lauantai 21. syyskuuta 2013

Pesäpuun Lähemmäs-hanke käsikirjoittaa uutta lastensuojelutyön toimintakulttuuria

Kirjoitin toukokuussa blogiini Uuden aikakauden lastensuojelutyön toimintakulttuurista. Uudenlaista toimintakulttuuria on käsikirjoitettu jo reilun kymmenen vuoden aikana erityisesti ja ansiokkaasti monissa kehityshankkeissa, joista haluan nostaa tässä esille nyt vain muutaman:

  • Arnkilin Tomin, Tarja Heinon, ja heidän monien kollegoidensa ja käytännön lastensuojelutoimijoiden työ dialogisten menetelmien kehittämisessä on ollut uraa uurtavaa ja on viitoittanut uutta lastensuojelun toimintakulttuuria. Esimerkiksi läheisneuvonpito-menetelmä on murroksellinen työskentelytapa, se on lapsilähtöinen, perustuu avoimeen yhteistyöhön ja ottaa kaikki lapselle tärkeät tahot ja läheiset mukaan lapsen elämään. 
  • Voikukkia -hanke, jota Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto (Kasper) toteuttaa koko maassa. Siinä ensimmäistä kertaa Suomessa on lähdetty kehittämään huostaanotettujen lasten vanhempien tukitoimia ja vertaistoimintaa. Aivan loistavaa työtä, ja tällaista olisi pitänyt olla jo vuosikymmeniä sitten.
  • Juuri käynnistynyt Lähemmäs-hanke, joka on Pesäpuu ry:n toteuttama hanke. Ja Pesäpuuhan on aivan erinomainen lastensuojelun erityisosaamisen keskus, joka on tehnyt nyt 15 vuotta lastensuojelun toimintakulttuuria uudistavaa työtä. Ja ylpeänä tietenkin voin todeta, että olen saanut olla mukana perustamassa Pesäpuuta. Eikä ole tarvinnut pettyä. 
19.9.2013 oli Lähemmäs -hankkeen käynnistysseminaari. Bottan sali oli täynnä innostuneita ihmisiä: asiakkaita, läheisiä, lastensuojelun työntekijöitä, kehittäjiä, ministeriön väkeä.

Vihdoinkin on syntynyt lastensuojeluun hanke, joka nostaa lapselle ja perheelle tärkeät läheiset "virallisesti" mukaan lapsen ja perheen rinnalle. Seminaarin lopussa oli loistava paneeli, jossa huostaanotettu aikuistunut nuori, viiden huostaanotetun lapsenlapsen isovanhempi, porilainen sosiaalityöntekijä, sijaisperheen äiti ja lastensuojelun asiakkaiden asioissa työskentelevä psykologi puhuivat avoimesti ja rehellisesti tunteitakaan piilottelematta. Keskustelu oli hyvin innostava, energisoiva ja kertoi siitä, mikä lastensuojelussa on tärkeää. Keskustelu ei myöskään romantisoinut todellisuutta, sillä sinisilmäisesti ei läheisten rooliinkaan tietenkään voi suhtautua. Tämä kävi selkeästi ilmi. Hanke toimii eri puolilla Suomea käytännön asiakastyössä. Oli erinomaisia esityksiä siitä, mitä eri kunnissa aiotaan tehdä. Odotan mielenkiinnolla.

Omalta kohdaltani saatoin todeta, että olipa hyvin käytetty työpäivä (muut kiireet saivat odottaa). Tämä oli tärkeää olla kuulemassa. Saan olla mukana Lähemmäs-hankkeen ohjausryhmässä. Ja olemme olleet valmisteluyhteistyössä myös vielä minulla työn alla olevassa TK-hankkeessa, josta seminaarissa pidin lyhyen esityksenkin. Siinäkin on aihio, jonka tarkoitus on vahvistaa läheisten roolia lapsiperheiden ja lastensuojelun asiakkaiden palveluissa. Mutta siihen palaan sitten kun valmistelutyö on edennyt.

Tässä linkki Lähemmäs-hankkeen sivuille.

Tässä linkki aiempaan postaukseeni Uuden aikakauden lastensuojelusta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti