Lapsen oikeus tavata hänen asioistaan vastaavaa työntekijää: hallituksen lakiesitys 29 § muutos

Lastensuojelulain 29 § on tarkoitus muuttaa alla olevasti

Lapsen tapaaminen

Lastensuojelua toteutettaessa lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän tai muun lastensuojelun työntekijän tulee tavata lapsi asiakassuunnitelmaan tarkemmin kirjattavalla tavalla riittävän usein henkilökohtaisesti. (muutos on tuo tummennettu kohta).

Pykälän täsmennyksellä halutaan selkeyttää nykytilannetta. Sosiaalityöntekijän tulee jatkossa siis kirjata lapsen asiakassuunnitelmaan, kuinka usein hän tai muu lapsen olosuhteita hyvin tunteva lastensuojelun työntekijä ja lapsi tapaavat henkilökohtaisesti.

Hallituksen esityksen perusteluissa viitataan vielä lausunnolla 30.9.2013 asti olevaan lastensuojelun laatusuositusluonnokseen, jossa suositellaan, että:

1. lastensuojelun sosiaalityöntekijän työajasta vähintään puolet tulee käyttää lasten ja perheiden kohtaamiseen
2. jokaisella asiakkaana olevalla lapsella tulee olla mahdollisuus saada aktiivisessa työskentelyvaiheessa vähintään kaksi tuntia kuukaudessa henkilökohtaista aikaa työntekijältään.

Lapsen oikeuden vahvistaminen on tietenkin lastensuojelussa aina tärkeää. Minun arvioni mukaan lapsella pitäisi olla oikeus tavata hänen asioistaan vastaavaa työntekijää siten kuin kukin lapsi kokee tarvitsevansa - kaksi tuntia kuukaudessa on aika vähän (tosin nykytilanteeseen nähden ruhtinaallinen).

Pykälän muutosvoima jää nähtäväksi, sillä esityksen taloudellisten vaikutusten arvioinnissa todetaan, että ”Uudistus tulisi toteuttaa pääosin nykyisten taloudellisten voimavarojen puitteissa”. Perusteluissa todetaan, että osassa kuntia työntekijämäärää on lisättävä.

 

Ehdotetulla lakimuutoksella ja siihen varatulla määrärahalla halutaan myös edistää sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen tehtävänjaon toteutumista kunnissa, sillä selvitysten mukaan erityisesti sosiaaliohjaajan koulutuksen saaneella henkilöllä on hyvää ammattitaitoa toimia sosiaalityöntekijän työparina lastensuojeluprosessin eri vaiheissa.

 

Hienoa kun sosionomi koulutuksen saaneiden osaaminen tunnustetaan ja sitä arvostetaan. 

Jos halutaan saada aikaan vaikuttavaa lastensuojelutyötä, tulisi yhdellä lapsen asioista vastaavalla työntekijällä olla asiakkaanaan samaan aikaan ehkäpä korkeintaan 15-20 lasta ja hänen perhettään, jotta lapsella ja hänen perheellään olisi oikeasti mahdollisuus saada tukea myös vastuutyöntekijältä ja työntekijällä mahdollisuus paneutua jokaisen lapsen ja perheen tilanteeseen. Viikkotyöaika on kuitenkin vain 37,5 tuntia.  

Laissa ei ole tarkemmin määritelty, missä laajuudessa tapaamisia ja lapsen kanssa käytäviä henkilökohtaisia keskusteluja on järjestettävä. Perusteluissa puhutaan tarpeesta aktiivisen työvaiheen aikaisiin tapaamisiin, joka lisäisi työntekijänmahdollisuuksia perehtyä lapsen tarpeiden ja hyvinvoinnin kartoittamiseen. Asiakassuunnitelmaa tarkistettaessa pitäisi arvioida, onko tapaamistiheys ollut riittävä.

Hallituksen esityksen tarkoituksena on edistää lastensuojelussa lapsikeskeistä työskentelytapaa, jossa vanhempien ja huoltajien kanssa työskentelyn ohella huomiota kiinnitetään nimenomaan lapsen näkökulmaan ja suoraan lapsen kanssa työskentelyyn.

·         Lapsen henkilökohtainen tapaaminen on toteutettava lapsen ehdoilla, edellyttäen, että lapsi itse tällaista henkilökohtaista tapaamista tai keskustelua haluaa tai siihen suostuu.

 

·         Lapsen tapaamisessa voi olla kyse lapsen mielipiteen tai käsityksen selvittämisestä, lapsen olosuhteiden arvioimisesta tai tietojen antamisesta lapselle häntä koskevista asioista.

Perusteluissa todetaan, että sosiaalityöntekijöillä ei liian suuren työtaakan vuoksi ole riittävästi aikaa tutustua lapseen ja luoda luottamuksellista suhdetta häneen. Velvoite lasten tapaamiseen sekä heidän mielipiteidensä selvittämiseen lain tarkoittamalla tavalla ei toteudu, mikä heikentää lastensuojelun laatua ja vaikuttavuutta.

Vaikka tämänkin pykälän muutoksen tarkoitus on hyvä ja tärkeä, olen kuitenkin sitä mieltä, ettei hallituksen kannattaisi jatkaa lastensuojelulain yksittäisten pykälien fiilauksella, vaan arvioida lain toimivuutta laajemmin ja valmistella eri toimijoiden kanssa yhteistyössä uudistamista edellyttävät lainkohdat. Vuoden 2008 lakia valmisteltaessa ei saanut puhua lapsen oikeudesta pysyviin kasvuolosuhteisiin esim. pysyvällä  huostaanotolla, sikiön suojelusta, vanhempien kuntoutumisesta ja siihen sitoutumisesta jne. Näistä pitäisi myös puhua. Lastensuojelunlain 2008 jälkeiset pykälämuutokset on valmisteltu virkamiestyönä ministeriössä.

Tässä linkki hallituksen esitykseen (STM-sivuille)