalityön laajassa viitekehyksessä. Ylemmän tutkinnon suorittamiseen tarvitaan 300 op:n laajuiset opiskelut sekä tiedekorkeakoulussa että ammattikorkeakoulussa (kanditutkinto on tiedekorkeakoulun 6.tason tutkinto, ja AMK-tutkinto on ammattikorkeakoulun 6.tason tutkinto, ja kummankin jälkeen tarvitaan master-tason opinnot, noin 90 op.). Kestolataan molemmissa noin 5-6 vuotta teoriaopintoja, sen lisäksi Yamk-tutkinnossa vaaditaan väh. 3 vuoden työkokemus.

    Erona tiedekorkeakouluun on ainakin se, että ammattikorkeakoulussa suoritetuissa tutkinnoissa on huomattavasti enemmän opintojen aikana työelämäharjoittelua. Ylempää amk-tutkintoa suorittamaan pääsee vasta kun on ollut sosiaalialan työssä AMK-tutkinnon jälkeen vähintään 3 vuotta. Yamk-tutkinnon suorittaneiden ehdoton vahvuus on siten käytännön työelämäkokemuksen suuri määrä, jona aikana myös on realisoitunut käytännön asiakastyön vaatimukset.

    Kun Yamk-tutkinto on ylempi korkeakoulututkinto, vaaditaan opiskeluissa varmasti työelämän ja sosiaalialan tarpeisiin soveltuva riittävän tasoinen tutkimus- ja kehittämistyön osaaminen.

    Mm. yllä olevin perustein näen, että molemmat tutkinnot, tiedekorkeakoulun sosiaalityön maisteri-ja ammattikorkeakoulun sosiaalialan Yamk-tutkinto, antavat edellytykset toimia myös sosiaalityön tehtävissä - toki monissa muissakin tehtävissä.

    Olen kuullut, että nyt STM on kartoittamassa olisiko muita yliopistojen maisteritutkintoja, joissa tutkinnon suorittaneita voitaisiin kouluttaa sosiaalityöntekijän kelpoisuuteen. Taustalla kartoituksessa on se, että sosiaalityöhön eivät ylopistot ole valmiita lisäämään aloituspaikkoja. Siis jonkin muun alan maisteritutkinto ja siihen annettava sosiaalityön lisäkoulutus antaisi STM:N mielestä edellytykset toimia pätevänä sosiaalityöntekijänä, mutta sen sijaan sosiaalialan 5-6 vuoden teoriaopinnot ja usean vuoden työkokemus takanaan olevat ammattikorkeakoulun Yamk-tutkinnon suorittaneet eivät olisi päteviä? - on tosi eriskummallista ajattelua ministeriössä.

    VastaaPoista
  3. Voi Sirkka, olet kyllä kultaa! Ihanaa että joku tuo näitä asioita esille meidän sosionomien puolesta ja kanssa ja kommenttisi ovat todella täyttä asiaa. Niissä ei ole mitään sellaisia ristiriitaisuuksia ja HÄH? -kohtia, joita kaikki esim. Talentian edustajat yleensä höpisevät. Ristimäkikään ei koskaan vastaa niihin oikeisiin asioihin, vaan kiertää ja kaartaa kommenteissaan todelliset pointit eli sen, mitä sosionomit ja sosionomi YAMK -tutkinnon suorittaneet TODELLISUUDESSA OSAAVAT sosiaalityön kentällä, MIHIN KOULUTUS KÄYTÄNNÖSSÄ ANTAA PÄTEVYYDEN.
    Itse olen ollut yli 12v. sosiaalityöntekijänä, siitä noin 10v. virassa valtiolla, sain viran aiempien pätevyysvaatimusten myötä ja nyt olen saanut siis olla virassani siirtymäsäädöksin. Olen suorittanut työn ohessa ylemmän amk:in, vaikka jotkut sanoivatkin minulle opiskelemaan lähtiessäni, että eikö kannattaisi suorittaa mielummin maisterin tutkinto. Itse en kokenut asiaa niin, haluan olla SOSIONOMI ja olen siitä ylpeä, koska koulutukseni on monipuolinen, sopivasti teoriaa ja käytäntöä yhdistävä. YAMK-opinnoissani suoritin lähes täsmälleen samat tenttikirjat kuin Treen yliopiston sosiaalityön maisteriohjelmassa tentitään... Miten siis olisin jotenkin "huonompi"?! Työssäni olen aina saanut kiitosta eikä osaamistani ole missään vaiheessa kyseenalaistettu. Toki niitä ikäviä "epäpätevyys"-kommentteja on tullut etenkin ulkopuolisilta, mutta niin esimiehet kuin asiakkaat kuin työyhteisötkin ovat kokeneet minun osaavan työni. Olenpa ohjannut jossain vaiheessa myös maisteriopiskelijoita harjoitteluissa ja myös he ovat antaneet palautetta osaamisestani ja ammattitaidostani ja työotteestani jne. - ehkä tietämättä, että olen sosionomi?!?!
    Sosionomit ovat todellakin - vieläkin - näkymättömiä sosiaalityön kentällä, varsinkin kunnissa.

    VastaaPoista
  4. Hei, kyllä kelpoisuuslainsäädäntökin tulee muuttumaan. Järjestämme 17.5.2013 Kuntatalolla sosiaalialan osaamista koskevan ajankohtaispäivän, maksuton seminaari. Tervetuloa paikalle
    www.metropolia.fi/sosiaalialanosaaminen.

    Lue myös äsken avatun sosiaalialan osaaminen blogimme juttuja samasta aiheesta.
    http://blogit.metropolia.fi/uudistuva-sosiaalialan-osaaminen. Siellä nykyiset Yamk-opiskelijamme kirjoittavat aiheesta.

    VastaaPoista