Mitä lastensuojelun onnistumistarinat kertovat lastensuojelusta, sen laadusta ja vaikuttavuudesta?

Kuva: Sirkka Rousu

Lastensuojelu on ikkuna yhteiskunnalliseen todellisuuteen: mitä ikkunasta näkevät avunsaajat; lapset, nuoret, perheet ja lastensuojelutyötä tekevät? Entä päätöksentekijät ja kansalaiset? 

Mikä toimii hyvin ja on auttanut? Mitkä ovat heidän kokemuksensa onnistumisesta? Entä yhteiskunnan mekanismeista?

Tämä onnistumisesta kertova tutkimus- ja kokemustieto on edelleen pitkälti näkymätöntä tietoa.

Vallitsevasta negatiivisesta puheesta huolimatta, kaikki ei ole kuitenkaan lastensuojelussa pielessä - hyvin moni lapsi, nuori ja perhe tulee autetuksi ja hyötyy tukitoimista. 





Yhteiskunta käyttää reilun miljardin jokaisena vuonna lasten ja perheiden tukipalveluihin. Avohuollollisen tuen piirissä on noin 55 000 ja sijoitettuna vajaat 19 000 lasta ja nuorta. Tiedon tuottaminen siitä, miten työssä onnistutaan, on yhteiskunnallinen velvollisuus. Samoin tiedossa oleviin lastensuojelun epäkohtiin ja puutteisiin pitää saada ratkaisut.

Lapsi, nuori ja perhe hyötyvät siitä, että yhteiskunnassa lastensuojelua johdetaan ja kehitetään monipuoliseen lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja lastensuojelutyön kannalta relevanttiin tietoon perustuen. Mitä yhteiskunnallisessa päätöksenteossa tiedetään lastensuojelusta ja erityisesti sen onnistumistekijöistä ja tähän vaikuttavista mekanismeista, joihin voimavaroja tulisi myös kohdentaa?

Lastensuojelun toimintaan tulee voida luottaa: luottamuspula voi johtaa avunpyytämisen estymiseen ja tuensaamisen viivästymiseen. Lapsi, nuori ja perhe tarvitsevat lähiyhteisöjen ja kansalaisyhteiskunnan lähitukea. Sen näkyväksi tekeminen, että lastensuojelussa myös onnistutaan suojelemaan ja turvaamaan lapsen ja nuoren hyvinvointi, edistää yhteisöjen ja kansalaisten ja kanssatoimijoiden luottamusta lastensuojeluun, ja näin tukee yhteistyötä lapsen ja perheen hyväksi.

• Löytyykö onnistumisen kokemuksista ja niiden näkyväksi tekemisestä uusia näkökulmia yhteiskunnalliseen keskusteluun, luottamuksen vahvistumiseen sekä lastensuojelun ja sosiaalityön laadun ja vaikuttavuuden kehittämiseen? 

Olen käynnistänyt apuraha-tutkimuksen, jossa selvitetään millaisia onnistumistarinoita lastensuojelun asiakkaat ja henkilöstö kertovat.

Tutkimusta teemme yhteistyössä neljän master-tason tutkinnon opinnäytetyöntekijän  kanssa. Mukana tutkimusryhmässä on paljon erilaista lasten ja perheiden sekä lastensuojelutyön työkokemusta. Mukana ovat Tiina Harju, Katri Horuz, Johanna Stauffer, Katriina Sysmäläinen ja ryhmän vetäjä Sirkka Rousu.

Tarkastelemme eri näkökulmista yhteistä pääkysymystämme: Millaiset seikat ja tekijät liittyvät lastensuojelutyössä onnistumiseen? Pohdimme kysymystä ehkäisevän lastensuojelun (Sosiaalihuoltolain mukainen työ perheiden kanssa), lastensuojelun avohuollon, sijaishuollon ja jälkihuollon, työntekijöiden työn sekä johdon & päätöksenteon näkökulmista. Millaisia yhdistäviä tai erottavia tekijöitä onnistuneiksi koettuihin tarinoihin liittyy?

Oletuksenamme on, että osa lapsen ja perheen elämänmuutokseen liittyneistä onnistumistekijöistä on arjen elämismaailmassa myönteisesti vaikuttaneita tekijöitä ja osa auttamisjärjestelmän tukitoimien vaikutuksia, eivätkä yksittäiset tukitoimet ole sinänsä ratkaisevia vaan erilaisten asioiden muodostama kokonaisuus.

Aloitimme tutkimusilmiön ja keskeisten käsitteiden keskustelulla sekä katsauksilla ”mitä  aiheesta jo tiedetään” - tämä vaihe on meneillään. Olemme tehneet alustavaa keskinäistä työnjakoa. Olemme luoneet yhteisen pilvityötilan ja keskusteluryhmän. Seuraavaksi rakennamme täsmälliset tutkimussuunnitelmat, jossa päätämme empiirisen aineiston hankinnasta ja metodeista. Metodisena ratkaisuna toteutunee grounded theoryn mukainen lähestymistapa.   

Alustavasti olemme ajatelleet, että tutkimusaineistona olisi avoin nettikysely, jonka keskeinen sisältö on elämäntarinallinen vapaa kerronta ja onnistumiseen vaikuttaneita tekijöitä erittelevä vastaajan pohdinta. Kyselyn rakenne olisi erilainen asiakkaille ja työntekijöille. Tutkimuskutsun levittämisessä toivomme, että voimme tehdä yhteistyötä eri yhteistyökumppanien, kuten lastensuojelujärjestöjen ja kuntien kanssa. Ja toki erilaiset some- ja mediakanavat pyrimme hyödyntämään.  Aineistoa voidaan myös täydentää haastatteluilla ja yhteistutkimisen työpajoilla. Tavoitteena on rikas aineisto.

Tutkimustulokset on tavoite julkistaa marraskuussa 2020 - mahdollisesti juhlittaessa Lapsen oikeuksien päivää 20.11.2020.

--------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Tämä on tutkimushankkeen ensimmäinen blogi. Kirjoitamme työskentelyn etenemisestä jatkossakin.

Sirkka Rousu, Onnistumisen tekijät - tutkimusryhmä