Kun terveyskeskuksessa pidetään terveenä ja vain
laiskana, mutta työvoimatoimistossa työkyvyttömänä, tarkoittaa se yhteiskunnan ulkopuolelle
putoamista, kuvaa naiskirjoittaja Anne Määtän syksyllä tarkastetussa väitöstutkimuksessa,
jonka aineistona oli 194 ihmisen kertomukset sosiaaliturvan
väliinputoamiskokemuksista.
Sosiaaliturvan
tulisi tarjota jokaiselle turvaa elämän riskitilanteissa, kuten työttömyyden, sairauden, työkyvyttömyyden,
vanhuuden, lapsen syntymän tai huoltajan menetyksen johdosta. Sosiaaliturvajärjestelmää
on rakennettu pitkän ajan kuluessa ja siitä on tullut hyvin pirstaleinen. Järjestelmä
vuotaa ja kokonaan sosiaaliturvan ulkopuolelle voi joutua kuka tahansa
lyhytkestoisesti, mutta myös toistuvasti ja pitkäkestoisesti. Tuhansia elää ruoanjakopisteiden
ja seurakunnan diakonia-avustusten varassa.
Väliinputoamisen
riskiryhmiin kuuluvat myös velkaantuneet, rahavaikeuksiin joutuneet yrittäjät ja
mielenterveyshäiriöistä kärsivät henkilöt. Sosiaaliturvan ulkopuolelle jäämisestä
kertoivat myös taiteilijat, tutkijat ja pienituloiset maanviljelijät. Heidät
oli määritelty yrittäjiksi, jolloin he eivät olleet oikeutettuja
työttömyysturvaan eivätkä yritystoiminnan vuoksi toimeentulotukeen. Järjestelmä
määrittää ihmisten yksityistä arkea ja vaikuttaa mm. puolisojen välisiin
suhteisiin: etuuksien vuoksi voidaan joutua muuttamaan erilleen kun puolison
tulojen takia ei saada työmarkkinatukeakaan.
On käytävä monella luukulla ja täytettävä monenlaisia
papereita: katkaistava opintotuki opintotukitoimistossa, haettava sairauspäivärahaa ja
asumistukea Kelasta sekä toimeentulotukea sosiaalitoimistosta, jos sitä saa.
Kuka jaksaa tällaista, kun on oikeasti sairas, kirjoittaa nuori opiskelija. Erityisen heikko
tilanne on työelämän alussa olevilla vajaakuntoisilla nuorilla.
Määttä kuvaa myös poiskäännyttämisen kehää, jossa instituutiot ja
viranomaiset luokittelevat, erottelevat ja valikoivat yksilöitä sopiviksi
järjestelmään. Kehän sulkeuma tarkoittaa tilannetta, jossa henkilö
määritellään työttömäksi työnhakijaksi, vaikka työtä ei todellisuudessa ole
tarjolla. Käännyttäminen tarkoittaa henkilön tai hänen käyttäytymisensä muokkaamista
paremmin järjestelmän toimintalogiikkaan soveltuvaksi. Esimerkiksi työttömästä tehdään
yrittäjä, ja näin parannetaan henkilön työmarkkinakelpoisuutta. Siirräntä tarkoittaa
vaikeuksiin joutuneen ihmisen siirtämistä jonkin toisen tahon tai omaisen
vastuulle. Siirräntä on usein ”luukuttamista”, eli tuenhakija joutuu kielteisen
päätöksen seurauksena asioimaan usean eri tahon kanssa saadakseen tukea.
Viranomaiset eivät tehneet yhteistyötä. Poiskäännyttämisen viimeinen ja vaikein
muoto on torjunta, jossa haavoittuvassa tilanteessa oleva jätetään oman
onnensa tai epävirallisen avun varaan. Jotkut kirjoittajat olivat apua
hakiessaan kokeneet kaikki poiskäännyttämisen muodot. Pirstaloitumisen
seurauksena kokonaiskuvaa avuntarvitsijan tilanteesta ei synny mihinkään.
Poliitikot
tietävät ongelmat, mutta päätöksiä sosiaaliturvan uudistamiseksi ei saada
aikaan. Perustulo olisi hyvä ratkaisu. Pienimpien etuuksien ja tulojen verottamatta jättäminen olisi toinen hyvä ratkaisu. Tarvittaisiin sosiaaliturvaetuuksien kokonaisuudistus. Sen lisäksi tarvitaan ammattilaisten apua
ja yhteistyötä, sillä kasaantuneita ja pitkittyneitä ongelmia ei ratkaista
pelkästään rahalla. Hyvinvointivaltion turvaverkot pitää kunnostaa. Päätöksiä
poliitikot!
Sirkka Rousu, kirjoittaja on Metropolia ammattikorkeakoulun hyvinvointipolitiikan yliopettaja
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti