Lastensuojelun vaikuttavuuden seurantamalli kertoo mikä auttaa ja mikä ei

Julkaistu Sosiaalitieto-lehdessä 10/2012.

 Lastensuojelussa seurataan asiakasmääriä ja erilaisia suoritteita, vaikka oikeasti pitäisi seurata sitä, miten lasten ja nuorten kehitys ja terveys turvataan. Mäntsälässä ja Pornaisissa on kehitetty malli mittaamaan lastensuojelun todellista vaikuttavuutta.

Ajankohtaiseen lastensuojelukeskusteluun ei ole voitu tuoda tietoa lastensuojelutyön vaikuttavuudesta, koska koottua asiakastietoa ei ole – ei vaikka kaikki keskeiset asiat kirjataan asiakasrekisteriin. Lastensuojelun kehittämisen tulisi kuitenkin perustua tietoon siitä, miten hyvin asiakkaita on onnistuttu auttamaan.  

Mäntsälän ja Pornaisen yhteisen perusturvan, Mustijoen perusturvan Futuriikki-hankkeessa on kehitetty lastensuojelun vaikuttavuuden seuranta- ja arviointimalli. Se soveltuu mille tahansa kunnalle tai kuntien yhteistoiminta-alueelle, sillä lastensuojelun perustehtävä on kaikilla sama: lapsen tai nuoren kehityksen ja terveyden turvaaminen silloin, kun se on vaarantunut. Tämä on tärkein asiakasvaikuttavuuden tulostavoite.

Kunnissa seurataan erilaisia suoritteita ja asiakasmäärän kehitystä. Asiakastyössä syntyy kuitenkin koko ajan myös tuloksista kertovaa tietoa, kun arvioidaan sitä, miten asiakassuunnitelman tavoitteissa ja tukitoimissa on onnistuttu. Arvioijina ovat yleensä lapsi tai nuori, hänen vanhempansa, sosiaalityöntekijä ja muut keskeiset toimijat.  

Futuriikki-hankkeessa kehitettiin asiakassuunnitelmalomakkeita ja tehtiin niiden lisäksi erilliset arviointilomakkeet. Kun tietoa ei saatu asiakastietojärjestelmästä, työ tehtiin ”käsin”, paperilomakkeilla ja excel-tilastoilla.
 

Ydinkysymysten äärellä

Asiakastulosten arvioinnissa on kyse siitä, mitä lapsi- ja perhekohtaisessa lastensuojelutyössä tulisi saada aikaan. Keskiössä ovat lapsen, nuoren ja perheen kokemukset tuen ja avun hyödyllisyydestä, arviot siitä, onko yhdessä asetetut tavoitteet saavutettu, onko lapsen tai nuoren kehitys edistynyt ja terveys turvattu ja elämäntilanne muuttunut. Nämä tiedot kootaan asiakassuunnitelmien arvioinneista.

Asiakastulosten tavoitteet on tehty erikseen ehkäisevälle lastensuojelulle sekä lastensuojelutarpeen selvitystyölle, avohuollolle, sijaishuollolle ja jälkihuollolle. Mittareina käytetään sekä määrällisiä että laatua tai asiakaskokemusta kuvaavia tietoja.

Tavoitteet ja mittarit pohjautuvat lastensuojelulakiin, lastensuojelun kansalliseen laatusuositusluonnokseen sekä kuntien valtuuston hyväksymän lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman vaatimuksiin ja tavoitteisiin. 

Futuriikki-kehittämistyö tuotti idean ns. dynaamisesta asiakassuunnitelmasta ja sen arvioinnista. Asiakassuunnitelman staattisempi osa sisältäisi pitemmän aikavälin muutostavoitteet ja seurantatiedot ja toinen dynaaminen osa lähiajan muutostavoitteet ja niiden seurantatiedot. Tällainen suunnitelma toimii paremmin asiakastyössä, jossa arki ja lähitavoitteet voivat muuttua nopeasti ilman, että perustavoitteita on kuitenkaan tarpeen muuttaa.

Tiedonkeruuta osana asiakastyötä

Seurannassa tarvittava tieto syntyy osana asiakastyötä, jossa jo nyt kirjataan asiakkaan perustiedot, asiakassuunnitelman tavoitteet ja tukimuodot sekä suunnitelman toteutumisen arvioinnit. Tällainen tiedontuotanto on yksinkertaista eikä siitä synny lisäkustannuksia.

Perustavoitteiden seurannan tulisi olla vakiintunutta, jotta useamman vuoden kehitystä voidaan arvioida. Tietoa tarvitaan myös asiakasprofiilista ja sen muuttumisesta. Ilman sitä on vaikea kehittää osaamista ja palveluja lasten, nuorten ja perheiden muuttuvien tarpeiden mukaan.

Asiakasprofiilin tietoja ovat esimerkiksi asiakkaan perus- ja taustatiedot, kuten lapsen ikä, perherakenne, asuinalue ja vanhempien työllisyys tai pääasiallinen toimeentulolähde. Profiilitietoja ovat myös palvelun tarvetta ja käyttöä kuvaavat tiedot, kuten asiakkuuden syyt, aiempi asiakkuus sekä lapsen ja vanhempien muiden palvelujen käyttö.
 

Päättäjille tietoa tuloksista

Vaikuttavuuden seuranta- ja arviointimalli sisältää asiakastuloksia koskevien tavoitteiden ja mittareiden lisäksi lastensuojelutyön edellytyksiä ja prosessin toimivuutta kuvaavia tavoitteita.

Rakennetavoitteet liittyvät muun muassa resursseihin ja henkilöstön määrään.

Esimerkiksi asiakastyön prosessin toimivuutta arvioidaan asiakkailta asiakassuunnitelma-arvioinneissa kerätyn palautteen pohjalta.  Lapsilta ja vanhemmilta kysytään muun muassa, millaista vuorovaikutus ja yhteistyö ovat olleet ja millainen tuki ja apu on toiminut.

Myös lapsen sijoitusten tai sijaishuoltopaikkojen lukumäärä -mittari ja jonotiedot kertovat prosessin toimivuudesta.

Kunta ja sen lastensuojelutehtävistä vastaava toimielin tarvitsevat monipuolista lastensuojelua koskevien päätösten pohjaksi. Aiemmin työn tuloksista on kyetty kertomaan kuntapäättäjille hyvin vähän. Nyt niistä raportoidaan säännöllisesti valtuustolle ja lautakunnalle.

Lastensuojelun työyhteisö arvioi puolivuosittain edellisen kauden asiakasprofiilitietojen sekä asiakassuunnitelma-arviointien antamaa tietoa ja tekee johtopäätöksiä sekä ehdotuksia osaamisen, palvelujen ja yhteistyön kehittämiseksi. Futuriikki-hankkeessa oli tavoitteena, että jokaiselle lapselle, nuorelle ja perheelle kyetään tarjoamaan paras mahdollinen tuki ja erityisosaaminen. Tavoite toimii myös arviointikriteerinä, jota vasten johtopäätöksiä tehdään.

Kansallisia ratkaisuja

Kehitetyllä mallilla saadaan entistä tarkempaa tietoa kunnan tai yhteistoiminta-alueen lastensuojelusta, mutta valtakunnallinen tiedonkeruu on edelleen retuperällä.

Perustiedot tulisi kirjata kansallisesti yhtenäisten luokitusten mukaan, jotta niistä saadaan myös valtakunnallista tilastotietoa. Vaikka tällainen perustieto on välttämätöntä, ei sitä ole käytettävissä. Elina Pekkarisen lastensuojelututkimusta koskeneessa selvityksessä (2011) perustietojen puutetta pidettiin hälyttävänä ongelmana.

Asiakassuunnitelma on keskeisin asiakastyön väline. Sen tulee olla osa jokaista asiakastietojärjestelmää eikä erillinen lomake, jonka tietosisältö vaihtelee kunnittain. Asiakassuunnitelman ja sen arvioinnin laatimisessa käytettävät lomakkeet pitää kehittää valtakunnallisiksi. Tämä on tarpeen jo kansalaisten oikeusturvan vuoksi.

Sosiaalihuollon tietoteknologiahankkeessa laadittiin asiakastietojärjestelmän määrityksiä asiakkaan perustiedoille, asiakassuunnitelmalle ja sen arvioinnille, mutta mikään ei velvoita ohjelmistotaloja viemään niitä ohjelmistoihinsa.

Myös yhtenäinen tutkimukseen perustuva luokittelu ja kooditus tarvitaan lastensuojelun asiakkuuden syille. Ilman tällaista tietoa on vaikea kehittää lastensuojelun lainsäädäntöä, palvelujärjestelmää ja työntekijöiden osaamista.

Lähdeluettelo ja Lastensuojelun vaikuttavuuden seurannantavoitteet ja mittarit-kuntamalli Sosiaalitieto-lehden verkkosivuilta.

Jos olet kiinnostunut kuulemaan lisää, ota yhteys. Olen kirjoittanut ja puhunut aiheesta monilla foorumeilla. Väitöskirjani pohjalta Kuntalehti julkaisi kuntapäättäjille kohdennetun asiaa tarkastellun artikkelini 2008. Sen sanoma on edelleen mitä ajankohtaisin. Julkaisen nyt myös nettisivuillani. 

--------------------------------------------------------------------------

Futuriikki-hanke 2009–2011 Mustijoen perusturvassa eli Mäntsälän ja Pornaisen yhteistoiminta-alueella

·         Päämääränä paras mahdollinen tuki ja erityisosaaminen juuri tälle lapselle, nuorelle ja perheelle.

·         Neljä osiota:
       o   Dokumentointi ja lastensuojelun seuranta ja arviointijärjestelmä

       o   Tehtävien ja vastuiden uudelleen jäsentäminen

       o   Henkilöstön osaamisen ohjelma ja työmenetelmien kehittäminen

       o   Työyhteisön laatusertifikaatin perusteiden luominen

·         Rahoittaja Työelämän kehittämisohjelma, Tykes.