tiistai 31. joulukuuta 2019

Lastensuojelun onnistumistekijöitä etsimässä

Kuva: Rousu -talvigurlingia.

Mediassa kirjoitetaan useimmiten lastensuojelun puutteista, ongelmista ja epäonnistumisista. Helsingin Sanomat teki vuoden lopussa tästä poikkeuksen julkaisemalla kaksi toimittaja Maija Aallon artikkelia onnistuneesta lastensuojelusta. Mekin aiomme Onnistumisen tekijät- tutkimuksilla tuottaa lisää onnistumispuhetta lastensuojelusta. Sitä, miksi tällainen tieto on tärkeää, käy ilmi aiemmista blogiteksteistä (ks. tekstin lopussa olevat linkit).  

Onnistumisen tekijät -tutkimusprosessimme on käynnistynyt aiheen/ilmiön käsitteellisellä hahmottamisella.  

Mistä tunnistaa onnistumisen lastensuojelussa? Lyhyesti asiaa summaten: Onnistuminen on ihmisen kokemusta, että oma elämäntilanne ja hyvinvointi on muuttunut paremmaksi kuin aiemmin. Se on toiveikkuutta ja luottamusta oman tulevaisuuden suhteen. Se on tunnetta pärjäämisestä, rohkeudesta sekä itsetunnon ja autonomian vahvistumisesta. Se on varmuutta siitä, että olen turvassa, minusta välitetään ja minua rakastetaan, ja että olen tärkeä ja minulla on paikkani yhteisöissä. Onnistumista on se, kun lastensuojelun asiakkaana olevan lapsen tai nuoren sekä hänen vanhempansa kanssa on päästy toivottuun ja tarkoitettuun tulokseen - myös askel toivottuun suuntaan on onnistumista. On tärkeää ymmärtää myös olosuhteet, joissa muutokseen pyritään. 

Onnistumisen käsite on arkikielinen termi, joka kuvastaa ihmisen päätelmää siitä, millaiseen tulokseen hänen mielestään on päästy erilaisissa elämän asioissa, joissa esimerkiksi tavoitellaan muutosta. Myös se on merkityksellistä, että ihmiselle on syntynyt omakohtainen ymmärrys asioista, jotka ovat olleet vaikuttamassa onnistumiseen.  

Lapsilla ja nuorilla on myös ns. luovuttamattomia ihmisoikeuksia ja erityinen oikeus suojeluun ikä- ja yksilölliset tarpeet huomioiden. Nämä sekä ymmärrys lapsen ja nuoren kehitykseen liittyvistä ns. suojaavista tekijöistä ovat lastensuojelun peruslähtökohtia, joissa tulisi onnistua.   
Vaikka tutkimuksessa keskitytään onnistumisen näkökulmaan, on oltava tietoinen myös epäonnistumiseen liittyvistä tekijöistä - ovatko onnistumisen tekijät vain epäonnistumisen vastakohtia?  

Vaikuttavuuskäsite puolestaan tarkoittaa mitattua ja arvioitua tietoa siitä, miten ja millaisilla voimavaroilla tavoiteltuun tulokseen on päästy ja millaisissa olosuhteissa tämä on toteutunut. Keskeinen vaikuttavuuden arvioinnin informantti eli tiedon tuottaja on tietenkin asiakkuudessa oleva ihminen ja hänen oma kokemuksensa - tässä lapsen, nuoren, vanhemman ja myös läheisten kokemus. Vaikuttavuuden arvioinnissa keskeinen arvioinnin lähtökohta ja peruste on siten asiakaskohtaiset sovitut tavoitteet, se miten hyvin niissä on edistytty, ja ihmisen kokemus tästä. 

Kun arvioidaan esimerkiksi, miten hyvin lastensuojelun palvelujärjestelmässä on pystytty takaamaan (Ls-laki 11§ käyttää takaa-verbiä) lasten ja nuorten terveys ja kehitys ja myös lapsen kasvattajien tarvitsema oikea-aikainen ja mahdollisimman hyvin tarpeisiin vastaava oikeanlainen tuki ja apu, on kyse lastensuojelun laadun arviointikriteereistä. Laatuvaatimukset voidaan määrittää 1) rakennetekijöille eli niille asioille, jotka luovat perustan onnistuneelle lastensuojelutyölle, 2) prosessitekijöille eli sille, miten toimien päästäisiin tavoiteltuun laatutasoon, sekä 3) tulostekijöille, jossa keskeisenä tuloksena on lapsen tai nuoren hyvinvointi ja sovituissa tavoitteissa onnistuminen. Tulostavoitteita voidaan määrittää myös vaikkapa lasten kasvuolosuhteiden riskien vähentämiselle ja ylisukupolvisten huono-osaisuusketjujen katkaisemiselle.  

Tuloksellisuuden arvioinnin -käsitteellä useimmiten tarkoitetaan kokonaisarviointia, jossa arvioidaan vaikkapa lastensuojelun onnistumista niin talouden, henkilöstön, asiakasvaikutusten ja kokemusten kuin prosessien toimivuuden näkökulmasta. Keskeistä olisi nykyistä paremmin ymmärtää kustannus-vaikuttavuutta ja että vaikutuksia tulisi arvioida erilaisilla aikajänteillä, eikä vain talousarviovuoden kustannusten toteutumisen näkökulmasta. 
   
Onnistumisen tekijät -tutkimusryhmän tiedonkeruu keskittyy kokemuksellisen tiedon analysointiin.  

Tutkimusryhmän jäsenistä Tiina Harju ja Katri Horuz keskittyvät asiakkaiden näkökulmaan: lapsen, nuoren, vanhempien ja läheisten tuottamaan tietoon. Vaikka kyse on jokaisen asiakkaan yksilöllisestä elämäntilanteesta ja olosuhteista sekä voimavaroista, oletamme aineistosta löytyvän onnistumiseen liittyviä yhdistäviä tekijöitä, niitä jotka edistävät ja mahdollistavat asiakkaan ja toisaalta asiakastyössä onnistumisen. Näihin asioihin / tekijöihin tulisi voimavaroja kohdentaa. Aineistoa tullaan analysoimaan aineistolähtöisesti. Olemassa oleva tutkimustieto lastensuojelun onnistumiseen liittyvistä tekijöistä hyödynnetään tulosten tulkinnassa ja johtopäätöksissä. Peilaamme tuloksia myös meneillään olevan kansainvälisen tutkimuksen tuloksiin, jossa lähestymistapa aiheeseen on osin samankaltainen (Boddy, Lausten, Backe-Hansen & Gundersen 2019). Laadimme tuloksista myös yhteisartikkelin, jossa summaamme ja vertaamme asiakkaiden, työntekijöiden ja johdon/päätöksentekijöiden tuottamaa tietoa. 

Keskeinen asiakkaiden näkökulmasta kerättävä aineisto tulee olemaan elämäntarinallinen tieto. Lisäksi on muutamia jäsentäviä kysymyksiä asioista, jotka ihminen on kokenut olleen merkityksellisiä yksityiselämän tapahtumissa tai toisaalta auttamisjärjestelmässä. Tieto kootaan sähköisellä avoimella lomakkeella. Kyselyyn voi vastata keväällä useamman kuukauden ajan (helmi-huhtikuu). Tavoitteena on laaja aineisto, jossa vastaajina olisi lastensuojelun avohuollon, sijaishuollon ja jälkihuollon asiakkuuksien lisäksi myös sosiaalihuoltolain mukaisen lapsiperhepalvelujen asiakkuuksia - ns. vaarantavissa kasvuoloissa olevat lapset olivat aiemman lastensuojelulain mukaan lastensuojelun avohuollon asiakkuuksia, ja nyt näiden lasten ja perheiden tarpeisiin pitäisi pystyä vastaamaan sosiaalihuoltolain palveluilla. Sähköisen linkin levittämiseen ja myös vastaajien motivoimiseen tarvitaan alan järjestö- ja kuntakumppaneita, moni kumppani onkin jo ollut kiinnostunut olemaan mukana. Ja toivottavasti myös media kannustaa onnistumistarinoiden esille saamista.  

Työntekijöiden tuottamaan tietoon keskittyvät Katriina Sysmäläinen ja Johanna Stauffer. Työntekijöiden sähköinen kysely on samoin avoin osin tarinallinen ja osin valmiita vastausvaihtoehtoja tai väittämiä sisältävä. Tutkimusryhmä tekee yhteistyötä Talentian kanssa kysymysten valmistelussa ja kyselylinkin levittämisessä. Työntekijöiden rooli on keskeinen onnistumiseen vaikuttava tekijä. Tutkimuksen tuottamaa tietoa tarvitaan, kun parannetaan lastensuojelutyössä onnistumisen edellytyksiä. Esimerkiksi kokemus oman työn hallinnasta, työn kuormitustekijöihin vaikuttaminen ja työn palkitsevuus, kun pystyy auttamaan ihmisiä, ovat tärkeitä työssä jaksamiselle ja työorganisaatiossa pysymiselle. Johtamisen ja organisaation arvojen merkitys tullee myös esille. 

Tietouden lisääntyminen onnistuneesta lastensuojelutyöstä voi kannustaa jatkamaan lastensuojelutyössä - on nähtävissä, että opiskeluaikana lapsiperhe- ja lastensuojelutyöhön hakeutuminen kiinnostaa, mutta pitkäkestoisempaa sitoutumista lastensuojelutyöhön ei sitten kuitenkaan synny, ja vaihtuvuus lastensuojelutyössä on suurta. Tämä kuormittaa työpaikkoja ja asiakkaita, ja osaltaan vaikuttaa myös lastensuojelun asiakastuloksiin. Miten organisaatioissa voitaisiin vahvistaa työntekijöiden pitovoimaa - työskentelyn vetovoimatekijöiden ohella? 

Lastensuojelusta vastuussa olevien organisaatioiden päätöksentekijöiden ja johtajien, sekä mahdollisesti lisäksi lastensuojelupalveluja tuottavien organisaatioiden näkökulmaan keskittyy Sirkka Rousu. Millaista laatu- ja vaikuttavuustietoa tarvittaisiin lastensuojelun tiedolla johtamiseksi? Millaiset tekijät päättäjien ja johtajien arvioimana vaikuttavat lastensuojelutyössä onnistumiseen? Onnistumista kuvaava kokemustieto tulisi olla keskeinen tieto, jonka tulisi ohjata myös voimavarojen kohdentumista. 

Tällaista tietoa syntyy päivittäisessä asiakastyössä, mutta tietojärjestelmistä sitä ei saada ulos - kirjattu tieto ei ole rakenteisessa muodossa. Siksi tieto jää pääosin hyödyntämättä. Suurin osa nykytiedosta on asiakas-, lastensuojeluilmoitusten tai hoitovuorokausien määrätietoa sekä vuositasolla summaavaa kustannustietoa. Tutkimustietoa lastensuojelun vaikutuksista ei organisaatioissa tuoteta systemaattisesti. Päätöksentekijöiden ja johdon osalta tiedonkeruuna on keväällä toteutuvat haastattelut. 

Sirkka Rousu, Onnistumisen tekijät -tutkimusryhmän vetäjä (sosiaalityöntekijä, hallintotieteen tohtori).  
Blogitekstin sisällön kehittämiseen ovat osallistuneet tutkimusryhmän jäsenet Tiina Harju, Katri Horuz, Katriina Sysmäläinen ja Johanna Stauffer YAMK-opinnäytetyön aihe/ideapaperiensa pohjalta. 


Lisätietoa ja tekstin lähteitä 

Lastensuojelun vaikuttavuudesta 

Onnistumisen tekijät-tutkimushankkeesta 

Helsingin Sanomien artikkelit lastensuojelun onnistumistarinoista 

Tiedolla johtaminen, vaikuttavuus ja laatu, tuloksellisuuden arviointi 
Meneillään olevasta kansainvälisestä tutkimushankkeesta Against all odds "vastoin kaikkia odotuksia lapset selviytyvät" 


Lähettänyt klo
Tunnisteet: , , , , , , ,

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti


Tilaa: Lähetä kommentteja (Atom)